Synnytys lähestyy! Fiilikset, merkit, oireet, ajatukset..:)
- Ketjun aloittaja Aubrey
- Aloituspäivämäärä
Sattuu sitä tosiaan ihan kokeneillekin. Itsellä neuvolalääkäri jätti sisätutkimuksessa laittamatta ankkaan liukkaria, tyrkkäsi vain sisään. Ei tuntunut kivalta. En tosin tiedä oliko tuo unohdus vai eikö vaan lääkäriä vaan huvittanut, oli muutenkin aika liukuhihnameininkiä..
Mää kysyin, että onko heinäkussa opiskelijoita. Kuulemma ainut kuukausi kun niitä ei ole. Olisin toivonut opiskelijaa mukaan synnytykseen. Kun minä synnyin äitillä oli kätilöopiskelija mukana synnytyksessä ja se sano, että se oli sen opiskelijankin eka vauva ja se oli niin innoissaan hoitamaan äitiä koko ajan, ettei tarvinnut yksin jäädä (öiti ei halunnut isää mukaan, kun se olis luultavasti pyörtyny..) Noh, jos joskus saan lisää lapsia, toivon, että syntyy joku toinen kuukausi. Ite oon opiskelija ja oon aina kauheen kiitollinen kun saan toimenpiteitä tehä potilaille, niin antaisin mieluusti ittenikin toisen opiskelijan käyttöön, vaikka kammoan piikkejä ym.
Aiarana
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Ootteko välilihaa venytelleet? Onko aiemmin synnyttäjillä kokemuksia välilihan venytyksestä, oliko siitä hyötyä repeämien ehkäisyyn?
Täällä ollaan venytelty jo rv30 lähtien, pitkä aika sitten päästiin 5 cm venytykseen eikä enää ees tunnu pahalta kun vaan rentoutuu tarpeeksi. Hyvä keino on ollut opetella synnytyksen rentoutus- ja hengitystekniikoita, kun kyllä se venytys sattui alussa ihan kiitettävästi (: Vaikka onhan ne synnytyskivut tietenkin ihan eri sfääreissä eikä varmasti voi vertailla, mutta kaikki keinot tulee käytettyä valmistautumiseen.
Täällä ollaan venytelty jo rv30 lähtien, pitkä aika sitten päästiin 5 cm venytykseen eikä enää ees tunnu pahalta kun vaan rentoutuu tarpeeksi. Hyvä keino on ollut opetella synnytyksen rentoutus- ja hengitystekniikoita, kun kyllä se venytys sattui alussa ihan kiitettävästi (: Vaikka onhan ne synnytyskivut tietenkin ihan eri sfääreissä eikä varmasti voi vertailla, mutta kaikki keinot tulee käytettyä valmistautumiseen.
Itselläni on se käsitys, että sitä rasvailua ja venyttelyä enemmän on vaikutusta sillä, että ponnistusvaihe olisi mahdollisimman luonnollinen, eli siis avustamaton ja ohjaamaton, äidin kehon tuntemusten mukaan menevä. Ja sitten on ponnistusasentoja, joissa välilihaan kohdistuu enemmän painetta ja niitä joissa vähemmän.
http://www.vau.fi/Synnytys/katiloblogi/varjele-valilihaasi/
http://www.vau.fi/Synnytys/katiloblogi/varjele-valilihaasi/
. Ajatuski huvittaa, paikat repee jos on revetäkseen. Juurikin se vauvan asento, paine ja vauhti yms. vaikuttaa.
Hui. Tuossa linkissä tuo kuva, vaikka piirros olikin, näytti jotenkin pelottavalta. Taas tuli mieleen että ai niin se noin 35cm pää pitäs puskee tuosta pienestä aukosta pihalle :D voi ei.. Ei sillä että pelottaisi, mutta onhan tämä jotenkin hassua ajatella omalle kohdalle. :)
Niin ja ei, ei olla välikohtaus venytetty, koen että se repeää jos on revetäkseen. En oo mielestäni kuullu että sillä suoranaisesti olis mitään merkitystä onk venytetty vai ei.
Niin ja ei, ei olla välikohtaus venytetty, koen että se repeää jos on revetäkseen. En oo mielestäni kuullu että sillä suoranaisesti olis mitään merkitystä onk venytetty vai ei.
Kävis mulla järkeen, että auttaisi enemmänkin..Rasvailusta ei varmastikaan ole ainakaan haittaa, jos on kuivat paikat. Kuivat limakalvot repeää helpommin.
Multa on tainnut irrota vähän limatulppaa. Aamun on nipistellyt mahaa ja vessassa paperiin jäi pikkuisen punaista. Kerroin miehelle niin se totesi että " oli siellä aamullakin pytyssä jokin verinen rämmäre kun sun jälkeen kävin." Nice. :-D
Multa on tainnut irrota vähän limatulppaa. Aamun on nipistellyt mahaa ja vessassa paperiin jäi pikkuisen punaista. Kerroin miehelle niin se totesi että " oli siellä aamullakin pytyssä jokin verinen rämmäre kun sun jälkeen kävin." Nice. :-D
Huh! Mitään enteileviä merkkejä ei ole, mutta nyt vajaan viikon on alkanut hiipiä sellainen pelko mieleen, että mitä jos tämä tuleekin ennen kuin kätilö ehtii alkaa päivystämään? 
Nyt on pitkin päivää hulahdellut housuun kirkasta venyvää limaa, jossa on välillä ruskeaa seassa ja toisinaan se on ollut oranssihtavaa. Kipusin just raput kotiin kolmanteen kerrokseen ja alaselkään tuli ihan uusi jäkittävä paineen tunne. Kesti aikansa. Tuntuu että tota limaa hulahtelee niin paljon, että tuntuu kuin olisi kuukautiset.
Edelleen jatkuu verensekainen vuoto, ja se jäkittävä alaselkäkipu on palaillut pitkin yötä. Nytkin se pakotti ylös sängystä. Voisikohan nämä olla jo oikeita supistuksia. Välillä nimittäin helpottaa. Onkohan ylireagointia jos kävis näytillä..
Kalaäiti85
Satasella mukana keskusteluissa
Lyydia, kyllä mä sinuna ainakin soittaisin synnärille. 
Mulla oli viikko sitten sunnuntaina ruskeaa ja vaaleanpunaista limavuotoa jota limatulpaksi tulkitsin. Samoin tuli kova menkkamainen alaselkäkipu joka koveni iltaa kohti, mut sit loppuikin myöhään illalla. Maanantaina jatkui limantulo ja kipuja ollut pitkin viikkoa enemmän ja vähemmän. Kannattaa toki soittaa jos yhtään arveluttaa. Reilu viikko sitten lääkärintarkistuksessa olin jo 1 cm auki, luulin sillo viime su et nyt tulee lähtö synnärille mut ei. Ja et juhannuksena viimeistään mut täällä vielä yhtenä :)
Aiarana
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Soittelitko Lyydia synnärille?
Täällä meni juhannusaatto synnärillä ihmetellessä, koska iltapäivällä tuli julmettu mahakipu koko vatsan alueelle ja se vihloi koko ajan lakkaamatta. Kaksi tuntia kotona kuulostelin ja odotin, josko 1 g panadol auttaisi - arvelin, ettei kyse ollut supistuksista eikä synnytyksen käynnistymisestä. Lopulta päätettiin miehen kanssa, että soitetaan synnärille ja sieltä sanoivat, että ois tultava käymään. Synnärille mentiin ja päästiin heti käyrille, käyrät oli hyvät, mutta vatsa vietävän kosketusarka. Lääkäri teki tarkistuksiaan ja ultrasi vauvan, istukan ja napanuoran tarkasti. Mikään ei viittaa tulehdukseen edes verikokeissa eikä lääkärillä ollut mitään arpailua, mikä olisi kivun syynä. Siinä se sitten illan myötä lähti helpottamaan ja meni ohi (: Mikä lie ollut kyseessä ja vähän turhalta tuntuu synnärillä käynti kun olo korjaantui itseksiään, mutta toisaalta kyllä kovat äkkinäiset kivut pitää aina, raskaana tai ei, käydä tarkistuttamassa. Mutta olipa siellä synnärillä haipakkaa! Melko monta naista tuli synnyttämään, synnärin ovikello soi lähes lakkaamatta (:
Täällä meni juhannusaatto synnärillä ihmetellessä, koska iltapäivällä tuli julmettu mahakipu koko vatsan alueelle ja se vihloi koko ajan lakkaamatta. Kaksi tuntia kotona kuulostelin ja odotin, josko 1 g panadol auttaisi - arvelin, ettei kyse ollut supistuksista eikä synnytyksen käynnistymisestä. Lopulta päätettiin miehen kanssa, että soitetaan synnärille ja sieltä sanoivat, että ois tultava käymään. Synnärille mentiin ja päästiin heti käyrille, käyrät oli hyvät, mutta vatsa vietävän kosketusarka. Lääkäri teki tarkistuksiaan ja ultrasi vauvan, istukan ja napanuoran tarkasti. Mikään ei viittaa tulehdukseen edes verikokeissa eikä lääkärillä ollut mitään arpailua, mikä olisi kivun syynä. Siinä se sitten illan myötä lähti helpottamaan ja meni ohi (: Mikä lie ollut kyseessä ja vähän turhalta tuntuu synnärillä käynti kun olo korjaantui itseksiään, mutta toisaalta kyllä kovat äkkinäiset kivut pitää aina, raskaana tai ei, käydä tarkistuttamassa. Mutta olipa siellä synnärillä haipakkaa! Melko monta naista tuli synnyttämään, synnärin ovikello soi lähes lakkaamatta (: