Synnytys ja imetys - näin etukäteen

Keskustelun 'Laskettu aika marraskuussa 2015' aloitti elmiina, 9 maalis 2015.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | Top 100
  1. Antzeliina Puuhakas puhuja

    Haluisin vähän jakaa omaa synnytyskertomusta. :) eli meillähän meni yli että hurahti. LA oli 23.7.2013 mutta siellä pihisteltiin itseensä ja synnyttiin vasta 3.8.
    Rv.41+3 oli yliaikaiskontolli, vähäisen lapsiveden takia pääsin käynnistykseen ja suoraan oksitosiini tipalla aloitettiin. Samantien (klo.10) pääsin synnytys saliin, otettiin käyrää ja laitettiin tippa tippumaan. Pieniä supistuksia rupes tulee klo.12 jälkeen johon käytin tenssiä. Klo.16 makasin sängyllä ja tuntu kun vesi-ilmapallo olisi räjähtänyt sisälläni nousin ylös ja vähäiset lapsiveteni menivät.. siitä ne kivut sitten alkoivat... puolen tunnin päästä vesien menosta aloin oksentamaan joja supistuksella n. 5 min välein. Klo. 18 pääsin ammeeseen joka vei kovimman piikin mutta sielläkin jouduin pussiin oksentamaan koko ajan. Jouduttiin kumminkin jonkun ajan päästä mennä takaisin omaan huoneeseen pitkälleen kun käyrää piti saada ja tippa takaisin. En halunnut alushousuja jalkaan vaan oli semmoinen pitkula ns. Vaippa vaan haarojen välissä. Ihana mieheni tyhjenti oksennuspussejani ja vaihtoi aina verisen ja lapsivetisen liuskavaipan puhtaaseen (mies hoitoalalla niin hänelle tämä ei tee pahaa). Kokeilin ilokaasua... oksensin entistä pahemmin joten päädyin epiduraaliin. Komea anestesia lääkäri yrittää tökkiä neulaa (sain epiduraali pumpun) selkärankaani samalla kun minä oksennan ja samalla hävettää kun olen persepaljaana ja verinen vaippa vaan haarojen välissä :D. Vähän yli 7 taivas aukesi ja ei enää koskenut. Vas. Jalkaa vaan pakotti mutta ei muuta. Kylkeä piti kääntää puolen tunnin välein. Minut jouduttiin katetroimaan koska en saanut portatiiville virtsattua. No miten siinä edes pissit kun mies toisella puolella ja kätilö toisella puolella ja molemmat vaan kahtoo minua ja kysyyvät tuleeko tuleeko... no ei tullut. Aloin tuntea valtavaa ulostamisen tarvetta hieman kimmastuinkin kätilölle kun hän ei päästänyt vessaan vaan kertoi sen kuulevan asiaan. Vaille 12 yöllä pääsin ponnistamaan ja sitä tuntu kestävän ja kestävän. Episiotomia tehtiin (hauska kommellus väliin. Mies oli koko ajan alapäässä katsomassa touhua ja kertoi kun kätilö pisti sen puudutuspiikin epparia varten niin seuraavassa ponnistuksessa siitä neulan reiästä oli tullut kunnon suihku verta ja se veri oli lentänyt kätilön olan yli. Kätilö oli sanonut hups ja laittanut sormen siihen eteen ettei verta tule) ja sitä jouduttiin kertaalleen isontamaan. Pieni 9 pisteen tyttö synti 00:41.
    Tyttö pääsi rintakehän päälle mutta hän vaan yhisi eikä huutanut.. kysyin kätilöltä asiasta jolloin kertoi olevan normaalia. Kätilön minua ommellessa (15tikkiä) yhinä vaan jatkui jolloin hän päätti kutsua lääkärin. Tyttö vietiin lääkärin pakeille ja hän saturoi huonosti alle 80 spo2. Pääsin osastolle mutta tyttö meni hoitajien luo tarkkailuun saturaatio piti katsoa uudestaan 5 maissa. Hoitaja tulee ilmottamaan että tyttö on viety lastenosastolle.
    Menin aamupalalle ja voi sitä tuskaa kun muilla on omat pienet siinä mutta itse et edes tiedä mitä omalle on käytyny. Tyttö oli lasten teho-osastolla Keskoskaapissa. Hänellä oli happiviikset, nenämaha letku, kanyyli sekä päässä että kädessä ja saturaatio mittari jalassa. Aloin itkemään samantien ku näin hänet niin surkealta se tuntui. Hänellä oli tullut synnytyksessä ilmarinta eli oikea keuhko oli revennyt ja ilmas oli päässyt kehkon ja kylkiluiden väliin sekä hänellä oli synnynnäinen keuhkokuume. Tyttö sai fentanyyliä suoraan suoneen, hän ei saanut itkeä vaan hänet huumattiin ettei ilmarinta pahenisi. 1 päivän ikäisenä tyttö pääsi pois kaapista ja sain hänet ekaa kertaa syliin ja syöttää nenämaha letkun kautta omaa pumpattua maitoani. 2 päivän iässä pääsin kokeilemaan rintaruokintaa. 3 päivän iässä pääsin teholle vierihoitamaan omaan pieneen huoneeseen. Enää ei tarvittu happi viiksiä mutta nenämaha letku taisi olla vielä päivän. 7vrk ikäisenä sain viedä tytön kotiin. Tällä hetkellä reipas 1v7kk ikäinen vauhti hirmu.

    Mutta silti positiivinen kuva jäi synnytyksestä. :)

    Anteeksi pitkähkö teksti. :)
    • Sympatiaa Sympatiaa x 1
    • Optimistinen Optimistinen x 1
    Last edited: 21 maalis 2015
  2. liliina Varmaotteinen viestittelijä Helmikuiset 2021 Marraskuunmammat 2015 Huhtimammat 2017

    Hurja tarina, Antzeliina. On tuo synnytys ihmeen sattumanvaraista touhua siihen nähden, että ihmiskunta on sitä aika kauan harrastanut.
    • Olen samaa mieltä Olen samaa mieltä x 1
  3. jeflo Hyväntuulinen höpöttäjä

    En aio suunnitella mitenkään etukäteen, mutta toivoisin yhtä helppoa synnytystä kuin toisen kohdalla vuosi sitten oli :) imettää haluaisin ainakin sen 6kk, tyttö oli täysimetyksellä 6kk mutta sitten ikään kuin hylkäsi rinnan itse. Etukäteen en halua mitään suunnitelmaa tehdä, kun kaikki vauvat on erilaisia eikä kaikki aina suju käsikirjoituksen mukaan :)
    • Olen samaa mieltä Olen samaa mieltä x 3
  4. norappi Sanavalmis juttuseppä Heinäkuiset 2021 Huhtimammat 2016

    Esikoisen kanssa ei onnistunut imetys. Joten nyt olen päättänyt onnistua. Ainakin yritän enemmän. Sillehän ei mitään voi jos ei onnistu.

    Synnytys jännittää. Viimeksi olisi ollut kiva olla vähän kauvemmin salissa. Luomusynnytys takana ja siihen pyrin uudelleenkin vaikka oli aika kivilias kokemus. En tuntiin uskaltanut liikkua siittä sängyltä. Kyllä silti haluan samalla tavalla. Käytin viimeksi vaan tens-laitetta. Mitään muuta en kerinnyt saamaan. Jos nyt kerkiäis edes asettumaan saliin eikä heti tarvisi alkaa tosi toimiin.
  5. k_repolainen Satasella mukana keskusteluissa

    elmiina, mielelläni saisin tietoa tuosta aiheesta, jos lääkkeellisellä kivunlievityksellä on tutkitusti jotakin tekemistä imetyksen kanssa. en ole sellaiseen asiaan koskaan nimittäin törmännyt!

    lähinnä ajattelin, että kun oman kokemukseni mukaan neuvoloissa ja synnytyssairaaloissa ollaan niin kovasti imetysmyönteisiä, että olisi erikoista, jos tällainen asia sivuutettaisiin.

    mutta itse en ole tosiaan asiaan perehtynyt ja vaikka on kaikenlaista kyllä tullut lueskeltua varsinkin edellisen raskauden aikana, niin tämä oli kyllä ihan uutta.
  6. Sohwia Sanavalmis juttuseppä Marraskuunmammat 2015 Elomammat 2017

    Kiitos, kun kerroit omasta synnytyksestäsi Antzeliina! Vaikka se oli aika hurjan kuuloinen, näin esikoista odottavalle, mutta sitä oli kiva lukea ja mainittakoon vielä,että sulla on kyllä ihana mies! Oma mieheni on niin eritekammoinen, että voin melkein vannoa, ettei hänestä olisi ollut samaan kuin sinun miehestäsi. Mutta uskon ja luotan siihen, että oma mieheni tekee parhaansa tukeakseen minua, jos ja kun minä joskus synnytän. :)
    • Tykkään Tykkään x 2
  7. Nepala Piirimestaruustason postaaja Lokakuun äidit 2019 Marraskuunmammat 2015

    Näin esikoista odottaessa halusin minäkin kiittää kaikkia synnytystarinoita jakaneita! Mielenkiintoista lukea niitä, jos niin voi sanoa :)
  8. Piikkipensas Sanaisen arkkunsa ammentaja Marraskuunmammat 2015

    Mua ei jännitä imetys tai synnytys. Enemmän tässä jännittää sitä, että kaikki menisi hyvin noin muuten.
    Esikon kanssa imetys taisi olla niitä harvoja asioita, jotka meni jopa laittoman helposti. Synnytys oli ihan pala kakkua verrattuna hankalaan raskauteen. Tietysti jokainen raskaus ja synnytys ja lapsi voi olla aivan erilainen, mutta mennään tallaisella "luonto hoitaa" asenteella.

    Esikon kanssa mua otti oikeasti päähän se, että kukaan ei ollut kertonut miten paljon synnytyksestä palautuminen voi sattua ja olla tuskaa. Mulla ei ollut kuin pari hassua tikkiä ja silti niiden parantuminen oli ihan helvettiä. Nyt siihen osaa varautua, mutta olisihan se ollut kiva tietää etukäteen, varsinkin ekakerralla, että palautuminen voi olla kipiää.
  9. Nortsi Jostain jotain jo tietävä

    Mulla ensimmäinen synnytys päätyi sektioon. Lapsivedet meni osittain kotona ja koko päivän oli supistellut sopivasti. Lähettiin samantien synnärille miehen kanssa ja onneksi mentiin. Kätilö alkoi kyselemään hetken päästä, et mites päin vauva siellä on. Neuvolakorttiin oli merkattu, että oli jo pari kuukautta ollut raivotarjonnassa. Kätilö kuitenkin oli epäileväinen ja haki varmuudeksi ultran, ultrasi ja totesi laitteen olevan vähän vanhempaa mallia, et hänpä käy hakemassa paremman laitteen. Tuli sitten lääkärin kanssa takaisin ja ultrasivat vielä uudemman kerran ja hups keikkaa meidän neitokainen olikin perätilassa. Meidän kaupungissa ei tehdä mitään painoarviota enää loppuraskaudessa ultralla, vain käsin koittaa viimeisessä neuvolalääkärissä, joten lähettiin saman tien ultrattavaksi vielä paremmin. Samalla käytiin myös röntgenissä tarkistamassa lantion koko. Lopulta sain kyllä valita, että haluanko lähteä kokeilemaan alatiesynnytystä, mutta koska vauvan painoksi arvioitiin yli neljä kiloa niin eivät suositelleen sitä ja sektioon myös itse päädyin.

    Toisen kanssa halusin päästä kokeilemaan alatiesynnytyksen ehdottomasti, ja neuvolasta saatin myös lähete ihan loppuraskaudessa ultraan, jossa tarkistetaan vauvan koko ja kuinka päin siellä on. Koska vauva oli siellä pääalaspäin ja kokokin vaikutti juuri sopivalta niin "lupa" alatiesynnytykseen tuli myös sitä kautta. Halusin pärjätä kakkson synnytyksessä mahdollisimman pitkään ilman lääkkeellistä kivunlievitystä. Aqua-rakkulat otin jossain vaiheessa, koska supistukset mulla tuntuu pahasti selässä ja niistä olikin vajaaksi tunniksi apua. Jossain vaiheessa ajattelinkin, että pyydän jotain kivunlievitystä, kun alkoi tuntua sen verran pahalta jo, mutta aina kun supistus helpotti niin en sitten halunutkaan ottaa mitään kivunlievitystä. Epin joutuivat tekemään ja siinä antamaan aavistuksen puudutetta, mutta muuten sitten meninkin ilman lääkkeellistä kivunlievitystä.

    Tässä synnytyksessä olisi kiva päästä kokeilemaan sekä Tens:siä että ammetta ja samanlaisella setillä haluaisin kyllä tälläkin kertaa mennä, että mahdollisimman vähän lääkkellistä kivun lievitystä. Toivottavasti onnistuu. Ai niin juu, käytinhän mä ilokaasuakin tuossa kakkosen synnytyksesä.
  10. Nortsi Jostain jotain jo tietävä

    Mitä imetykseen tulee niin, ekan kanssa ei mennyt niin kui Strömsössä. Kahden kuukauden kohdalla luulin maidontulon loppuvan ja päädyttiin antamaan myös pullosta maitoa. Kukaan ei ollut sanallakaan sanonut mistään tiheänimun kausista ja kun vauva tuolloin huusi vain ruokaa, vaikka juuri hetki sitten oli rinnalla ollut niin pakkohan siinä oli pulloa suuhun tyrkätä. Näin jälkeen päin ajateltuna mulla oli siinä kohtaa tosiaan tiehänimun kausi, kuukautiset alkaneet ja lisäksi oltiin silloin vielä etelässä reissussa, eli en osannut juoda tarpeeksi nestettä. Jatkoin kyllä imetystä edelleen pulloilun rinnalla ja lopullisesti taisin esikon imetyksen lopettaa noin 5kk kohdalla. Hänen kanssaa tosin aloitettiin kiinteätkin sitten jo 3 kk ikäisenä, koska veteli kyllä sitä maitoa pullostakin aika mahtavia määriä, joten neuvolan kanssa päädyttiin siihen, että on parempi aloittaa antamaan edes vähän jotain ruokaakin.

    Kakkosen kanssa oli vanhempi ja viisaampi imetyksen kanssa, olin "opiskellut" asiasta suht paljon. Tämän kanssa imetys onnistuikin sitten paljon paremmin ja tuo tissiposki oli täysimetyksellä 5,5 kk ikään asti, sen jälkeen maisteli jonkin verrran ruokaa, mutta noin 8 kk ikäsenä alkoi paremmin vasta ruokakin maistua.Imetystä jatkoin kaiken kaikkian 1v1kk ikään asti ja silloin jätin vain imetyksen yhtenä päivänä, eikä tuo pieni kuitenkaan huudellut perään, joten sen puolesta meni oikein kivuttomasti. Olin ajatellut kauhulla imetyksen lopetusta, koska oli ollut alusta asti hurja tissiposki eikä suostunut pullosta ottamaan maitoa
  11. mai Hyväntuulinen höpöttäjä

    Nortsi, saako kysyy et missä asennossa synnytit kun tehtiin episiotomia?
  12. Nortsi Jostain jotain jo tietävä

    Ensin taisin olla nelinkontin, mut sit laski niin rajusti vauvan sydänäänet, et olin siinä perinteisessä puoli-istuvassa, kun toi epi tehtiin. Jos en nyt ihan väärin muista
  13. Dora Hyväntuulinen höpöttäjä

    Mun kaksi edellistä synnytystä on molemmat käynnistetty ensin raskausmyrkytyksen vuoksi ja molemmat päättyivät kiirelliseen sektioon vauvan ahdingon vuoksi. Kahden sektion vuoksi tämä kolmannenkin synnytystapa on sitten automaattisesti myös sektio, mutta toivottavasti sentään tällä kertaa kuitenkin suunniteltu sellainen.
    • Sympatiaa Sympatiaa x 1
  14. Ellu Hyväntuulinen höpöttäjä

    Imetyksen suhteen tuo tiheän imun kausi oli meillä ikäänkuin vedenjakaja imetyksen onnistumisessa; siihen asti oli ollut enemmän tai vähemmän hankalaa, oli ollut vaikea löytää oikeaa asentoa, oli kausia jolloin imetin vain makuultaan, ja muutaman kerran tuntui, ettei tule maitoa riittävästi. Olin kai tarpeeksi kuitenkin lukenut aiheesta ja osasin 3kk kohdalla ajatella että kyse on ehkä tiheän imun kaudesta, ja kun siitä päästiin ohi, niin sen jälkeen oli helpompaa ja eikä missään vaiheessa tarvittu muuta kuin omaa maitoa ja tietty sitten 1v vähitellen lehmänmaitoa. Tämän kokemuksen perusteella suhtaudun luottavaisesti siihen, että imetys tulee sujumaan kunhan sinnikkäästi vaan imettää (siis omalla kohdallani. En väitä että kaikilla näin olisi).
  15. Azalea Sukkela juttelija

    :D Mä en kaks lasta imettäneenä tiedä mitään mistään tiheän imun kausista...multa sitä maitoa tosin tulee heti synnytyksestä lähtien liikaa eikä sitä edes saa hillittyä millään, niin ehkä siinä on se syy :rolleyes:
  16. Hyperia Oman äänensä löytänyt

    Mulla on kaksi niin erilaista synnytystä; toisessa hidas ja järkyttävän kivulias avautuminen jatkuvalla sektio valmiudella jossa 4min ponnistus ja toinen jos avautuminen meni hallitusti ilman lääkkeitä hyvillä mielin mutta ponnistus taas kesti 40min ja oli erittäin kaoottinen. Niin en edes lähde miettimään etukäteen tai tekemään suurempia suunnitelmia sillä kummastinin selvittiin ja ihan hyvä makukin jäi lopulta molemmista

    Imetys taasen jännittää todella paljon, esikoinen oppi pulloon ensimmäisinä päivinään ollessaan teholla niin ei oikein ikinä saanut kunnon otetta ja imetys meni siihen että pumppasi kaiken maidon pulloon pari kk, hullun rankkaa hoidella pullot ja pumppaaminen. Tokalla menikin sitten paremmin, mutta paino putosi liikaa, lisämaidon tuputtaminen neuvolan suunnasta jälkeen päin ajateltuna oli meidän kompastuskivi. Nyt tahtoisin täysimettää niin pitkään kun mahdollista mutta yritän kaikkeni hillitä stressiä asiasta.
  17. Azalea Sukkela juttelija

    Mäkin jouduin pumppaamaan esikolle ekan kuukauden kaikki maidot, kun synty rv 35+4 eikä jaksanu tissistä imeä... Pullovoittosesti eka kuukausi, jonka jälkeen aloin päivisin antaa pelkkää tissiä. Öisin se pullollisen (tuo poika heräs vaan sen kerran yössä) lämmitys oli niin paljon nopeempaa vielä siinä vaiheessa, kun tissittely kesti ensin jopa yli tunnin kerrallaan, niin lämmitin öisin päivällä pumpattuja ylijäämämaitoja. Mut n. 1,5kk iässä sujui imetys vartissa jo yölläkin. 2kk ikäsestä tuo onkin nukkunut 12-14h yöunia putkeen, että ei esikon kanssa paljon öisin tissitelty :D
    • Tykkään Tykkään x 1
  18. Antzeliina Puuhakas puhuja

    Teillä on Azalea nukuttu tosi hyvin pienestä pitäen. :) Meiän neiti heräs vähän yli vuoden ikään asti 2-6 kertaa yössä.
  19. Antzeliina Puuhakas puhuja

    Esikon maha yks päivä synnytyksen jälkeen. :)

    Attached Files:

  20. Azalea Sukkela juttelija

    Joo meillä tuo kakkonenkin on nukkunut 3kk ikäsestä täydet yöt :) Nyt nuo on 3v ja 1,5v ja ovat jo yli puol vuotta nukkuneet yhteisessä huoneessaan yönsä (esikko siirty aikoinaan omaan huoneeseen jo 8kk iässä). :) Illalla n. 19.30 viedään nukkumaan ja aamulla n. 7.30-8 heräävät. Ihanaa omaa ja parisuhdeaikaa joka ilta :)
    • Tykkään Tykkään x 1