Kaikenlaista voi sattua ja yleinen neuvolakäynti ohjeistushan on kaikkien saatavilla netistä ja neuvolasta pyytämällä. Neuvolassa käynti ei ole pakollista joten periaatteessa se on vanhempien vastuulla käyttää lasta siellä silloin kun tarve on. Lähes kaikki osallistuu kuitenkin yleiseen ohjelmaan jonka aikatauluissa ym th pitäisi auttaa. Mä olen osallistunut melkein kaikkeen raskaudesta alkaen, koska se on ollut helppoa ja Suomessa kustannettu verovaroin. Raskausaikana jätin tukineuvonnat ja kotikäynnit väliin. Lapsen kanssa olen vauvavuotena kieltäytynyt turhasta fysioterapeutti käynnistä. Muuten kyllä olen pitänyt neuvolakäyntejä hyvänä seurantavälineenä lapsen kehityksessä vaikkei sieltä sinänsä mitään apua ole saanut kuin hyviä infovihkosia kehitysvaiheista. Tosin tyttö on ollut helppo vauva eikä ole sairastellut joten sen takia ei apuakaan ole tarvinnut. Ja jos olisi tarvinnu niin tuskin olisin neuvolasta apua pyytänyt vaan ihan muualta.
Palaan töihin syyskuun alusta ja suoraan suomeksi sanottuna asia vituttaa oikein kunnolla.
Yritän olla ajattelematta koko asiaa ettei mene kesä pilalle. Mutta toisaaltaan toivon että asiat olisi parantuneet työpaikalla ja jos ei ole niin alan etsiä uutta paikkaa. Ainut hyvä vanhassa työssä on se, että saan palata 9-17 vuoroon. Uutta työtä ei välttämättä löydy tuohon työaikaan. Toisaalta olen sitä mieltä että tyttö alkaa kaivata vähitellen leikkikavereita joten tarhan aloitus on hyvä asia. Ja tytön ei tarvitse aina olla tarhassa täysiä päiviä, koska isänsä tekee 2-vuoro työtä. Sitten on vielä se, että mä inhoan talvea. Lapselle on parempi olla tarhassa talvella, koska pääsee ulos tekemään kaikkea kivaa siellä. Muuten ne ulkoilut on puol tuntia palelevan ja vittuuntuneen äidin kanssa.
Kesällä taas ollaan ulkona aamusta iltaan. Nyt hetki sisällä kun isänsä leikkaa nurmikkoa. Sitten taas pihalle touhuamaan.
Tyttö tykkää auttaa kukkien kastelussa, opetteli juuri puhaltamaan voikukkia ja uusi leikkimökki on kovassa käytössä. Siellä voi nukkua päikkäritkin. :)
