Synnyttäneet --40+++

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja maria75
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Yölento :) Meillä on kotona kaapit sulkijoilla/tmv. kiinni, mutta lapsen kanssa kylässä liikkuessa, emme voi vaatia samaa, muiden kodeissa.

Meillä lapsi nappaa helposti sopivan tuolin, vie sen mukanaan, sekä kiipeää silmänräpäyksessä sen avulla ylös kaappeihin jne... on niin super nopea vielä siinä :)

Tänään oltiin HopLopissa ja on todella kova kiipeilemään ikäisekseen:laughing002 Perässä saa juosta ihan molemmat vanhemmat yhtaikaa... isä pysyy paremmin mukana silloin, kun kiivetään korkealle:laughing002 Äiti viihtyy paremmin pallomeressä.
Tähti, juuri tuon vauhdin vuoksi olen opettanut lapsen toimimaan puheohjauksella, ettei tarvitse juosta perässä. Lisäksi se opettaa lapselle käsitteitä ja toimintatapoja sekä itsenäistä työskentelyä.
Virkeämmät juoksevat.
 
Katjusha :) Osanotto...."tavallaan".....toivottavasti kestät:hug013

Näitä ei ole mukava puida, mutta olisin kiinnostunut kuulemaan sun mielipiteen siihen, että voiko "sairaan" kanssa toimia samoin, kuten terveen kanssa? Esim. että haluaisit "näyttää kaapin paikan/toiminta tavan", vierailun aikana lapsen kanssa...

Minusta on selvää, että sairaan ihmisen kanssa ei voi neuvotella samalla tavalla, kuin terveen tai vaikka voi, niin lopputulos on mitä on...ja myös inhimillisyys astuu silloin mukaan kuvaan. Oli se sitten kuka ihminen tahansa:Heartblue

Kukaan ei ole täydellinen terveenäkään.

.

Mä en oo Katjusha, mutta kyllähän se niin on, että oli anoppisi terve tai sairas, niin te ootte vastuussa teidän lapsesta. Ei minusta silloin kysytä anopilta. Ja kyllä sairaan ihmisen kanssa voi keskustella siitä, että voisko niitä tiskejä tiskata vaikka aamulla kun on herätty, jotta poika saa nukuttua. Jos tämä eikä esim. Se että auttaa tiskasmisessa tule kuuloonkaan, en menisi enää yöksi, koska kyllä se lapsen elämä silloin painaa vaakakupissa enemmän ja kertoo siitä, että sairaus on edennyt niin pitkälle, ettei pysty ajattelemaan mikä on inhimillistä ja mikä ei.
 
Muokattu viimeksi:
Ja siis tuo sairaus on sellainen että kohta anoppi ei enää kykene huolehtimaan itsestään, eikä varsinkaan muista ihmisistä. Kohta ei muista mitä on tiskaaminen, syöminen tai vessassa käyminen. Kaikki unohtuu ja tarvitsee tulevaisuudessa todella paljon apuja ja tukea..ja hoitopaikan muualta kuin kotoota
 
Kolme ekaa viikkoa päiväkodissa poika itki joka kerta kun hänet sinne jätti, tai oli itkenyt päivän aikana, nyt viimeiset kolme viikkoa mennyt sinne mielellään ja tajunnut, että siellä on kivaa ja tykkää olla. Likkahan on mennyt koko ajan kuin ois aina käynyt päiväkodissa. Ainoa on tää sairastelu. 2 viikon jälkeen tuli eka nuha ja tuntuu että se on siitä asti pyörinyt. Poissa ovat olleet muutaman päivän, jos kuumetta ollut tai ihan veto pois. Sitten tuli enterorokko. Tytöllä kuume ja ripuli ja pojalla pelkät näppylät. Nyt se on sitten minulla.

Oon nauttinut työssä olostani nyt tosi paljon kun tiedän, että lapset on viihtyneet ja sitten on illat aikaa olla lasten kanssa, eikä seinät kaadu enää samanlailla päälle kun vähän aika sitten uhkasi kaatua :)
 
Täällä myös sattui ja tapahtui heti toisella tarhaviikolla. Viikon alussa kaatui tarhan pihalla lautaan tai jotain. Patti otsassa, silmäkulma auki ja isot skrapat poskessa. Silmäkulmahaavasta piti käydä poistattamassa kivi sairaanhoitajalla. Sen jälkeen tuli lievä nuha joka äityi perjantaina kunnon vesinuhaksi. Viime yönä nousi kuume ja parku. Aamulla heti käynti lääkärissä ja kuten arvasin niin elämän eka korvatulehdus napsahti. Nyt lepäilyä kotona pari päivää ja antibioottikuuri. Tätä tää varmaan tulee olemaan koko syksy. Vuorotellen joka tauti varmaan sairastetaan. Toivottavasti korvatulehdus menee ohi eikä ala jatkuvasti vaivaamaan. o_O
 
Muokattu viimeksi:
Täällä myös sattui ja tapahtui heti toisella tarhaviikolla. Viikon alussa kaatui tarhan pihalla lautaan tai jotain. Patti otsassa, silmäkulma auki ja isot skrapat poskessa. Silmäkulmahaavasta piti käydä poistattamassa kivi sairaanhoitajalla. Sen jälkeen tuli lievä nuha joka äityi perjantaina kunnon vesinuhaksi. Viime yönä nousi kuume ja parku. Aamulla heti käynti lääkärissä ja kuten arvasin niin elämän eka korvatulehdus napsahti. Nyt lepäilyä kotona pari päivää ja antibioottikuuri. Tätä tää varmaan tulee olemaan koko syksy. Vuorotellen joka tauti varmaan sairastetaan. Toivottavasti korvatulehdus menee ohi eikä ala jatkuvasti vaivaamaan. o_O

Joo, musta tuntuu että noi on niiskuttaneet nyt neljä viikkoa putkeen. Välillä enemmän ja välillä vähemmän, nyt taas on sen enemmän vuoro ja tosiaan toi rokkokin tuli. Seuraavaksi kait vatsatauti. Vielä eivät ole itseään teloneet. Onneksi ei teilläkään kauhean pahasti!
 
Muokattu viimeksi:
:greet025
Meillä on säilytty pitkään terveenä, ei nuhia tms...aikoihin ja töihinpaluu sen puolesta kesälomalta sujui mutkitta :)

Pahin flunssakausi lienee vielä edessä.

Kesälomaa on yksi viikko jäljellä ja ollaan varattu etelänmatka parin viikon päähän...

Eclipse :) Alku on aina haasteellista, mutta kyllä se siitä lähtee sujumaan! :)
 
Satru ja Eclipse, koitan tulla lohduttaa, että päikky ikäiset lapset sairastaa keskimäärin 100 päivää vuodesta <3 Haleja kaikille pipeille <3

Onko Tähden poika mennyt vielä ajoissa nukkumaan?

Mun mielipide on tosta anopin sairastelusta että kyllä sairaan kanssa voi käydä näitä asioita läpi. Kyllä he ymmärtävät kaiken mitä sanotaan ja ottavat sen vastaan kukin tyylillään. Jos sanot illalla että "poika menee ajoissa nukkumaan, tiskaatko nyt vai aamulla" niin siinä muistisairas ymmärtää juurikin sen mitä sanot. Ei muistisairas kuitenkaan mikään vammainen ole. Sano jämäkästi ja selitä miksi näin. Jos yöllä tiskaus alkaa niin ei muuta kuin meet keittiöön ja muistutat "hei anoppi, sovittiin että tiskaat aamulla".. Ei se sen vaikeampaa ole. Mua ärsytti että appiukko kaahaa, ei oo ymmärtänyt puhetta, niin lapset ei mene kyytiin. Piste. Vaikka ne haluais viiä kuuhun lapset niin en anna. Vien ite ja siellä leikkiköön. Sit kun tiedän sen ajavan paremmin, annan sen viedä lapsia puistoon jne. Ei oo neuvottelua tällaisissa asioissa. Enkä ex-anopille antanut hoitoon, kun hänellä vapaa kasvatustyyli. Mulla ei ja lapset tarvii rajat. Sorry, not gonna happen. Enkä anna miehen veljen perheelle lapsia hoitoon kun saattavat juoda alkoholia, en luota. Lasten etusija aina, ihan aina eka.

Noh, saatan olla kärkäs, mutta nää on niitä mielipiteitä jotka monet jakaa.
 
Tätä tää varmaan tulee olemaan koko syksy. Vuorotellen joka tauti varmaan sairastetaan. Toivottavasti korvatulehdus menee ohi eikä ala jatkuvasti vaivaamaan. o_O

Eclipse :) Miten sinun työnantaja on suhtautunut, ja oletko joutunut olemaan poissa sen takia?:rolleyes:

Entä miten työkaverit?:rolleyes:

Toivottavasti kaikki ymmärtävät, ettei joku vedä hernettä nenään pikkujutuista :)
.
 
Ja siis tuo sairaus on sellainen että kohta anoppi ei enää kykene huolehtimaan itsestään, eikä varsinkaan muista ihmisistä. Kohta ei muista mitä on tiskaaminen, syöminen tai vessassa käyminen. Kaikki unohtuu ja tarvitsee tulevaisuudessa todella paljon apuja ja tukea..ja hoitopaikan muualta kuin kotoota

Satru :)
Olen siitä ihmeissäni, että Anoppi pääsi tänä kesänä ihan jaloilleen, sillä melkein vuoden makasi, eikä kyennyt kävelemään, kuin olohuoneesta keittiöön. Sitä aiemmat vuodet oli niin heikko, ettei jaksanut syödä, eikä saanut unta, sekä joka päivä häntä huimasi,joten ei kyennyt liikkumaan.

Tänä kesänä siis pitkästä aikaa oli jopa mukana vaeltamassa metsäretkellä, tosin meni vain pienen matkan ja hitaasti, mutta kuitenkin :)

On siis tapahtunut edistystä ja kaiken lisäksi viimeksi keskustelin hänen kanssaan ihan kaksin hyvässä yhteisymmärryksessä, taas todella pitkästä aikaa :)

On nyt saanut jotkut uudet lääkkeet ja ne näyttäisi tehoavan.
Hän ei kehdannut puhua asiasta, mutta itse kysyttiin, koska hänessä oli niin suuri muutos aiempaan.

Jospa tauti stabilisoituu/pysähtyy... Ja saa yhtä hyvän ja pitkän vanhuuden, kuin yleensä keskiverto ihminen:Heartpink
.
 
Last edited by a moderator:
Satru :)
Olen siitä ihmeissäni, että Anoppi pääsi tänä kesänä ihan jaloilleen, sillä melkein vuoden makasi, eikä kyennyt kävelemään, kuin olohuoneesta keittiöön. Sitä aiemmat vuodet oli niin heikko, ettei jaksanut syödä, eikä saanut unta, sekä joka päivä häntä huimasi,joten ei kyennyt liikkumaan.

Tänä kesänä siis pitkästä aikaa oli jopa mukana vaeltamassa metsäretkellä, tosin meni vain pienen matkan ja hitaasti, mutta kuitenkin :)

On siis tapahtunut edistystä ja kaiken lisäksi viimeksi keskustelin hänen kanssaan ihan kaksin hyvässä yhteisymmärryksessä, taas todella pitkästä aikaa :)

On nyt saanut jotkut uudet lääkkeet ja ne näyttäisi tehoavan.
Hän ei kehdannut puhua asiasta, mutta itse kysyttiin, koska hänessä oli niin suuri muutos aiempaan.

Jospa tauti stabilisoituu/pysähtyy... Ja saa yhtä hyvän ja pitkän vanhuuden, kuin yleensä keskiverto ihminen:Heartpink
.


Mä vähän pahaa pelkään, että ei se pysähdy. Muistisairaus ei parane, se etenee, mutta usein jalat toimii vaikka järki ei toimisi. Jostain lääkkeestä saattaa olla hetkellinen hyöty kunnes taas etenee ja oireet vahvistuu, mutta tiedän mummoja jotka sairastaa pitkään, mutta ovat kyllä sitten vuodepotilaina eikä yleensä enää tässä maailmassa. Jos muita sairauksia ei ole, niin voi kestää pitkäänkin ennen kuin muistisairaus vie, eikä välttämättä vie sekään vaan sitten se on keuhkokuume.

Tässä maailmassa ois paljon tauteja,jotka ei parane eikä oo hoitokeinoja, mutta jotka sais poistaa. Jos ois miljoonia rahaa, niin lahjoittaisin näihin tutkimuksiin rahaa (Ms-tauti,Parkinson, muistisairaudet ym. Mihin ei hoitokeinoa löydy)

Mutta hienoa, että anoppisi on kuntoutunut ja pystyy liikkumaan.
 
Eclipse :) Miten sinun työnantaja on suhtautunut, ja oletko joutunut olemaan poissa sen takia?:rolleyes:

Entä miten työkaverit?:rolleyes:

Toivottavasti kaikki ymmärtävät, ettei joku vedä hernettä nenään pikkujutuista :)
.
Mies on tällä kertaa lapsen kanssa kotona. Mä olin viime viikolla puol päivää pois kun kävin paikkauttamassa naaman. Seuraavaksi taas mun vuoro.
Työkaverit suhtautuu ihan hyvin. Pomo on vaihtunut ja suhtautuu ihan hyvin. Osasto on putsaantunut pomo puolelta lasten vihaajista. Toki työntekijöistä niitä löytyy, mutta ei oo mun kanssa samoissa projekteissa. Joten paremmin menee asian suhteen kuin aikoinaan.
 
Mä vähän pahaa pelkään, että ei se pysähdy. Muistisairaus ei parane, se etenee, mutta usein jalat toimii vaikka järki ei toimisi. Jostain lääkkeestä saattaa olla hetkellinen hyöty kunnes taas etenee ja oireet vahvistuu, mutta tiedän mummoja jotka sairastaa pitkään, mutta ovat kyllä sitten vuodepotilaina eikä yleensä enää tässä maailmassa. Jos muita sairauksia ei ole, niin voi kestää pitkäänkin ennen kuin muistisairaus vie, eikä välttämättä vie sekään vaan sitten se on keuhkokuume.

Tässä maailmassa ois paljon tauteja,jotka ei parane eikä oo hoitokeinoja, mutta jotka sais poistaa. Jos ois miljoonia rahaa, niin lahjoittaisin näihin tutkimuksiin rahaa (Ms-tauti,Parkinson, muistisairaudet ym. Mihin ei hoitokeinoa löydy)

Mutta hienoa, että anoppisi on kuntoutunut ja pystyy liikkumaan.

Satru :)

Tässäkohtaa sanaton....
.
 
Tähän väliin pakko vielä tulla sanoo noista taudeista, että lääketiede pystyy dna:ta muokkaamalla poistamaan perinnöllisiä sairauksia ja tulevaisuudessa niitä ei enää ookkaan. :)
 
Mitens tässä ketjussa, oletteko "pitkän hedelmällisen iän" naisia, olenko ainut, jolla vaihdevuodet kolkuttelee?
Nyt on jo unettomia öitäkin takana, menkat puuttuu, alakerta "karhea"...
Soittelen terveyskeskukseen, josta ihan ekana varmaan kannattaa kilpirauhasarvot tarkistaa. Tosin uskon, ettei selitä tilannettani. Olen vain niin puulla päähän lyöty, koska en osannut henkisesti tähän valmistautua. Kun oltiin monta vuotta hoidoissa ja sit tuli lopulta sitä perheenlisäystä, jäi varmasti ennakoivat oireet siksi kokematta...
En pidä siinä suhteessa tilannettani outona, koska kuukautiseni alkoivat todella myöhään, ja odotettavissa oli ensimmäisten joukossa ne vaihtikset.
 
Katjusha, meidän suvun naisilla vaihdevuodet on tulleet kaikilla myöhään. Ei ole oireita vielä, sisko on pari vuotta vanhempi eikä hänelläkään. Äidillä alkoi 54-vuotiaana, joten siihen on vielä aikaa.
Toivottasti sinulla kyse on jostain muusta. Ja tokihan mahdollisuus raskauteen on niin kauan, kun jonkinlainen kierto on olemassa.
 
Katjusha :)

Täälläkään ei vielä oireita... Äidillä ja isoÄideillä vaihdevuodet alkaneet tuolla 52 - 54+++ iässä.

Se on perinnöllistä, mutta eihän voi tietää keneltä omat geenit ovat periytyneet ja veikkaampa, että on sekoitus.... :)

Meillä on suvussa synnytetty myöhään. Äitini tosin synnytti 20+++ , mutta hänellä vaihdevuodet tuli silti myöhään, siellä ~ 54 ++

Mistä hetkestä lähtien tarkalleen muuten vaihdevuosien lasketaan alkavan?:rolleyes: Muistelen, että Äidilläni oli kuukautisia kyllä lähemmäs 57-vuotiaaksi saakka, mutta tuskin ne oli enää säännölliset silloin.
 
Last edited by a moderator:
En ole alan asiantuntija, mutta kun kuukautiset ovat olleet vuoden poissa, niin kyllä se sitten on menopaussi.
Harrastan paljon liikuntaa ja syön terveellisesti, joten en siksikään varmasti voi huonosti varsinaisesti, koska asiaankuuluvat hoitokeinot on jo käytössä. Lääkäriin kai kannattaisi varmuuden vuoksi mennä, jos menkkoja ei ole kuulunut 3 kk.
 
Takaisin
Top