Synnyttäneet --40+++

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja maria75
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Saapa nähdä, miten meillä. Luulen, että keskustelun perusteella tulee täytetyksi jokin koonti, joka voi olla tämä suunnitelma.
Meillä tytöllä piirtämisen luovuutta rajaa, ettei hän saa otettua värikyniä kotelostaan :) Muuten kyllä "piirtää" mielellään, eli vetää erivärisiä viivoja paperille. Äitin tyttö. Tosin itse olin rajoittuneempi värien rohkeassa yhdistelyssä alle 2-vuotiaana :joyful:

Katjusha :) ehdin muuttaa tekstiäni siten, ettei meillä piirrä..

Onko teillä tyttö päiväkodissa vai perhepäivähoitajalla? Onko ryhmässä kaikki saman ikäisiä?:rolleyes:
 
Last edited by a moderator:
Meillä on näkynyt kuhmua ja mustelmaa, nenä oli kerran "halki"... Useamman kerran on kaatunut tai tippunut jostain tammikuun alusta laskien, liian kova vauhti päällä. Ei onneksi vielä vakavampaa, ei luita poikki.

Katjusha :) Onko näitä teille pahoiteltu ja miten asia on tuotu esille?:rolleyes:

Me hämmästellään sitä, ettei hoitaja pahoittele asioita yhtään ja niistä jää vähän epäselvä kuva, että miten ja missä kopsahtelu tapahtui:scratch Ensimmäisenä ongelmasta kuulee lisäksi muilta lapsilta.
 
Yölento :) Meillä ei tehty mitään suunnitelmia, vaan oli "sata" kysymystä vastattavana... Vai onko ne suunnitelmat sitten myöhemmin?

Hoitaja sanoi, ettei hän ole koskaan joutunut täyttämään mitään tällaisia lomakkeita. Oli vähän huolestunut, että miksi sellaisia on.
Hän on siis hiukan harjaantumaton näissä varhaiskasvatussuunnitelmien tekemisessä. Yleensä lapsella on joku tai joitakin asioita lähiaikoina kehittymässä ja/tai haasteita joissakin toisissa aiheissa. Näistä on tapana valita joitakin tavoitteita, jota kohti sekä kotona että hoito paikassa pyritään. Useimmiten sovitaan myös menetelmistä.

Esimerkiksi meidän pojalla voisi olla tavoitteena tarttua lusikkaan tai innostua riisumisesta tms.
Meillähän ei vielä poika ole hoidossa, joten ihan vain kotioloissa miehen kanssa tsemppaamme tällä saralla.

Riippuu varmasti lapsesta, miten paljon itseään kolhii. Toiset ovat luontaisesti varovaisia ja toisille sattuu ja tapahtuu tämän tästä.
 
Mä en ymmärrä miks joka asiassa pitää heti syntymästä asti arvioida lasta ja jos ei sovi samaan muottiin niin heti pitää kehittää mitä lie typerää. Mä tulen olemaan se vanhempi joka ei suostu yhteenkään terapiaan, fyssariin taikka muuhun. Tosin tyttö kehittyy ihan normaalisti joten ei sille ole tarvettakaan.
Just seurasin sivussa kun kaveri tuskaili 4v neuvolan kanssa. Unohti kaivaa etukäteen tiedon mitä pitää lapsen osata ja sanomista tuli ja yritettiin tuputtaa vaikka mitä turhaa toimintaterapiaa vaan sen takia ettei osannut juuri oikealla tavalla heittää palloa. No pelaa isoveljen kanssa jalista, sählyä jne. Eivät heittele kun ei sellaset urheilut kiinnosta kumpaakaan. Se tieto taas ei neuvolaa kiinnosta joka tuijottaa niitä listojaan.
No tää oli kirjotettu vähän ärsyyntyneessä olotilassa, mutta mä oon sanonu ennenkin et käpylehmillä sitä on ennenkin presidettejä tähän maahan kasvatettu. Mä en pidä lasten lokeroimisesta ennen kouluikää.
 
Muokattu viimeksi:
Eclipse, ei noissa varhaiskasvatuksen tavoitteissa ole ajatuksena, että kaikkien pitäisi osata samat jutut saman ikäisenä, vaan havainnoida lasta, mikä taito on juuri nyt lähikehityksen vyöhykkeellä ja mihin lapsella on luontainen kiinnostus. Ja tietenkin jos on aitoja huolia, niin keskustella niistä ja etsiä toimivia menetelmiä.

Minä taas olen sitä mieltä, että kaikki palvelut kannattaa ottaa vastaan, mitä vain tarjotaan. Vaikka ei pulmia olisikaan, niin yleisesti ottaen harjoitus on hyväksi kaikille. Tosin jos on olemassa niin epäpäteviä fyssareita kuin Tähdellä, niin se on poikkeus.
 
Hän on siis hiukan harjaantumaton näissä varhaiskasvatussuunnitelmien tekemisessä. Yleensä lapsella on joku tai joitakin asioita lähiaikoina kehittymässä ja/tai haasteita joissakin toisissa aiheissa. Näistä on tapana valita joitakin tavoitteita, jota kohti sekä kotona että hoito paikassa pyritään. Useimmiten sovitaan myös menetelmistä.

Esimerkiksi meidän pojalla voisi olla tavoitteena tarttua lusikkaan tai innostua riisumisesta tms.
Meillähän ei vielä poika ole hoidossa, joten ihan vain kotioloissa miehen kanssa tsemppaamme tällä saralla.

Riippuu varmasti lapsesta, miten paljon itseään kolhii. Toiset ovat luontaisesti varovaisia ja toisille sattuu ja tapahtuu tämän tästä.

Yölento :) Hän oli harjaantumaton, ei ollut ennen näitä täyttänyt ja nytkin täytön tein hänelle, yhdessä keskusteltiin mies ja lapsi mukana. Hän vähän kauhisteli, että mitä jatkoa tapahtuu, kun heidän pomo tulee paikalle ja paperit käydään läpi, sekä allekirjoitetaan.

Huolenaiheita meillä ei ollut, mutta toivoin hänen kiinnittävän enemmän huomiota tapaturma-alttiuteen, koska on ryhmän pienin ja nuorin (reilusti!), vanhin on jo 5v, kun meillä mennään vielä 1v alkuisella luvulla. Nyt poika on telonut itseänsä entistä useammin ja tuntuu, ettei hoitaja tarkalleen tiedä, mitä tilanteessa on tapahtunut. Hänellä on myös pahat rappuset ja pelkään, ettei putoa niissä, jos ei seurata riittävän tiukasti.

Mietimme päiväkodin pienten ryhmiä, että olisiko parempi vaihtoehto nyt lapselle?! Että kaikki olisi samaa ikää :scratch
 
Ovat kertoneet joka päivä, miten on mennyt ja jos on kolhu, niin hoitajat ovat kertoneet, miten kävi. Meillä on tosiaan ollut varsin liikkuva lapsi ja innostuu kavereiden seurasta ja luultavasti esimerkin perässä kuvittelee olevansa taitavampikin/isompi.
Minäkin otan tuon suunnitelman hyvänä havainnointina ja herkkyyskausien hyödyntämisenä. Nyt meillä on ilonaiheena, että pienimmät meidän päiväkotiryhmässä, jossa siis kaikkineen on 1-5 -vuotiaita, puheenkehitys on ollut alkuvuonna hienoa. Lähes joka päivä kuuluu joku uusi sana tai sanantapainen ilmaisu. Osa toiminnoista tehdään jaettuna iän mukaan, mutta paljon menevät "isossa" joukossa. Meininki on minusta niin kuin arvelen olevan ryhmäperhepäivähoidossa, ja sopii meidän tirppanalle.
 
Mä en ymmärrä miks joka asiassa pitää heti syntymästä asti arvioida lasta ja jos ei sovi samaan muottiin niin heti pitää kehittää mitä lie typerää. Mä tulen olemaan se vanhempi joka ei suostu yhteenkään terapiaan, fyssariin taikka muuhun. Tosin tyttö kehittyy ihan normaalisti joten ei sille ole tarvettakaan.
Just seurasin sivussa kun kaveri tuskaili 4v neuvolan kanssa. Unohti kaivaa etukäteen tiedon mitä pitää lapsen osata ja sanomista tuli ja yritettiin tuputtaa vaikka mitä turhaa toimintaterapiaa vaan sen takia ettei osannut juuri oikealla tavalla heittää palloa. No pelaa isoveljen kanssa jalista, sählyä jne. Eivät heittele kun ei sellaset urheilut kiinnosta kumpaakaan. Se tieto taas ei neuvolaa kiinnosta joka tuijottaa niitä listojaan.
No tää oli kirjotettu vähän ärsyyntyneessä olotilassa, mutta mä oon sanonu ennenkin et käpylehmillä sitä on ennenkin presidettejä tähän maahan kasvatettu. Mä en pidä lasten lokeroimisesta ennen kouluikää.

Eclipse :) Olen osittain samaa mieltä.

Mutta tämä todellakin oli kehittymiseen tähtäävä ja hahmotettiin lapsen vahvuuksia ja ominaisuuksia. Sitä en tosin en käsitä, että näin pienelle on jo niin laajoja kyselyitä, kun onko siitä esim. hyötyä, että kysytään minkä roolin hän ryhmässä ottaa, jatkaako samaa leikkiä, jos muita tulee leikkiin mukaan, miten ristiriitatilanteista selvitään jne... Kuinka hyvin osaa ilmaista mielipidettään sanoin, kun ei vielä puhu ja tosiaan osaako heittää palloa?

Eikö näin pienille riittäisi lyhyempi kyselylomake määrä...? Saako liiasta määrästä kysymyksiä ytimekkään tilannekartoituksen 1-v. lapsesta?
Hänelle kun ei ole esim. ehtinyt vielä kehittyä varsinaisia rooleja ryhmässä jne. Eikä kynäkään pysy kädessä, jotta piirtäisi kuvan lomakkeeseen.
 
Heh.. Olipas edellinen kirjoitus ärsyyntynyt. Johtunee siitä etten ole moneen päivään nukkunut juurikaan. Ensin oli omia ongelmia ja sitten tyttö sai elämänsä ekan vatsataudin ja samalla on ekan kerran elämässään kipeä 1v9kk kohdalla. Tänään ei enää koko ajan ripuloi, mutta illalla nousi kuume. Nyt on aamupäivä maattu sängyssä ja katsottu lastenohjelmia.
Mutta juu mä luin neuvolan 2v käynti tarkistuslistan ja totesin et osaa jutuista tyttö ei vielä osaa ja osaa siellä olevista asioista me ei edes tehdä kotona. Kävin nyt sitten ostamassa sen hemmetin pallon et oppii heittämään sitä ennen neuvolaa. Tyttö on tullut selvästi vanhempiinsa. On nyt jo näppärä käsistään ja looginen ajattelu on hyvä. Kielellinen kehitys on normirajoissa, mutta vähemmän kuin monella muulla. Mutta mä en sitä mitenkään treenaakaan vaan saa oppia itsekseen. Tarhan alettua se luultavasti kehittyy vauhdilla koska siellä leikitään ja lauletaan eri tavalla. Mä en suostu laulamaan missään tilanteessa, en edes lapselleni.
Me ei juurikaan piirretä koska keskittyy vain kynien terottamiseen tai syömiseen. Puruvimma on iso tällä hetkellä kun loput takahampaat puskee esiin. Muita lapsia tyttö ei oikeastaan näe kuin joskus satunnaisesti kavereiden paljon isompia lapsia. Onhan se varmaan sitten oma sokkinsa syksyllä kun joutuu muiden lasten joukkoon tarhaan. Mutta eiköhän se sinne sopeudu, kun ei vielä tähän ikään mennessä ole koskaan vierastanut ja on innolla aina tekemässä kaikkea vieraiden kanssa.

Tästä tulikin mieleen että ollaan miehen kanssa ihmetelty tytön palapeli taitoja. Ei siis kumpikaan tiedetä missä vaiheessa lapsen kuuluu mitäkin osata. Ostettiin tytölle sellainen puupalapeli jossa on palojen muotoiset aukot mutta ei nuppeja. Paloja on 27 ja tyttö läiskii ne suoraan oikeille paikoilleen. Palapelin ikäsuositus on 3+.
 
Tähti, varhaiskasvatussuunnitelman on tarkoitus kulkea lapsen mukana ja sitä päivitetään myöhemmin. Kaikki eivät ole ajankohtaisia nyt, mutta jos niitä ei ole siinä lomakkeessa ja lapsi kasvaa, niin eivät ne siihen myöhemmin ilmesty. Toinen vaihtoehto on tehdä aina uusi suunnitelma, jolloin vanhat tiedot eivät kulje mukana. Hoitajan vastuulla olisi karsia epäoleellinen ja keskittyä ajankohtaisiin asioihin.
 
Yölento :) Mitä mieltä olet, kumpi on noin 2-vuotiaille parempi, samanikäistem hoitoryhmä, vai ryhmä, jossa kaikki muut ovat isompia?:rolleyes:

Tätä asiaa pähkitään parhaillaan.
 
Tähti, ei siihen ole yhtä oikeaa vastausta. Riippuu lapsesta ja ryhmästä. Pienimpänä ryhmässä joutuu ponnistelemaan pysyäkseen muiden vauhdissa, mutta toisaalta oppii mallista uusia asioita paljon. Joskus isot lapset ja hoitajakin ottavat pienimmän maskotiksi ja hän saa paljon huomiota. Saman ikäisten ryhmässä taas on samassa kehitysvaiheessa olevia lapsia, mikä on myös hyvästä. Ei ainakaan koe, että pitäisi osata enemmän ja päästä nopeampaa. Toiminta on suunniteltu juuri sille ikäryhmälle. Toisaalta noin pieniä monta asettaa hoitajille haasteen, miten huomioida ja auttaa jokaista riittävästi.

Tsemppiä pohdintaan!
 
Tähti, ei siihen ole yhtä oikeaa vastausta. Riippuu lapsesta ja ryhmästä. Pienimpänä ryhmässä joutuu ponnistelemaan pysyäkseen muiden vauhdissa, mutta toisaalta oppii mallista uusia asioita paljon. Joskus isot lapset ja hoitajakin ottavat pienimmän maskotiksi ja hän saa paljon huomiota. Saman ikäisten ryhmässä taas on samassa kehitysvaiheessa olevia lapsia, mikä on myös hyvästä. Ei ainakaan koe, että pitäisi osata enemmän ja päästä nopeampaa. Toiminta on suunniteltu juuri sille ikäryhmälle. Toisaalta noin pieniä monta asettaa hoitajille haasteen, miten huomioida ja auttaa jokaista riittävästi.

Tsemppiä pohdintaan!

Kiitos Yölento! :)
Mies pohtii sitä, että tunteeko lapsi olevansa aina heikoin ja pienin, kun luultavasti hän ei itse osaa ajatella, että onkin iällisesti se pienin ja siksi jää muiden jalkoihin.

Lapselle saattaa olla myös vähän turhauttavaa, kun ei pysty osallistumaan muiden juttuihin ja joutuu olemaan mm. ulkona usein rattaissa, vaikka haluaisi juoksennella muiden leikeissä mukana. Rattaat siksi, että hoitajan on mahdotonta hallita ryhmää eri-ikäisyyden vuoksi. Leikit on niin erilaisia ja meillä ainakin eniten nyt vaan sännätään, sekä kiipeillään. Isommat on paremmin paikallaan.

Kerhoreissutkin on hieman haaste, kun isommilla on mielikerhot, jossa käyvät. Pojalla ei ole silloin mitään, vaan odottelee rattaissa, kunnes isompien kerho on ohi. Hän jää tässä paitsioon hoitopäivän sisällöstä. Jossain pienenpien kerhossa kerran kävivät, mutta ongelmaksi koitui, että isot lapset eivät oikein saaneet tulla sinne, koska eivät osaa varoa pieniä.

Muitakin haasteita on ja juuri ikäerojen vuoksi.
 
Mä valitsin saman ikästen seuran takia tarhan enkä perhepäivähoitoa. Täällä ryhmät menee 0-2, 3-5 ja eskarit. Tarhasta ja hoitajista sitten riippuu miten ryhmät jakautuvat. Meillä lapsi menee yksityiseen musiikki ja liikuntapainotteiseen tarhaan jossa saman ikäiset ovat omissa ryhmissään. Lapset ulkoilevat paljon ja tekevät retkiä ympäristöön. En tiedä miten paljon kaikkea erityistä ohjelmaa on ja miten paljon eri hankintoja ja retkieväitä saa joka viikko pakata, mutta aika näyttää. Toivottavasti tyttö löytää sieltä kavereita kun on ainoa lapsi.
 
Mä valitsin saman ikästen seuran takia tarhan enkä perhepäivähoitoa. Täällä ryhmät menee 0-2, 3-5 ja eskarit. Tarhasta ja hoitajista sitten riippuu miten ryhmät jakautuvat. Meillä lapsi menee yksityiseen musiikki ja liikuntapainotteiseen tarhaan jossa saman ikäiset ovat omissa ryhmissään. Lapset ulkoilevat paljon ja tekevät retkiä ympäristöön. En tiedä miten paljon kaikkea erityistä ohjelmaa on ja miten paljon eri hankintoja ja retkieväitä saa joka viikko pakata, mutta aika näyttää. Toivottavasti tyttö löytää sieltä kavereita kun on ainoa lapsi.

Eclipse :) Kiitti vastuksesta!

Samoin :) Tää om ihan sitä mitä mekin ollaan nyt ajateltu, eli menisi samanikäisten ryhmään ja tosiaan musiikki ja liikuntapainotteinen hoitopaikka olisi parasta pojalle! :) Perhepäivähoidossa ei ole mahdollista saada näitä lapselle hyväksi olevia asioita, koska näihin ei ole resursseja. Perhepäivähoito on ollut kyllä hyvä ja kodinomainen aloitus... :)

Sähköinen päivähoitohakemus on tarkoitus täyttää vielä tänään...
 
Eclipse :) Jos saa udella, miten oot pärjännyt kotihoidontuella?:rolleyes:

Koska palaatkaan töihin?
 
Eclipse :) Jos saa udella, miten oot pärjännyt kotihoidontuella?:rolleyes:

Koska palaatkaan töihin?
Persaukisena täs on saanu juu olla nyt riittävän pitkään :meh: Ärsyttää kun kaikki projektit on jäissä vaikka nyt niihin olis aikaa. Mut onpahan ollu aikaa suunnitella keittiö ja terassiremonttia huolella. Itselle en oo pahemmin mitään ostellu, mut eipä täs kotona ollessa mitään tarvitsekaan. Kotihoidontuella oon saanu kuitenkin maksettua mun ja tytön sairasvakuutukset, puhelimen kulut, tytön vaatteet ja lelut jne. Mies on maksanu kaikki asumisen kulut ja ruuan. Omiin käsityö harrastuksiin oon tilannu kamat Aliexpressistä tai tarjouksista. Kissat ei onneks oo sairastellu niin niihin ei oo menny kun ruoka ja rokotus kulut. Ja ainahan sitä on Visa keksitty jos jotain haluaa. Töihin palattua sit nollaa sen parissa kuukaudessa.
Töihin palaan syyskuun alussa. Nähtäväksi jää onko asiat paljon muuttunu ja pysynkö samassa työssä. Esimies on vaihtunu ja uusia asiakkuuksia tullu joten en voi tietää miten käy. Harmittaa kun en pystyny tekeen opiskelemaani tutkintoa loppuun, mutta voi siitä kurssitodistuksestakin jotain hyötyä olla uutta työtä mahdollisesti etsiessä.
 
Persaukisena täs on saanu juu olla nyt riittävän pitkään :meh: Ärsyttää kun kaikki projektit on jäissä vaikka nyt niihin olis aikaa. Mut onpahan ollu aikaa suunnitella keittiö ja terassiremonttia huolella. Itselle en oo pahemmin mitään ostellu, mut eipä täs kotona ollessa mitään tarvitsekaan. Kotihoidontuella oon saanu kuitenkin maksettua mun ja tytön sairasvakuutukset, puhelimen kulut, tytön vaatteet ja lelut jne. Mies on maksanu kaikki asumisen kulut ja ruuan. Omiin käsityö harrastuksiin oon tilannu kamat Aliexpressistä tai tarjouksista. Kissat ei onneks oo sairastellu niin niihin ei oo menny kun ruoka ja rokotus kulut. Ja ainahan sitä on Visa keksitty jos jotain haluaa. Töihin palattua sit nollaa sen parissa kuukaudessa.
Töihin palaan syyskuun alussa. Nähtäväksi jää onko asiat paljon muuttunu ja pysynkö samassa työssä. Esimies on vaihtunu ja uusia asiakkuuksia tullu joten en voi tietää miten käy. Harmittaa kun en pystyny tekeen opiskelemaani tutkintoa loppuun, mutta voi siitä kurssitodistuksestakin jotain hyötyä olla uutta työtä mahdollisesti etsiessä.

Eclipse :) Kiva kuulla ja hienoa, että pysyt linjoilla :)

Varmasti olet persaukinen, ei epäilystäkään! Niin olin itsekin palkan suhtteen, ennen töihin paluuta. Sitähän lapsen saaneet Äidit ovat, tämän yhteiskuntaluokituksen mukaan.

Olet kuitenkin pärjännyt hyvin,? Oletko keksinyt hyviä niksejä säästää asioissa?

Kauhulla ajattelen tämän yhteiskunnan tukea lapsia saaneisiin äiteihin. Rahallisesti ihan hunningolla ja naurettavuuden huippu, ellei palaa töihin lapsen täyttäessä 9kk:singing: Omilla säästöillä toki pärjää hetken, ellei ole muita niksejä takataskussa:hungover:

.
 
Minulle on pääasia, että työpaikka säilyy sen aikaa, kun olen kotona. Kotihoidontuki on kyllä niin pieni, ettei sillä juuri mitään ostella. Ei meillä silti mitään hätää ole, kun mies käy töissä. Piharemonttia kyllä siirretään siihen asti, kun menen töihin, mutta kotona sisällä on remontoitu vanhempainvapaan aikanakin.
 
Hmm... Suomessa on yksi pisimmistä äitiysvapaista ja tukijärjestelmistä. En mä valita saamastani tuki määrästä. Suomi on toki siinä erilainen maa, että täällä kummankin vanhemman on käytävä töissä, jotta perhe pärjää taloudellisesti. Muualla on säädetty enemmän niin että toinen voi olla kotiäitinä tai - isänä. Lisäksi rahallinen tuki tarha, esiopetus ja koulutus puolella on omaa luokkaansa.
Jos lapsi olisi ollut suunniteltu niin olisin ensin säästänyt hoitovapaa aikaa varten kuten ystäväni tekivät. Mutta ylläreiden kanssa se ei oikein ole mahdollista :grin
Eikä me nyt hirveesti ole jouduttu peruselämässä säästämään. Toki ei voi matkustella ja remontteja on siirrettävä. Mä en ole ennen lastakaan tuhlannut merkkituotteisiin tai kampaajaan jne. Mä oon värjänny hiukseni itse jo 30 vuotta ja pitkiä hiuksia ei tarvi leikata kuin parin vuoden välein. Ruoka meillä on ihan tavallista kotiruokaa jne joten ei siinäkään tarvi kikkailla. Ainut mihin vähän tuhlailen nyt kesän tullessa on pihakukkaset ja istutukset.
Se hyvä puoli vanhana äidiksi tulemisessa on, että taloudellinen tilanne on parempi ja vakituinen työ odottaa että palaan. Mutta kyllä mä silti välilä toivon että olisin nykyisen miehen tavannut aikaisemmin ja saanut lapsen aikaisemmin. Olisi ollut enenmän yhteistä aikaa jäljellä ja mahdollisesti lapsi saanut sisaruksia.
 
Takaisin
Top