Haluisin vähän jakaa omaa synnytyskertomusta. :) eli meillähän meni yli että hurahti. LA oli 23.7.2013 mutta siellä pihisteltiin itseensä ja synnyttiin vasta 3.8.
Rv.41+3 oli yliaikaiskontolli, vähäisen lapsiveden takia pääsin käynnistykseen ja suoraan oksitosiini tipalla aloitettiin. Samantien (klo.10) pääsin synnytys saliin, otettiin käyrää ja laitettiin tippa tippumaan. Pieniä supistuksia rupes tulee klo.12 jälkeen johon käytin tenssiä. Klo.16 makasin sängyllä ja tuntu kun vesi-ilmapallo olisi räjähtänyt sisälläni nousin ylös ja vähäiset lapsiveteni menivät.. siitä ne kivut sitten alkoivat... puolen tunnin päästä vesien menosta aloin oksentamaan joja supistuksella n. 5 min välein. Klo. 18 pääsin ammeeseen joka vei kovimman piikin mutta sielläkin jouduin pussiin oksentamaan koko ajan. Jouduttiin kumminkin jonkun ajan päästä mennä takaisin omaan huoneeseen pitkälleen kun käyrää piti saada ja tippa takaisin. En halunnut alushousuja jalkaan vaan oli semmoinen pitkula ns. Vaippa vaan haarojen välissä. Ihana mieheni tyhjenti oksennuspussejani ja vaihtoi aina verisen ja lapsivetisen liuskavaipan puhtaaseen (mies hoitoalalla niin hänelle tämä ei tee pahaa). Kokeilin ilokaasua... oksensin entistä pahemmin joten päädyin epiduraaliin. Komea anestesia lääkäri yrittää tökkiä neulaa (sain epiduraali pumpun) selkärankaani samalla kun minä oksennan ja samalla hävettää kun olen persepaljaana ja verinen vaippa vaan haarojen välissä :D. Vähän yli 7 taivas aukesi ja ei enää koskenut. Vas. Jalkaa vaan pakotti mutta ei muuta. Kylkeä piti kääntää puolen tunnin välein. Minut jouduttiin katetroimaan koska en saanut portatiiville virtsattua. No miten siinä edes pissit kun mies toisella puolella ja kätilö toisella puolella ja molemmat vaan kahtoo minua ja kysyyvät tuleeko tuleeko... no ei tullut. Aloin tuntea valtavaa ulostamisen tarvetta hieman kimmastuinkin kätilölle kun hän ei päästänyt vessaan vaan kertoi sen kuulevan asiaan. Vaille 12 yöllä pääsin ponnistamaan ja sitä tuntu kestävän ja kestävän. Episiotomia tehtiin (hauska kommellus väliin. Mies oli koko ajan alapäässä katsomassa touhua ja kertoi kun kätilö pisti sen puudutuspiikin epparia varten niin seuraavassa ponnistuksessa siitä neulan reiästä oli tullut kunnon suihku verta ja se veri oli lentänyt kätilön olan yli. Kätilö oli sanonut hups ja laittanut sormen siihen eteen ettei verta tule) ja sitä jouduttiin kertaalleen isontamaan. Pieni 9 pisteen tyttö synti 00:41.
Tyttö pääsi rintakehän päälle mutta hän vaan yhisi eikä huutanut.. kysyin kätilöltä asiasta jolloin kertoi olevan normaalia. Kätilön minua ommellessa (15tikkiä) yhinä vaan jatkui jolloin hän päätti kutsua lääkärin. Tyttö vietiin lääkärin pakeille ja hän saturoi huonosti alle 80 spo2. Pääsin osastolle mutta tyttö meni hoitajien luo tarkkailuun saturaatio piti katsoa uudestaan 5 maissa. Hoitaja tulee ilmottamaan että tyttö on viety lastenosastolle.
Menin aamupalalle ja voi sitä tuskaa kun muilla on omat pienet siinä mutta itse et edes tiedä mitä omalle on käytyny. Tyttö oli lasten teho-osastolla Keskoskaapissa. Hänellä oli happiviikset, nenämaha letku, kanyyli sekä päässä että kädessä ja saturaatio mittari jalassa. Aloin itkemään samantien ku näin hänet niin surkealta se tuntui. Hänellä oli tullut synnytyksessä ilmarinta eli oikea keuhko oli revennyt ja ilmas oli päässyt kehkon ja kylkiluiden väliin sekä hänellä oli synnynnäinen keuhkokuume. Tyttö sai fentanyyliä suoraan suoneen, hän ei saanut itkeä vaan hänet huumattiin ettei ilmarinta pahenisi. 1 päivän ikäisenä tyttö pääsi pois kaapista ja sain hänet ekaa kertaa syliin ja syöttää nenämaha letkun kautta omaa pumpattua maitoani. 2 päivän iässä pääsin kokeilemaan rintaruokintaa. 3 päivän iässä pääsin teholle vierihoitamaan omaan pieneen huoneeseen. Enää ei tarvittu happi viiksiä mutta nenämaha letku taisi olla vielä päivän. 7vrk ikäisenä sain viedä tytön kotiin. Tällä hetkellä reipas 1v7kk ikäinen vauhti hirmu.
Mutta silti positiivinen kuva jäi synnytyksestä. :)
Anteeksi pitkähkö teksti. :)
Rv.41+3 oli yliaikaiskontolli, vähäisen lapsiveden takia pääsin käynnistykseen ja suoraan oksitosiini tipalla aloitettiin. Samantien (klo.10) pääsin synnytys saliin, otettiin käyrää ja laitettiin tippa tippumaan. Pieniä supistuksia rupes tulee klo.12 jälkeen johon käytin tenssiä. Klo.16 makasin sängyllä ja tuntu kun vesi-ilmapallo olisi räjähtänyt sisälläni nousin ylös ja vähäiset lapsiveteni menivät.. siitä ne kivut sitten alkoivat... puolen tunnin päästä vesien menosta aloin oksentamaan joja supistuksella n. 5 min välein. Klo. 18 pääsin ammeeseen joka vei kovimman piikin mutta sielläkin jouduin pussiin oksentamaan koko ajan. Jouduttiin kumminkin jonkun ajan päästä mennä takaisin omaan huoneeseen pitkälleen kun käyrää piti saada ja tippa takaisin. En halunnut alushousuja jalkaan vaan oli semmoinen pitkula ns. Vaippa vaan haarojen välissä. Ihana mieheni tyhjenti oksennuspussejani ja vaihtoi aina verisen ja lapsivetisen liuskavaipan puhtaaseen (mies hoitoalalla niin hänelle tämä ei tee pahaa). Kokeilin ilokaasua... oksensin entistä pahemmin joten päädyin epiduraaliin. Komea anestesia lääkäri yrittää tökkiä neulaa (sain epiduraali pumpun) selkärankaani samalla kun minä oksennan ja samalla hävettää kun olen persepaljaana ja verinen vaippa vaan haarojen välissä :D. Vähän yli 7 taivas aukesi ja ei enää koskenut. Vas. Jalkaa vaan pakotti mutta ei muuta. Kylkeä piti kääntää puolen tunnin välein. Minut jouduttiin katetroimaan koska en saanut portatiiville virtsattua. No miten siinä edes pissit kun mies toisella puolella ja kätilö toisella puolella ja molemmat vaan kahtoo minua ja kysyyvät tuleeko tuleeko... no ei tullut. Aloin tuntea valtavaa ulostamisen tarvetta hieman kimmastuinkin kätilölle kun hän ei päästänyt vessaan vaan kertoi sen kuulevan asiaan. Vaille 12 yöllä pääsin ponnistamaan ja sitä tuntu kestävän ja kestävän. Episiotomia tehtiin (hauska kommellus väliin. Mies oli koko ajan alapäässä katsomassa touhua ja kertoi kun kätilö pisti sen puudutuspiikin epparia varten niin seuraavassa ponnistuksessa siitä neulan reiästä oli tullut kunnon suihku verta ja se veri oli lentänyt kätilön olan yli. Kätilö oli sanonut hups ja laittanut sormen siihen eteen ettei verta tule) ja sitä jouduttiin kertaalleen isontamaan. Pieni 9 pisteen tyttö synti 00:41.
Tyttö pääsi rintakehän päälle mutta hän vaan yhisi eikä huutanut.. kysyin kätilöltä asiasta jolloin kertoi olevan normaalia. Kätilön minua ommellessa (15tikkiä) yhinä vaan jatkui jolloin hän päätti kutsua lääkärin. Tyttö vietiin lääkärin pakeille ja hän saturoi huonosti alle 80 spo2. Pääsin osastolle mutta tyttö meni hoitajien luo tarkkailuun saturaatio piti katsoa uudestaan 5 maissa. Hoitaja tulee ilmottamaan että tyttö on viety lastenosastolle.
Menin aamupalalle ja voi sitä tuskaa kun muilla on omat pienet siinä mutta itse et edes tiedä mitä omalle on käytyny. Tyttö oli lasten teho-osastolla Keskoskaapissa. Hänellä oli happiviikset, nenämaha letku, kanyyli sekä päässä että kädessä ja saturaatio mittari jalassa. Aloin itkemään samantien ku näin hänet niin surkealta se tuntui. Hänellä oli tullut synnytyksessä ilmarinta eli oikea keuhko oli revennyt ja ilmas oli päässyt kehkon ja kylkiluiden väliin sekä hänellä oli synnynnäinen keuhkokuume. Tyttö sai fentanyyliä suoraan suoneen, hän ei saanut itkeä vaan hänet huumattiin ettei ilmarinta pahenisi. 1 päivän ikäisenä tyttö pääsi pois kaapista ja sain hänet ekaa kertaa syliin ja syöttää nenämaha letkun kautta omaa pumpattua maitoani. 2 päivän iässä pääsin kokeilemaan rintaruokintaa. 3 päivän iässä pääsin teholle vierihoitamaan omaan pieneen huoneeseen. Enää ei tarvittu happi viiksiä mutta nenämaha letku taisi olla vielä päivän. 7vrk ikäisenä sain viedä tytön kotiin. Tällä hetkellä reipas 1v7kk ikäinen vauhti hirmu.
Mutta silti positiivinen kuva jäi synnytyksestä. :)
Anteeksi pitkähkö teksti. :)
Muokattu viimeksi:
