Synnytys lähestyy! Fiilikset, merkit, oireet, ajatukset..:)

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Aubrey
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Jee, vauva painaa ihanasti nyt alapään luita. Kävely sattuu eikä nostaminen tunnu kyl hyvältä. Tänään synnytystapa-arvio eikä siellä ihmeitä. Vauva pieni (2,6kg) muutoin normaalisti kaikki. Sektiohaava ok. Sit 29.6. Käyn uudestaan. Nyt siis kohdunkaulan tilanne normaali, mikä ei yllätä. Ei oo supistuksia, enkä tällä liikkumattomuudella niitä saa aikaan. Mieli tekis tehä vaik mitä, mut ei pysty.

Ilmeisesti siis synnytystapa ratkeaa sit ens kerralla. Jos edelleen paikat kiinni, niin sit sitä leikkausta...ihana odotus siis jatkukoon ;)
 
Onko muilla harjoitussupistukset toisinaan kestoltaan pitkiä? Enteileeköhän se jotain? Eilen oli maha kokoajan puristuksissa mut en sit soitellu polille kun ne ei sattunu yhtään :o
 
Hei kiitti vinkeistä liittyen tähän selkä/pakaravaivaan :) toivotaan tosiaan et synnytyksen jälkeen viimeistään häviäis mut pitää koittaa noita teän antamia vinkkejä jos auttais ees vähän :)
 
Ollaan kateltu nyt miehen kanssa netistä Vauvamatkalla- nettivalmennus videoita, ja vitjat et oon kauhusta kankeena taas:nailbiting: kaippa se tästä..
 
Apua. Luin vauva.fi sivustolta artikkelin synnärin kauhukokemuksista. Onkohan kaikki oikeasti totta?! Ensimmäistä menossa synnyttämään, niin kolahti pahasti tämä juttu... http://m.vauva.fi/artikkeli/raskaus/synnytys/mika_asia_ihmetytti_synnytyslaitoksella_aidit_avautuvat

En viitsinyt lukea edes puoliväliin tuota vauva.fin "artikkelia". Erikoista, että siihen on valittu niin negatiivissävytteistä kommenttia käyttäjiltä. Jos on yhtään synnytyspelkoa, niin tuollaiset jutut eivät ainakaan auta siihen, mutta pelottelua ja klick-baittia tuolla jutulla onkin haettu keltaisen lehdistön tapaan. Suosittelen olemaan lukematta juttuja, jotka on kirjoitettu pelkkään negatiiviseen sävyyn ja sensaatiohakuisesti, koska silloin jää se yleisempi tapaus - kohtelias ja positiivinen kohtelu ja kokemus - huomioimatta. Täällä vau-forumilla on paljon synnytyskertomuksia, joita lukiessa ei ole tullut pelottelukertomuksia vastaan, sillä siellä on kaikenlaisia tarinoita. Toiset korostaa eri asioita eri tavalla, ovathan ne kokemusperäisiä asioita joita peilaamme jatkuvasti omaan sisäiseen malliimme.
 
Onko muilla harjoitussupistukset toisinaan kestoltaan pitkiä? Enteileeköhän se jotain? Eilen oli maha kokoajan puristuksissa mut en sit soitellu polille kun ne ei sattunu yhtään :eek:

Mulla on supistukset kestoltaan 1-2 minuuttia, osa on lievästi kipeitä ja pakottavat pysähtymään jos sillä hetkellä olen liikkeellä. Kun supistus menee ohi ja otan seuraavan askeleen, saattaa tulla toinen napakka ja lievästi kivulias supistus heti perään. Noissa on se ikävä puoli, että ne pakottavat pysähtymään olin sitten missä tahansa. Suojateitä välttelen, koska paha niihin on pysähtyä.. Ja noita tulee myös levossa. Minulla supistukset jo kypsyttävät hyvää vauhtia paikkoja, mutta lääkäri ei ole vielä määrännyt täyteen vuodelepoon, koska siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä (lihasten surkastuminen ja kohonnut veritulpan riski), mutta käskynä on lepäillä paljon ja liikkua minkä pystyn. En ole minäkään polille soitellut, koska tuollaista on ollut jo monta viikkoa ja olen arvellut, että kun vauva alkaa syntymään, niin siinä ei sitten tarvitse miettiä, onko tosi kyseessä vai ei :) Viikkojakin toki on jo niin monta takana, että suhteellisen turvallisin mielin jo saa olla, vaikka vauva päättäisi syntyä.

Lisäys: jos itseä mietityttää supistukset, eikä lääkäri ole vähään aikaan tarkistellut alapään tilannetta, niin ehdottomasti kannattaa hakeutua lääkärintarkastukseen. Saa ainakin oman mielen rauhan ja tietää, miten saa elellä supistusten kanssa.
 
Niin totta niitä saattaa kyllä tulla putkeen montakin...mä olin osastolla totaalilevossa 28-30 viikot kun paikat auki ja pessaari asennettiin tukemaan kohdun suuta :) 2viikon välein käyn kontrollissa kun pääsin kotiin jatkamaan lepoa. Mulla ollut paljon kivuliaita supistuksia, mut mietitytti vaan noi harkkasupistusten pituudet.. lääkäri ei niihin kommentoinu mitään eli normaaleja ovat :)
 
ja ihmisetki suhtautuu eritavalla.. mua lähinnä huvitti noi, okei helppoa sanoa näin ku ei kokemusta synnyttämisestä. jokaisessa paikassa sattuu jotaki mut eo niitäkää saa itteensä ottaa vaikka helposti aattelis että vika. mä haluan yksinkertasesti luottaa että kaikki menee hyvin.. enkä osaa tietyllä tavalla pelätä ja en ees miettiä millin tarkasti mitä tuleman pitää.. ei kaikkee voi ees ite päättää..

luen paljon synnytys kertomuksia,muutamaan oon törmänny jossa ne syyttää niit henkilökuntaa joistaki asioista. ja rivien välistä huokuu katkeruus. jokainen tekee virheitä, asiat pitäs kyllä aina puhua sitte heti. ja sanoa miltä tuntuu parempi se ku niellä ja katkeroitua, kaikelle ei voi vaan mitään.
 
ja ihmisetki suhtautuu eritavalla.. mua lähinnä huvitti noi, okei helppoa sanoa näin ku ei kokemusta synnyttämisestä. jokaisessa paikassa sattuu jotaki mut eo niitäkää saa itteensä ottaa vaikka helposti aattelis että vika. mä haluan yksinkertasesti luottaa että kaikki menee hyvin.. enkä osaa tietyllä tavalla pelätä ja en ees miettiä millin tarkasti mitä tuleman pitää.. ei kaikkee voi ees ite päättää..

luen paljon synnytys kertomuksia,muutamaan oon törmänny jossa ne syyttää niit henkilökuntaa joistaki asioista. ja rivien välistä huokuu katkeruus. jokainen tekee virheitä, asiat pitäs kyllä aina puhua sitte heti. ja sanoa miltä tuntuu parempi se ku niellä ja katkeroitua, kaikelle ei voi vaan mitään.
Joo miustaki oli lähinnä hauskoja nuo jutut, kyllähän nyt kaikki tajuaa varmaan ettei henkilökunta joka paikassa voi olla tollasta ja et jokainen hoitajistaki on vaan ihminen, joskus on niit huonoja päiviä. Ainaha sitä voi sit latasta takasi jos joku kätilö käyttäytyy huonosti ;) .. Ja huutaminen on tosiaan joskus vuonna kivi ja keppi ollu kiellettyy ku meil töissäki mummot sano et synnyttäes pitää olla hiljaa..
 
Haha.. pitäskö kokeilla olla suu supussa synnytyksessä, posket pullollaan tukahdutettua huutoa ja naama tomaatin punasena verisuonet ohimoissa pullottaen :D ja juu, mäki otin huumorilla mut yks kertomus sai ekstramulkauksen ( "kätilö jäi nuuhkuttelemaan alapäätä että haiseeko tulehdus vai ei" joku tommone) :D :D
Ystäväni synnytti marraskuussa kaksoset. Oliks hän ny naistenklinikalla vai mikä sen paikan nimi on hesassa ku riskisynnyttäjät menee. Oli tullu kätilö vessaan mukaan nuuhkaseen (miksi?!? Entä se tikkutesti!?) ystävän pikkareista et onks hänel ny lapsivedet menny vai pissat housussa :D on synnyttäny 2 kertaa aiemminki, ei ollu ihan eka kertaa synnytykseen menossa.. :D
 
Noissa tarinoissa on aina vaan se toinen puoli. Teen asiakaspalvelua työkseni ja ihan nikottelematta myönnän, että asiansa asiallisesti ja rauhallisesti esittävät saavat huomattavasti parempaa palvelua kuin alusta asti rähjäävät ja mahdottomia vaativat. Hoitopuolella varmasti jokainen hoidetaan niin hyvin kuin pystytään, mutta voin vaan kuvitella millaisia "asiakkaita" hoitajat joutuvat päivittäin kohtaamaan. Aivan varmasti "hankalat" potilaat saavat vähän erilaista palvelua kuin ne, jotka luottavat henkilökunnan ammattitaitoon eivätkä kyseenalaista jokaista heidän päätöstään.
 
Nii periaattees kaikkia pitäs hoitaa samalla lailla, se sanotaan hoitajien ammattieettisissä periaatteissaki mutta... Jos miulle joku tulee huutamaan esim. päin naamaa tai kertomaan miten ansaitsee parempaa hoitoa ni kovin kauaa sellasen kanssa ei jaksa käyttäytyy ammattieettisesti oikeen, tosin useimmiten sillo kannattaaki poistuu paikalta ettei tulis sanottuu paria valittua sanaa.
Muilta oon kuullu et kätilöiden mielestä raivostuttavinta porukkaa on ne jotka soittaa kelloo koko ajan ja kyselee esim koko ajan et onko vauvalla kaikki kunnossa. Iteki tiedän et se kellon soitto on yks raivostuttavin asia jos sitä koko ajan soitellaa. Soittaa saa kun on oikeesti asiaa tai hätä.
Mut eiköhä esim huutamiseen salissa ole jo totuttu, tuskin sille oikeen mitää voikaan
 
Mää voin niin kuvitella et oon justii semmonen synnyttäjä joks huutaa kurkku suorana. Jotenkin aina kaikissa fyyssesti raskaissa tilanteissa saa muka voimia lisää ku päästää ääntä. Tai huvipuistossa kun pelottaa :D
 
Miulla esikon synnytyksessä kätilö ihan nätisti ohjeisti käyttämään sen huutamiseen kuluvan energian johonkin hyödyllisempään, kuten rauhallisesti hengittämiseen ja kropan rentouttamiseen. Ja tais se tietää mistä puhui.. :)
 
tuo on muuten ihan totta hoitotyössä että kaikki asiakkaat hoidan yhtä hyvin, mutta väkisinkin tulee sitten annettua ylimääräistä huomiota esimerkiksi syvemmän keskustelun muodossa heille, kenen kanssa paremmin kemiat kohtaa. eihän näin tietenkään saisi olla, mutta jos joku asiakas on oikein vmäinen, on hirveän vaikea panostaa ylimääräistä häneen tai olla tämän seurassa kauempaa kuin välttämätöntä hyvän hoidon kannalta.
 
Takaisin
Top