En tiedä miten pääsiäinen sotkee noita käynnistelyjuttuja? Toivottavasti ei mitenkään. Monessa mielessä olis ollu helpompi synnyttää ennen laskettua aikaa, ei ainakaan tarvitsisi vastailla kysymyksiin siitä, että ai en vieläkään oo synnyttäny. Eilen kävin töissä syömässä ja oli kiva syödä sellaisten työkavereiden kanssa, jotka ei kyselly oikeastaan mitään vaan puhuttiin ihan muista aiheista. Mieheltä on töissä käynyt kyselemässä joka päivä useampi naishenkilö, että joko on syntynyt ja kaikki kuulemma lähtee ovelta todeten "kyllä ne kaikki vauvat sieltä on ulos tulleet ennemmin tai myöhemmin"
. Että helpolla ei pääse mieskään, sitäkin alkaa jo kyllästyttämään noiden juttujen kuuntelu.
Vaikka kuinka muita juttuja yrittää tehdä ja ajatella ja suunnitella, niin ajatukset on väkisinkin tässä vaan "koska se meidän vauva tulee".
Tänään huvitti (anteeksi jo etukäteen vessajuttu), kun kävin tyhjentämässä mahan, että kolme viikkoa sitten tää toiminto oli ehdottoman varma merkki lähestyvästä synnytyksestä. Nyt se on muuttunut sellaiseksi varmaksi merkiksi siitä, että ei varmasti synny ikinä
. Limatulppajututkin oon jo jättäny omaan arvoonsa, kun tuntuu joka aamu sitäkin tulevan. Siihen liittyen sitten on aina tuota menkkakipua alavatsalla, tai näin olen itse asiaa yhdistellyt.