Synnytys lähestyy :)

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja piia84
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Onko kenelläkään kokemusta hermoratahieronasta käynnistäjänä? Itsellä kaksi edellistä menneet reippasti yliaikaisiksi ja nyt kuulin hierojaltani mahdollisuutta kokeilla luonnonmukaista käynnistystä hieronnalla. Varasin hänelle ajan kokeeksi, kun neuvolassakaan ei terkka ollut asiaa vastaan. Ei kyllä osannut sanoa mitään kokemuksiakaan vastaavasta.

Mymmelille voi sanoa lohdutuksen sanan sektiosta, jotta itse pystyin vauvaa nostelemaan jo seuraavana päivänä sektiosta ja haava parani viikossa, niin ettei siitä juurikaan tiennyt muulloin kun ylös noustessa. kipeämpi olin alatiesynnytyksen jäljiltä :)
 
En ole kuullutkaan, mutta voisihan tuollainen luonnonmukainen konsti toimiakin! Pistäähän se aineenvaihdunnankin liikkeelle, joten eikös mukulakin vois lähteä tulemaan samalla! ;) ja vaikka ei lähtisi, niin varmasti tekee sinulle todella hyvää ja rentouttaa. Kerrohan fiiliksiä sitten! :)
 
piia48 vielä asustelen Vaasan puolella, mutta ennen synnytystä keretään muuttaa juuri tuohon mustasaaren puolelle.
 
piia84 Vaasassa asutaan :) Selviskö mikä teidän pojalla on? Nyt on kuulemma täälläpäin kuumeista vatsatautia menossa, kauhulla odotan jos tähän oloon pukkaa vielä joku mahatauti päälle...
 
Röppö, kiitos tiedosta! Ehkä mä nyt osaan ottaa sitten lunkimmin nuo supistukset ja osaan olla toivomatta niiltä liikoja. Kun aina kun ne alkaa olen intopiukeana ja sitten joudun pettymään. Eli jos osaan suhtautua niihin pelkkänä kypsyttelynä, niin ehkä sitten ei tule sitä pettymistäkään kun ne aina lopahtavat. Kunnes sitten tulee se tositilanne, minkä varmaan tunnistaa kun se kohdalle sattuu. En vaan pysty muuhunkaan keskittymään kuin odottamiseen. Ja vaikka kuinka täyspäiväisesti odottaa ja kuinka toivoo että jos tänään, niin eipä se sitä hommaa mihinkään nopeuta.

Mä oon todella huono odottamaan yhtään mitään. Mies on niin kärsivällinen aina kaikessa, ja mä oon halkipoikkipinoon ja "mitä nopeemmin sitä nopeemmin"-tyyppiä.
 
Winksu ja riinkeli, Mie asustelen laihialla :greet025

Winksuhan vielä kysyi pojasta. Ihan virusperästä on tuo kuulema. Labrakokeet otettiin, niissä ei sinälläänn normaalista poikkeavaa, ei bakteeriperästä infektiota. Korvissa ei mitään, kurkku punottaa hieman (viime to otettiin kaikilta ryhmisläisiltä nieluviljelyt angiinan vuoksi ja se oli nega). Rään tuo kapsi pitää jossain piilossa, sitä ei ees nenäfriidalla saa ulos. Suolatipoista ei mitään hyötyä, niimpä on sitte yötä myöten (päikkäreille myös) saanut nasosuihkeen jotta saa rauhallisemmat unet :) Ajattelin jo, että tänään alkaa helpottaa ja toki nyt siihen nähden alkaakin,ettei oo ennenkuin nyt, vasta lämpö nousemassa, ja sekin vaan vähän verrattuna koko viikonlopun saldoon... parempaan ollaan onneksi menossa!

pippuri, mä oon kans kaikki mulle heti nyt tyyppiä :grin
 
Aamu ja päivä otettiin pojan kanssa todella rauhallisesti. Ei supistellut eikä kolottanut. Vointi jopa tuskastuttavan hyvä, ellei väsymystä lasketa...

Nyt sitten iltapäivällä rohkenin alkaa vähän puuhastelemaan kevyttä kotiaskaretta (ruoanlaittoa, pyykinpesua) ja syömisen jälkeen taas alkoi kivuttomat supistukset ja seisominen sattuu selkään ja reisiin... Kyllä mä alan uskomaan omaa th:tani (huomenna se selviää), että tämä kaveri on rt, koska lantioluiden välissä muljuu suorastaan ikävän tuntuisesti. Kuulemma mahanikin on selvästi alempana mitä ennen, eikä pt vauvan pitäisi laskeutua...

No huomenna se selviää. Mies kyllä jo koko viikonlopuin meinannut sivusta seuratessa olojani, että pitäisikö alkaa jo pakkaamaan :grin
 
Täällä kanssa suunnataan synnyttämään Jyväskylään K-SKS:aan. :)

Iltaisin täällä harkkasuppareita kans tuntuu, mut ei mitään kivuliaita. Selän nitkautin yks päivä ulkoillessa ja kävelen vaappuen ja voivotellen niin, että mieskin jo ihmettelee. Oikeaan jalkaan sattuu kävely, tosin aamut levon jälkeen ok. Joka yö olen nähnyt unta, että synnytys alkaa ja joka kerta kun herään (eli usein!) mietin, että oliko se totta vai unta. Valitettavasti unta! Toivoisin niin, että synnytys alkais jo, näitä vaivoja ei jaksa enää. Vielä kun pitää yrittää ton esikoisen mukana pysyä! :wink
 
Heräsin tuossa äskettäin omaan ulvontaani. Parit kipeät supparit mutta menivät sitten ohi. Mieskään ei enää reagoi tähän satunnaiseen ulvomiseen, kun kivuliaimmat menee aina nopeiten ohi. No, eipä tässä, päivä käyntiin.
 
Mä valvoin yöllä pari tuntia kun tuli tosi kipeitä supistuksia noin 5-10 minuutin välein. Mies on taas työreissussa, joten sain yksin purra hammasta ja vaikeroida tuskasta. Hieman pelotti että mitä jos synnytys oikeasti alkaisi, mutta onneksi supistukset laantuivat ja sain unta. Olisi mulla onneksi ollut kyytikin sairaalaan kun vietän tämän viikon vanhemmillani.
 
Ite ihmettelin että vkl ei ollu pahemmin supisteluja, vaikka olikin paljon tekemistä. Kun on tuntunut että niitä on tullut pienemmästäkin tätä ennen. Noh, harjotussupistuksia tullu tietenkin, mutta nehän ei ole vaarallisia :) Mutta eilen illalla sitten iski ne kipeämmätkin supistukset päälle kun alko nuo tavarat olemaan jo paikallaan. Mutta onneksi ne oli säännöllisen epäsäännöllisiä, ja eivät kestäneet kun puoli tuntia - tunnin kerrallaan. Tuli kolme semmosta settiä illan aikana. Onni on nyt se, että suurin osa tavaroista on jo paikallaan, että nyt saa suurimmaksi osaksi vaan rauhottua ja alkaa nauttimaan loppu raskaudesta :)

Että eikun kutimet käteen ja hyvän elokuvan pariin ;)
 
Minä pääsin erillisestä pyynnöstä keskustelemaan kätilön kanssa ja jopa pikaiseen ultraan sairaalassa. Vauvalla kaikki oikein hyvin ja majailee tyytyväisenä pää alaspäin. Ensi viikolla vielä lääkäri, joka katsoo, että mulla ei ole mitään rakenteellista häikkää että vauva mahtuu ulos. Näillä näkymin siis jos (eli "kun" hyvin todennäköisesti) mitään ongelmaa ei ole, menen täysin luottavaisin mielin synnyttämään :) Tämän mahdollisti pelkopoli. Ajattelin ensin, että olen ihan "vääränlainen" tyyppi sinne ja kieltämättä taitaa olla niin, että siellä käy lähinnä kipupelkoisia tai jostain syystä sektiota haluavia, mutta minua kiinnosti tietää, että kaikki on kunnossa ja alatiesynnytykseen on hyvät lähtökohdat. Pelkoni kun koski sitä, että haluan sulkea pois kaikki hapenputteeseen tai muihin komplikaatioihin mahdollisesti synnytyksessä johtavat tekijät (ja pelkoa kyllä olisi ollut ilman tuota käyntiä). Asiani otettiin vakavasti ja sain tosi hyvää huolenpitoa osakseni. Kun tänään on vielä normaali, viikoittainen neuvolakäynti niin on kyllä tosi turvallinen olo :)
 
Kittis, hienoa että sait vastauksen kysymyksiin jotka huoletti. Mua on vähän ihmetyttänyt tää loppuraskauden seuranta, tullut sellainen olo että jaa tässäkö kaikki. Alkuraskaudesta turhautti kaiken maailman terveyskyselykupongit ja parisuhdekysymykset ja palopuheet (ihan kuin oltais jotain viistoistavuotiaita) ja kaikki tuntui ylimitoitetulta. Ultrat oli mielestäni aiheellisia ja tarpeellisia mutta neuvolassa käyminen tuntui tosi turhalta ja ärsyttävältä. Ultrassakäyntejä oli sitten pari ylimääräistä kun pari juttua piti tsekata, mutta kun ne oli kunnossa niin tämä rutiiniseurannan vähyys ja vaatimattomuus yllätti:

Nyt kun synnytys lähestyy, neuvolakäynti on kahden viikon välein, lääkärineuvolaa ei ole ollenkaan, kukaan ei ole kiinnostunut siitä mahtuuko lantionluiden välistä tulemaan luurangon omistava vauva... Mutta ehkäpä nuo on sen mukaan mitoitettu mikä on tilastojen valossa katsottu tarpeelliseksi. Ehkä tää menee omalla painollaan.
 
Tuokin on kyllä jännä että paikasta riippuen loppuajan neuvolat menee noin... Täällä käydään viikon välein ees neuvolassa tarkastuksessa, olipa sitte ensi- tai uudelleensynnyttäjä. Vaikka täytyy myöntää, että mua vähän turhauttaa nämä viikon välein neuvolatkin välillä kun tuntuu ettei siellä mitään kuitenkaan tapahdu :p Mutta just nuo lääkärineuvolat sun muut... luulis että niissä ois valtakunnallisesti samanlainen linjaus, eikä mentäis niinku kunta tai kaupunki määrää (ja säästää).
 
Samaa mieltä sun kanssa Pippuri, kummallista miten vähän tässä lopussa seurataan tai on ylipäätään sitä valmistautumista synnytykseen/lapsen syntymään. Ja just tuo, et käytännöt vaihtelee niin paljon paikkakunnittain.

Mulla tuli nytkin kolmen viikon väli neuvolaan, kun jouduin yhden ajan perumaan ja ei sit ollutkaan antaa uutta aikaa aikasemmin. Ja tämä onkin varmaan vika neuvola, kun sitten olis jo se suunniteltu sektioaika ens viikolla. Sanoi vaan aikaa antaessa, et soittele, jos jotain tulee niin otetaan sut sit johonkin väliin. No viime viikolla soitin, kun olin ihan voimaton ja väsynyt ja koko ajan janotti. Pyysin, et jos otettais ihan normi verensokeri, niin th laittokin sit sokerirasitukseen (aikasemmin ei tehty, kun ed.raskaudessa oli normaali ja nyt normaali BMI). Uskon tuon olevan turhaa, mutta oman mielenrauhan vuoksi en viittinyt kieltäytyäkään. Yritti myös, että jos menisin omalle lääkärille, mut eihän mulla sille mitään asiaa, olisin vaan halunnut varmistaa, että vauvalla ja mulla kaikki hyvin. No, torstaina sitten vika käynti,seuraava vauvan kanssa! :)
 
Joo toi on kyllä jännä miten käytännöt vaihtelee paikkakunnittain. Edellisellä paikkakunnalla oli neuvola lääkäri 3 kertaa raskauden aikana ja jokaisella niillä kerroilla olis ollut myös ultra. Viimeksi olen käyny lääkärillä rv 26. Nyt kun vaihdoin paikkakuntaa kesken raskauden, niin minulla ei ole enään täällä uudella paikkakunnalla viimeistä ultraa, lääkäristä puhumattakaan. Eli loppu aika mennään vaan neuvola käynneillä, jotka täällä on kuulemma kahden viikon välein. Ja jos olisin ollut tällä paikkakunnalla alusta asti, niin minulla olisi ollut lääkäri rv 33 tai vastaavaa. Eivät suostu kuulemma antamaan lääkärille aikaa kun on raskausviikot menneet tuosta sovitusta ajasta yli, vaikka olenkin vaihtanut paikkakuntaa kesken kaiken. Pitäisi kuulemma riittää että on rv 26 käyny lääkärissä. Eli toivotaan että vauva ei kasva kovin isoksi, niin kuin epäilivät edellisellä paikkakunnalla :D
 
Meillä on neuvolalääkäri 3x, mutta vain tarvittaessa. Mulla se alkuraskaudessa oli ja koin sen todella turhaksi! Enemmän mä neuvolanth:n käynnistä sain irti, kun kiireisestä lääkäristä. Sovitusti th:n kanssa jätettiin loput lääkärikäynnit mun osalta väliin, koska ei ole ollut tarvetta. Mutta mahdollisuus 3 käyntiin olisi ollut sekä aina on mahdollisuus omalta lääkäriltä varata ylimääräisiä aikoja terveyskeskuksesta viimeistään. Eli kyllä todella hyvässä seurannassa raskaana olevat ovat täällä edelleen, vaikka käyntejä on vähennetty/poistettu. Ja heti mulle luvattiin päästä loppuraskaudessa ultraan kokoarvioon ja sokerirasituksessakin sain käydä vaikka tarvetta ei olisi ollut :) Mun oma th on vielä aika "topakkatäti", joten ei näitä kaikkia lepsuuttaan ole mulle antanut vaan ihan kunnon perusteiden kanssa kuitenkin täytynyt asia käydä hänen kanssaan läpi, mutta mielestäni se vain on hyvä asia :rolleyes:
 
Minun tie vie Kätilöopistolle, jos ei sulkua lyödä päälle H-hetkellä.

Minä olen myös vähän ihmeissäni tästä loppuraskauden jonkin asteisesta hälläväliä asenteesta (voi johtua surkeasta eilisestä käynnistä). Neuvola käyntejä on nyt joka viikko mutta lähinnä kyttäävät raskausmyrkytysoireita, ei muuta. Itsellä pelko vauvan koosta ja ulos mahtumisesta, mutta sitä ei suostuta noteeraamaan mitenkään. Ei minulle toisen suunnan todisteitakaan anneta, joten ei oikein helpota oloa. Kun muuten kaikki on kunnossa niin tällä hetkellä on ole, että mitä hittoa minä siellä neuvolassa ramppaan kun ei huolia kuunnella.Kittis, olen vähän kade. Itse olen saman pyynnön esittänyt toistuvasti ja ei suostuta. (onpas poikkeuksellisen ärrinmurrin olo)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top