Synnytyksestä palautuminen

Oikeesti tää alkaa olla hankalaa. Kaikki jaloillaan olo tekee koko peräpään kipeäksi ja tulee tunne että pitää synnyttää joku häntäluu vähintään ulos.
 
Mulla oli tuota samaa vielä muutama päivä sitten. Tuli kauhee paineentunne peräpäähän ja sattui. Olisko lihakset jotenkin löysällä?
 
No siitä ei epäilystä ettäkö ei olis lihakset löysällä,hah.
 
Siis koska tää yöhikoilu loppuu?? Melkein kun nukkuis rikkinäisessä vesisängyssä yöt :d
 
Täällä ihan sama fiilis jnk!
Aina ko herää likkaa syöttämään yöllä ni on pakko kääntää tyynyä toisinpäin ku se on iha hiestä märkä.
 
Sama homma! Käännän kyllä peiton kans :D Ja jos jaksaisin niin vaihtaisin märät yökkärit pois.. Inhottavaa kun se kylmä iskee joka yö, hrr
 
Mä kuolaan ja kuorsaan! Mies herätti mut toissayönä, koska kuorsasin niin kovaa että vauvakin heräili siihen! Pientä synnytysväsymystä ilmassa siis.... uni hieman raskasta :)

Paino on tippunut nyt seitsemän kiloa synnytyksestä. Vielä seitsemän kiloa lähtöpainoon. Mutta ei stressiä asiasta. Kroppa on tehnyt melkoisen duunin kantaessaan tuon pienen ihmisen valmiiksi. Puhumattakaan siitä, että viime vuonna tää sama keho teki saman duunin. Lenkkipolulle kaipailen jo kovasti, mutta yritän nyt edetä maltillisesti!
 
Mä kävelin eilen neuvolaan ja takas...joku 25 min suuntaansa. Siis aika hiljaa mennään. Mutta olin niin tohkeissani ja ilonen että pystyin ja jaksoin. Ja sitten kun palattiin kotiin niin olin ihan varma että peräpää on entistä kipeempi mutta se olikin päinvastoin. Ja tuntuu kumma kyllä että se outo kipu häviää kun käy kakalla...hyvä niin.

Mä oon välillä herännyt omaan kuorsaukseeni. Ja oon aina väittänyt että mä en kuorsaa. Väitän yhä että en kuorsannut ennen raskautta.
 
Omasta mielestä palautunut hyvin. Jälkivuoto on tosi niukkaa ollut jo pitkään, maha on pienentynyt ja näytän laihemmalta kuin ennen raskautta ja painokin tippunut raskautta edeltävästä painosta viisi kiloa. Tosin onhan tuo laihtumistahti aika kova, vaikka syönkin. Toivon ettei vaikuta maidon tulemiseen. Tyytyväinen olen siis omaan vointiin väsymystä lukuun ottamatta.
 
Mun jälkivuoto tai mitä lie on, taukosi taas. Yöhikoilu on tullut takaisin. Yöks. Olo on muuten persiistä kun väsyttää vaan koko ajan. Kenet saisin vauvaa hoitamaan 8tunniksi mielelllään yöllä.
 
Pientä ajoittaista bluesia havaittavissa täälläkin. Ja tunteisiin ottaa etenkin anopin hössötys imetyksestä ja olihan se käyny ostamassa jo korvikettakin meille kotiin vielä kun synnärillä oltiin. Se vatutti ihan tosissaan, kysymättä, ihan täysin turhaan ja vielä sitä korvikemerkkiä, jota en todella käyttäis. Varsinkin, kun imetyksen kanssa ei oo ollut ongelmaa. Muutenkin kulminoituu ehkä turhankin paljon häneen mun negaatiot, kun ravaa täällä joka toinen päivä ja eilenkin oli niin hankalalla marttyyri tuulella, etten jaksanu. Plaah, sori avautuminen. Ihana ihminen hän on ja tarkottaa hyvää, mutta ehkä tää semiblues ja hänen vaihdevuotensa ei oo toimiva yhdistelmä.

Soitin eilen välilihan tikeistä ja kävin äippäpolilla näytillä. Kipuilivat siis kovin, enkä ole kyennyt istumaan pariin päivään. No emättimen puolella oli ommel auennut ja vähän tulehtunut. Ab-kuurille pisti ja särkylääkettä tarpeen mukaan. Harmittaa tuon pikkusen massun puolesta, toivotaan että maitohappotipat auttais häntä.
Muuten tikkailut oli siistit ja ok, mutta tuo sisätutkimus tässä vaiheessa ei ollut yhtään kiva juttu. :D

Mä vetäisisin hernukat nenään jos mun anoppi ostais korviketta kysymättä. Esikoisen kohdalla ostikin, mutta serkkupoikaa varten ja tarjosi samalla meillekin. Mä painotin, että imetän ja hän siihen että sittenpähän saisi. Jos nyt tekee saman lipsautuksen, aion sanoa siitä.
 
Jälkivuotoa tulee vähänlaisesti mutta kuitenkin joka päivä taukoamatta. Leikkaushaava on parantunut todella hyvin ja eilen siitä poistettiin tikit. Jälkikasvu on ohittanu syntymäpainonsa jo parillakymmenellä grammalla eli hyvin syyvään. Jee. Kaksi edellistä yötä olen saanut nukkua yhdellä tauolla. Tänä yönä varmaan myös sillä poika on valvonu melkein koko päivän ja nukahti hetki sitten. Painokin on laskenu aika hienosti ja raskauden tuomia lisäkiloja on kadonnu kahdeksan. Viikossa tää on aika runsaasti mutta kyllä mä synnytyshetkellä olinkin aika saatanan turvonnut.

Mä olen aina ollu tällainen pullero mutta tissit on ollu muuhun kokoon nähden todella pienet. Nyt mä olen juurikin saanu unelmieni tissit ja harmittaa kun ne luultavasti on vain lainassa...
 
Vatsa ollut jonkin verran kipeä niin kuin vatsataudissa joskus ja ruskea vähäinen jälkivuoto on muuttunut yhtäkkiä punaiseksi vähäiseksi vuodoksi. Ei kai näillä pikkuoireilla tarvii mitään kummempaa epäillä..
 
Kärsiikö kukaan enää ummetuksesta? Mulla on kyllä maha edelleen huono toimimaan. Yleensä aina, siis ennen raskautta, toiminut joka aamu ihan normaalisti, ja raskauden aikana vain lääkkeillä. Niitä sitten kokeilinkin melko kavalkaadin kunnes enää Laxoberon auttoi. Nyt pysyn siitä erossa Edelleen juon tuota Movicolia kaks pussia päivässä, ja silloinkin toimii maha koka toinen päivä ja varsin kivuliaasti. Vaikuttaako suolen peristaltiikkaan imetyshormoonit? Vai tottuko mun elimistö noihin ummetuslääkkeisiin?
 
M&S Jos tulehusta mietit ni eiks sen jälkivuodon pitäis sillon haista pahalle? Ja sitten toisaalta synnytyksen jälkeen meillä tapahtuu aikamoisia hormonaalisia muutoksia jotka voi aiheuttaa esim. Kuivuutta emättimessä. Se voi joillakin tuntua alavatsalla etenkin istuessa aika inhottavalle. Ja se kuivuus voi käsittääkseni aiheuttaa myös niukkaa veristä vuotoa. Apteekista saa vaivaan lääkettä kyllä.
Kannattaa kysyä neuvolasta myös, jos asia enempi vaivaa.
 
Mua on ruvennu mietityttään kyhmy oikeassa rinnassa. Sellanen 10snt kolikon kokoinen pyöreä kova patti rinnan sisäsyrjällä. Ei ole tulehdus tai tukos, koska ei oo kipee, en oo kuumeinen eikä hieronta/lämpö/kylmä vaikuta siihen mitenkään. Rinta on tyhjentynytkin jo moneen kertaan tässä, onhan ton huomaamisesta nyt jo kaks viikkoa. Ei oo kasvanut tai muuttanut muotoaan mitenkään. Unohdin kysyä eilen neuvolassa asiasta, kun en tavallisesti ees muista koko kyhmyä; lähinnä joskus esim suihkussa huomaa et ai niin tää... Oon tähän asti aatellu et se liittyy vaan imetykseen jotenkin ja menee varmaan itekseen ohi kun ei ees satu. Odotanko jälkitarkastukseen vai pitäiskö tarkistuttaa se aiemmin? En ees tiiä miten, yleislääkärillä vai gynellä vai neuvolan kautta?
 
nupu, mulla on tuollaisia kyhmyjä "rinnat täynnä", ovat harmittomia kystiä. Ja mulle yksi lääkäri sanoi aikoinaan, että yleensä jos on säännönmukainen ja heti löydettäessä iso, niin yleensä kyse kystasta. Kasvaimet, kun yleensä kasvaa ns pikkuhiljaa eivätkä useinkaan niin pyöreiksi. Mutta kävisin kyllä silti sen kuvauttamassa/tutkituttamassa, jos et ole aiemmin kuvauttanut rintoja. Ymmärtääkseni kystat voi liittyä hormoonitoimintaan eli raskaus/synnytys/imetys noita voi tuoda tai viedä mennessään

M&S ettei olis kuukautiset? Mulla ainakin viime raskauden jälkeen kahdet ekat oli tosi niukat.
 
Joo, mietin itsekin menkkojen mahdollisuutta. Eilen oli taas tosi vähän mitään vuotoa ja ei tää tunnu tulehdukseen viittaavan. Oli kyllä maailman niukin menkkavuoto, jos sitä oli.. Maanantaina tulee 6 viikkoa synnytyksestä, joten vähitellen vois olettaa lopunkin jälkivuodon loppuvan..
 
Takaisin
Top