Synnytyksestä palautuminen

Mulla meni pari viikkoa synnytyksestä toipumiseen, siis siihen ettei enää sattunut ihan kamalasti joka paikkaan ja pystyin kävelemään suht normaalisti. Sain 4 tikkiä ja kestokatetrin kun pissa ei tullut. Siitä seurasi virtsatieinfektio, joka kipuili pari viikkoa, vaikka sain siihen heti lääkkeet. Nyt vielä /7vkoa synnytyksestä, häntäluu on tosi kipeä. sattuu kun nousee ylös tuolilta. LIsäksi rannekanavaoireyhtymä vaivaa. Ranteet kipeytyivät jo loppuraskauden aikana ja nyt kipu on pahentunut, kun kokoajan roikottaa ja hypyttää vauvaa. Myös vaunujen työntäminen rasittaa ranteita. Punnertaminen tai ylipäänsä mikään ranteiden varassa tapahtuva liike ei onnistu mitenkään. En saa kammettua käsivoimin itseäni ylös lattialta, vaan kierähdän ensin polvilleni ja siitä punnerran reisilihaksilla kyykyn kautta itseni seisomaan. Tosi inhottava vaiva, toivon todella että on ohimenevää. Rannetuki, kylmägeeli, voltaren käytössä.

Jälkitarkastuksessa kaikki oli ok ja sain luvan aloittaa rauhallisen treenaamisen ja uimisen parin viikon päästä, eli n. 8-9 vkoa synnytyksestä. Vaunulenkit olen jo aloittanut. Kävely ja hapensaanti tekevät hyvää, mutteivät pelkällään riitä kilojen pudottamiseen. Mulla niitä ylimääräsiä kiloja kertyi 30 ja nyt on vielä 18kg jäljellä. Synnärille jäi n.8kg. Rannekipu estää melkein kaiken voimaharjottelun, mutta kyykkyjä ja kävelyä sitten vaan niin kauan kunnes ranteet paranevat.

Ei kyllä todellakaan loppuneet kivut ja vaivat synnytykseen, tuntuu, että palautuminen on jopa rankempaa kuin raskaana oleminen...
 
Mä käyn kerran viikossa uimassa ja lenkillä, tosin en pysty ihan vielä kunnolla juoksemaan vaan kevyt hölkkä/reipas kävely. Sitte jumppaan matolla kotona eräänlaista kuntopiiriä painoja käyttäen , tätä jokatoinen päivä. Pitkään tuntui ettei mitään tapahdu, mut nyt selkeästi huomaa että on alkanut kiinteytyä paikat! :cool05 Mitään kipuja ei ole enään aikoihin ollut, eli hyvin on kroppa kestänyt treenaamisen! Joskus tuntuu jopa niin hyvältä että ihan kuin ei olisi synnyttänytkään :p ainoa mikä vielä vaivaa on toi ummetus, se on näköjään tullut jäädäkseen, nyt tosin pärjään jotenkin ilman lääkkeitä mut tiukassa on tavara kyllä!:yuck:
 
Mä kipeydyn myös ihan reippaammasta kävelystä. Tai siis kipeytyy tuo häpyliitoksen alue. Ja vatsalihakset tuolla alhaalla. Ei sillä tavalla, että katsoisin että täytyy jättää vähemmälle, mutta niin, että tietää tehneensä. Luulen että liittyy noiden vaunujen työntämiseen, niille kun tulee tuota painoa kuitenkin jonkin verran. No, mulla on jälkitarkastus puolentoista viikon päästä, sinne saakka nyt ainakin mennään ihan vaan kävellen. Ja vähän ratsastaen - siitä ei ole paikat kipeytyneet lainkaan, enkä kyllä ole mitenkään ihan tosissaan vielä ratsastanutkaan. Kunhan humputellut ja fiilistellyt!
 
Kävin eilen kaverin kans kävelylenkillä ja oli mukana vaan vauva liinassa, eikä vaunuja ollenkaan, niin ei tullu kipeeksi tuo alavatsa ! Vasta kotona sitte tuntu... Et näköjään liittyy enempi mullakin nuitten rattaiden lykkäämiseen.. Viikon päästä jälkitarkastus ha ei kyllä mikään kiire vielä muuta ku kävelyä harrastamaankaan:) missä välissä tässä mitään muuta pääsiskään harrastaan;) ihan tarpeeksi väsyny oon kyllä illalla ku on päivän selvinny näitten poikien kans!
 
Vaunujen työntämiseen minäkin tuon alavatsan kipeytymisen jotenkin yhdistän. Olen voinut ihan hyvin tehdä noita heppahommia synnytyksestä asti, siis lapioinut, haravoinut, talikoinut ja kantanut vesiä, eikä ole tullut kipuja, mutta vaunukävelyjen jälkeen joka kerta.
 
Mulla oli tänään jälkitarkastus. Lääkäri totesi, ettei löydä häpyhuulista sitä kohtaa jossa tikit oli. Muutenkaan ei näytä siltä, että olisin vasta synnyttänyt.
Oudosti kyllä itseltään tulee vuotoa. Se loppui jo tammikuun lopulla pariksi päivää kunnes alkoi taas runsaana (varmaan menkat). No nyt taas se on loppunut, mutta jos urheilee niin sen jälkeen tulee taas.
 
Mullakin vuotoa ihan miten sattuu. Jälkivuodon jälkeen oon pariinki otteeseen kuvitellu että menkat alkaa :D Tossa toissapäivänä tuntu alavatsalla ja alaselässä yhtäkkiä pistävää kipua, meni ohi suurinpiirtein 1min ja noin 5min päästä taas sama kipu. Jos en tietäis paremmin niin kuvittelisin että supisteli. :D tiedä sitte mitä kipuilua mahto olla.
 
Eilen kaivoin käsipainot kaapista esille ja alotin kunnon jumppaamisen. Tasapainolautaa olen jo muutamia kertoja aijemminkin hyödyntänyt. Tänään lähdettiin luistelemaan. Oli välillä aika työ saada vaunuja eteenpäin kun tuuli niin navakasti, mutta 30 min. luisteltiin. Illasta vielä mummin kanssa lenkille.
Synnyttämisestä nyt 2kk.

Tuli kyllä ihan vanhat ajat mieleen, kun opettelin luistelemaan niin pidin kiinni omista vaunuista. No nyt sama turvallisuuden tuntu palasi, pidin kiinni tyttön vaunuista :grin Olen siis aika huono luistelemaan, hiihto ollut enemmän se mun juttu.
 
Kävin tänään tutustumiskäynnillä kuntosalilla ja kas kummaa kun tarttui jäsenkortti mukaan :p no sain edullisen sopimuksen puoleksivuodeksi,enköhän siinä ajassa saa nää loput kilot pois ja masun kiinteäksi,ainakin on selkeä tavoite :grin
 
Mä olen vissiin kohta kalju! :wideyed: Mulla oli raskausaikana tosi hyväkuntoinen ja paksut hiukset ja tuntui, ettei hiuksia lähtenyt ollenkaan..no nyt lähtee ja sitä lähtee kunnolla :shifty: Auttaiskohan siihen joku vitamiini vai johtuuko vaan hormooneista, en tykkää siitä yhtään, että hiuksia on joka paikassa :grumpy:
 
Hiusten lähtö raskauden jälkeen johtunee siitä, että itse raskauden aikana irtoaminen vähenee. Ja sitten niitä tosiaan tuntuu tippuvan niin, että kaljuksi tulee. Mutta todennäköisesti ei kuitenkaan tule! =)
 
Toivottavasti ei tule :) Mä muistelen, että poikaa odottaessa mun hiukset suoreni (on luonnonkäkkärä) ja oisko ollut tyttöä odottaessa sama juttu kun nyt, että hiuksia lähti hirveesti..en kaljuuntunut:grin Mutta on se ärsyttävää kun Ilonan käsissäkin on koko ajan mun hiuksia kun niitä tippuu, pitää vissiin joku hattu pitää päässä 24/7 :shifty:
 
Kampaajana tiedän jotain asiasta. Hormonaalista hiustenlähtöä ei voi ehkäistä mutta voi hidastaa! Vitamiini ja hivenaine tasot kannattaa tarkistuttaa tai muuten vaan turvautua lisäravinteisiin, vitamiineihin ym.

Päänahka hyötyisi kovin hiusvesistä! Hiustenlähdölle tarkoitetut hiusvedet tuo auttavia ainesosia suoraan ongelman ytimeen ja hidastaa irtoamista.

Myös hiusten käsittely tänä aikana kun tukkaa tippuu, kannattaa höllentää! Tiukat pompulat on pahimpia koska vetää hiustuppeja ja edesauttaa irtoamista. Samoin raju harjaaminen! Nyt kovin hellästi käsittelyä niin ei lähde ihan niin paljoa.

Hormonaalisen hiustenlähdön pitäisi myös itsekseen loppua ja tilanteen normalisoitua jossain ajassa, vähän riippuu äidistä ja imettääkö ja perinnöllisistä tekijöistä ym ym mutta jos tilanne pääsee siihen että oma Tukka on jo ohuempi kun tilanne ennen raskautta, kannattaa asia ottaa kampaajalla puheeks. Nyt on myös hiusakatemia levinnyt Suomeen, netistä löytyy. He ovat hiustutkijoita ja perehtyneet enemmän ongelmatapauksiin ja tilanteisiin! Useissa isommissa kaupungeissa heitä jo on!

Näillä ohjeilla siis ensiapua ja jos noin puolen vuoden päästäkään ei helpota niin yhteyttä asiantuntijoihin! :)
 
Kiitos Mimael! Täytyy tota hiusvettä kokeilla. Ponnareita ei ole kun on aika lyhyet hiukset, tai no, kait tähän reuhkaan sais jo ponnarin, mutta en ole sen jälkeen ponnarilla hiuksia pitänyt kun leikkasin hiukset lyhyeksi :)
 
Eilen oli jälkitarkastus,olen loistokunnossa ja saa tehdä ihan mitä urheilua huvittaa :p :happy093
Sovittiin hormoonikierukan laitosta sitten kun synnytyksestä kulunut vähintään se 3kk .
Ainoo mikä jäi vaivaamaan oli kun lääkäri sanoi että radin myötä minulla on riski sairastua diabetekseen
vanhempana :eek: mutta lisäsi vielä että tällä liikkumisella ja elämäntavoilla olisi epätodennäköistä kuitenkin, varsinkin kun ei ole ylipainoakaan. Vuoden päästä sokerirasitus testiin varmuuden vuoksi.
 
En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, mutta tänään mulla alkoi menkat! Ilman mitään kipuja tai muita tuntemuksia. Synnytyksestä reilu 2,5kk. Näköjään vanhallakin vielä on hormoonitoimintoa jäljellä :grin
 
Takaisin
Top