Synnyttäneet --40+++

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja maria75
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
En ole enää, nykyinen työnantaja (siis tämä, josta olen perhevapaalla) on pääsääntöisesti kotimaassa toimiva tukkukauppa.

Aiemmin olin monikansallisessa yrityksessä, raskaan teollisuudenalan firmassa, jossa kaikenlaista lutraamista ulkomaalaisten (ja kotimaisten) yhteistyökumppanien kanssa oli "bisneksen" merkeissä. Esimerkiksi jokavuotiset hankintapäivät alihankkijoiden ja tavarantoimittajien kanssa olivat sellaista touhua, ettei siellä edes kukaan nainen halunnut olla (loppu-)iltaan saakka, koska porukassa oli aina kaikenlaisia urpoja, jotka alkoivat lääppiä ja hölmöillä päissään. Tosin samassa firmassa opin myös sen, että vaikka noin pääsääntöisesti tekniikan alalla on rankka perinne juhlia ja kestitä asiakkaita kosteissa merkeissä, niin nykyisin sekin on muuttumassa - eli esim. juuri venäläistenkin kanssa kaupanteko onnistuu vaikka absolutistilta.

Tekniikan alalla oli aiemmin aika tavallista, että naistenkin piti osoittaa vähemmistönä olevansa "hyviä jätkiä" ja kai se on sitten helpoin tapa tehdä ryyppäämällä kuin mies ;)
Onneksi ajat muuttuvat!

Kimaira :) Puhutaan "jokseenkin" samasta, ainakin hyvin läheltä liippaa :) Ala on todellakin miesvaltainen, joka sinänsä hyvä juttu, mutta naisena mukana aiheuttaa näitä lieveilmiöitä. Itse en ole vielä ehtinyt törmäämään lääppimisiin, mutta pidän täysin mahdollisena, jos piireissä liikkuisi laajemmin.

Aina löytyy niitä urpoja, jotka tosiaan kuvittelee naisten olevan jotain objekteja, että puristellaan mennen tullen...:android:
 
Last edited by a moderator:
Kimaira :) Korjaus, olempas sittenkin kerran törmännyt kähmintään, siitä on reilu 10v aikaa ja olinkin jo unohtanut.

Tekniikan alalla, olin asiakastapaamisessa eräässä hotellissa sovitusti asiakkaan kanssa. Illlan aikana hän alkoi ehdotella tilausta, mutta pientä palvelusta vastaan. Heti ei sytyttänyt, mutta hetkeä myöhemmin, hän kävi käsiksi ja ehdotti "ihan sitä itseään" ja oli vetämässä mua jo hotellihuoneeseen sisälle. Ihaili vartaloani ääneen ja sanoi, että on vaimo ja lapsia, mutta vaimo ei välitä kropastaan, on ylipainoinen. No, kauhistuneena ampaisin juoksemaan hotellin käytävää pitkin ulos, niin lujaa, ettei mies pysynyt perässä, kun hänellä oli jo housutkin nilkoissa....

Hän kuitenkin teki tilauksen viikon päästä, mutta sanoi, että se on pieni, koska en tullut yhtään vastaan hänen toiveitaan. Katkaisin koko asiakassuhteen siihen paikkaan ja kerroin esimiehelle syyn.
 
Kääk! Mun vauva on viikon päästä vuoden ikäinen!

Tavallaan tää vuosi on mennyt hirveän nopeasti --- ja tavallaan tässä on ehtinyt tapahtua niin paljon, että tuntuu että siitä on ikuisuus, kun köllöttelin sohvalla maha pystyssä ja toivoin, että ipana syntyisi pian :)

Meillä ei vielä kävellä (paitsi tukea vasten), mutta tyttö tapailee seisomaannousua ilman tukea. Minusta vaikuttaa, että valmiudet kävellä ja seistä ilman tukea olisivat olemassa, jos vaan tytön rohkeus riittäisi kokeilla taitojaan tosissaan :)
Esikoinen oli samanlainen - hän lähti muistaakseni taapertamaan ilman tukea vasta melkein 14 kk iässä. Sitten sitä mentiinkin saman tien tosissaan, eli pitkiäkin matkoja ilman tukea.

Pottailu sujuu hienosti - voisi sanoa, että yhdeksän kakkaa kymmenestä osuu pottaan ja lähes aina tulee pissakin, kun tytön laittaa potalle istumaan. Vessahätää hän ei kuitenkaan viesti niin, että minäkin ymmärtäisin, muuten kuin "ähisemällä" kun on kakka tuloillaan. Sitten onkin kiire.

Tunnistettavia sanoja/sanantapaisia on kaksi: "äitä" (=äiti) ja "Jees!" (= yläfemman yhteydessä). Myös muuta pälinää ja pölinää tulee, mutta en kyllä aina hoksaa mitä sanoja haeskellaan :)
 
Meillä myös alettiin kävelemään vasta 1v2kk iässä. Oli munkin mielestä vähän rohkeuden puutteesta kiinni. Mutta sen jälkeen kehitys on ollu huiman nopeeta. Nyt jo juostaan ja kävellään pitkiä matkoja. On oppinu myös varomaan kynnyksiä. Ikää nyt melkein 1v5kk.
 
Koska tänä vuonna ei vielä halloween naamiaisia pääse viettämään niin oon jo alkanut miettiä joulua. Js tietty joululahjoja :santa

Mutta mie en tiiä mitään lasten leluista. Huoh.

Viime vuos oli helppo kun osti vaan käytännöllisiä juttuja ja isovanhemmat toi sitten pehmoleluja ym. Tyttö ei vielä silloin puolivuotiaana mitään joulusta ymmärtäny. Ja tietty ei vieläkään joulun merkitystä tiedä. Mä myöskin olen sitä vastaan että ostetaan lapselle kauhea röykkiö lahjoja tai paketoidaan kaikki sukista alkaenkin jotta saadaan lahjamäärä isoksi. Mun mielestä 5-10 lahjaa yhteensä kaikilta on riittävästi.

No nyt on sit ongelma et minkä lahjan ite valitsen:think005
 
Nii piti äskeiseen vielä jatkaa että meillä on jo legoja mutta onko olemassa ihan pienille muita rakennussarjoja tms? Tyttö on älyttömän kiinnostunu kaikesta tekniikasta ja pehmolelut, nuket ym jutut ei vois vähempää kiinnostaa. Eli äitin tyttö :grin Mietittiin miehen kanssa et pitää varmaan ostaa ennemmin työkalupenkki kuin leikkihella leikkimökkiin :rolleyes:
 
Nii piti äskeiseen vielä jatkaa että meillä on jo legoja mutta onko olemassa ihan pienille muita rakennussarjoja tms? Tyttö on älyttömän kiinnostunu kaikesta tekniikasta ja pehmolelut, nuket ym jutut ei vois vähempää kiinnostaa. Eli äitin tyttö :grin Mietittiin miehen kanssa et pitää varmaan ostaa ennemmin työkalupenkki kuin leikkihella leikkimökkiin :rolleyes:

Täälläkin tekniikka kiinnostaa, sekä erilaiset kirjat.

Ostin pojalle puuhapeten sorvipöydän joku päivä sitten. Kyllä sillä tehdään vaikka mitä ja taotaan vasaralla, sekä ruuvimeissselillä :)

Palapelit on ainakin ihan ykkönen tämän ikäiselle! :) Niin Eclipse, meillähän saman ikäiset melkein päivälleen....

Hain pojan äsken hoidosta, nyt on yskä alkanut helpottaa, reilun viikon syönyt yskänlääkettä. Hoitaja myös sanoi, että menee isompien kanssa hienosti ja kävelee päivittäin 500m matkan leikkipaikalle ja takaisin :) Siis kilsan joka päivä...Onkohan vähän liikaa, mutta yritän luottaa hoitajan arvioon.
 
Kimaira, meillä onkin melkein samaa ikää nämä vauvat. Tämä vauva lähti kävelemään nyt 11kuukauden ikäisenä, siskot kävelivät jo 9 ja 10 kuisina.
Tämä vauva on kyllä helpoiten oppinut potalle. Kahdesti on kakka tullut housuun sen jälkeen, kun 5,5kk:n iässä alettiin potalla istua. Pissat kyllä tulee usein vaippaan. Kakkonen jätti vaipat pois 13 kuisena. Tuskin tämä niin nopeasti.

On nämä pienet niin erilaisia heti alusta lähtien :)
 
Joululahjoja ei toivota paljoa, koska liika on turhaa. Ennemmin painottaisin kiinnostavuuteen!:wink Eri lapset tykkää eri asioista.

Taas töissä tänään vähän kauhistuin, kun pikkujoulut onkin muuttumassa ja siten, että klo 12 on työpalaveri, jonka yhteydessä otetaan jo voiteluainetta. Eli siis jo klo 12 aletaan ns. "ryyppään".....

:angry
 
Last edited by a moderator:
Ihan hirveen nopeeta on mennyt viimeiset viikot vanhempainvapailla, ihan pian oma päähommani on muualla!
Meillä tulee 25. päivä 11 kuukautta ja nyt viikon aikana tuetta kävellyt matkat on tihentyneet ja pidentyneet. Aika varovainen on meidän tyttö ollut, kolmisen kuukautta meni siitä kun nousi pystyyn tuen kanssa ja kohta käveli huonekaluja pitkin.
Pottahommien kanssa ollaan ihan nollapisteessä. Viestintää ei ole minkäänlaista, joten pottaan tulee jotain tai sitten ei tule. Kestovaippailijana olis toivonut "varhaista" kehittymistä tässä suhteessa, vaan eipä se tuu jos ei tuu.
Viime päivinä on tullut enemmän, ettei saa auttaa ruokailussa, ja se tietää että ruoka on 80% jossain muualla kuin suussa.
 
Joululahjoja ei toivota paljoa, koska liika on turhaa. Ennemmin painottaisin kiinnostavuuteen!:wink Eri lapset tykkää eri asioista.

Taas töissä tänään vähän kauhistuin, kun pikkujoulut onkin muuttumassa ja siten, että klo 12 on työpalaveri, jonka yhteydessä otetaan jo voiteluainetta. Eli siis jo klo 12 aletaan ns. "ryyppään".....

:angry
Tai sitten klo 12 sanot, että juot vettä. Ei se vaikeaa ole. Olet opetellut anopin kanssa.
 
Tai sitten klo 12 sanot, että juot vettä. Ei se vaikeaa ole. Olet opetellut anopin kanssa.

Yölento :) Kiitos hengessä elämisestä.

Luultavasti eivät oleta multa paljoja muutenkaan. On myös työkaveri, jolla on kaksi lasta, niin hän ei myöskään kuuluu "hurjimpaan" ryhmään.

Nuori ex-tuuraaja on suorastaan pahin, hän sai vähän moitteita messubileistä Tj:ltä, kun ei ollut mitään käsitystä, kuinka paljon voi ottaa.

Onneksi mitään ei sattunut, mutta kunto oli tosi huono ja oli 2päivää sairaslomalla sen vuoksi.
 
Mä olin työporukan kanssa pikkujouluristeilyllä v. 2012, enkä mene toiste. Siellä varatut ihmiset petti minkä kerkesivät, humalassa tietty. Ei siis kaikki mutta osa. Mä en monissakaan pikkujoulussa ollut ennen tuotakaan, koska en juurikaan juo, mutta toi risteily vei maun koko touhusta. Kaikki kliseet mitkä pikkujouluista kuulee käytettiin siellä. En olisi uskonut omista työkavereista! Muutama suhde kariutui sen jälkeen, osa ei jäänyt kiinni, mutta mun käsitys tietyistä työkavereista muuttui, eikä hyvään suuntaan.
 
Muokattu viimeksi:
Mä olin työporukan kanssa pikkujoukuristeilyllä enkä mene toiste. Siellä varatut ihmiset petti minkä kerkesivät, humalassa tietty. Ei siis kaikki mutta osa. Mä en monissakaan pikkujoulussa ollut ennen tuotakaan, koska en juurikaan juo, mutta toi risteily vei maun koko touhusta. Kaikki kliseet mitkä pikkujouluista kuulee käytettiin siellä. En olisi uskonut omista työkavereista! Muutama suhde kariutui sen jälkeen, osa ei jäänyt kiinni, mutta mun käsitys tietyistä työkavereista muuttui, eikä hyvään suuntaan.

Satru :) Hyvä, että toit näkemyksesi tänne :)

Nuo laivareissut on "pahimpia". Siellä ei saa edes hytissä rauhaa, eikä muutenkaan nukuttua melun vuoksi.

Jos sallit kerron tähän kans yhden kokemuksen pikkujouluista laivalla. Ensinnäkin silloisen firman Tj pokas muijan tanssilattialta ja vei hyttiin,koko yöksi. Tj oli absolutisti, eli teki sen täysin selvinpäin. Kotona oli 6 vuotias poika, josta aina puhui.

Mutta kaikki muut, olivat niin järkyttävässä kännissä koko matkan! Kun palattiin Suomeen, nukkuivat yhä hytissä ilman mitään käsitystä ajantajusta.Yksi porukasta oli hukassa, nukkui karaokebaarin sohvalla. Yritin herätellä väkiä kokoon, kun piti poistua laivasta.

Mitään kivaa ei ollut:sad001 Täysin turhaa, enkä enää lähde.

Muutama kerta näitä "vastaavanlaisia" ihan riittää..
 
Last edited by a moderator:
Aiheessa pysyen ja nyt ei saa väärinkäsittää! Oon aika usein ollut sellaisessa asemassa työpaikoilla, että on joutunut tekemisiin mm. näiden tehtävien kanssa! Onneksi en enää viimevuosina :)

Yhdessä tehtävässä teknisen tukkurin palveluksessa firman omistajat pyysi mun hakeen juomat pikkujouluihin. Itse juhlan sisällön järkkäsivät itse! Oli pakko suostua hakemaan, kun olin koeajalla.

Mulle annettiin lista, jonka perusteella lähdin noutamaan. Aivan kamala määrä alkoholia, suhteessa väkimäärään. Tarvittiin pakettiauto. Olin silloin vielä varsin nuori, enkä ollut ikinä kuullutkaan edes osaa niiden juomien nimistä. Juomat hankittiin.

Juhlien jälkeen aamulla osa väestä nukkui työpaikan lattialla aamulla. Lattia oli täynnä pulloja ja kaikki paikat oli täysin sekaisin ja roskia ympäriinsä. Hitto mikä näky!

Mä nukuin yöni kotona omassa sängyssä :) Muutoin oli iisit pikkujoulut.
 
Last edited by a moderator:
Tähti, pakko on vain kuolla ja sekin vain kerran. Meistä jokainen valitsee itse, kenelle työtä tekee ja mitä arvoja elämässä noudattaa.
 
Tähti, pakko on vain kuolla ja sekin vain kerran. Meistä jokainen valitsee itse, kenelle työtä tekee ja mitä arvoja elämässä noudattaa.

Yölento :) Tämä on hyvin mielenkiintoinen ja laaja aihealue :) Kun ajattelee vaikka sillä tavoin, että on tullut tehtyä tiettyjä valintoja, jonka vuoksi esim. on tietyssä työssä, tietyssä työyhteisössä jne...

Se kuitenkin perustuu omiin arvoihin. Jos nyt kuitenkin ajattelee, että tietyt arvot, jotka on tärkeitä, niin toteutuvat esim. työssä. Kun huomaa, että kaikkea ei voikaan saada, vaan huonoimmasta parhaan jne... Onko valmis tinkimään arvoista ja kuinka paljon?!:rolleyes: Onko vaarallista perustaa ihan kaiken vain omiin arvoihin:inpain:?

Nyt, kun oikein miettii, niin voi oppia lisää ja muilta. Omat arvotkin menevät sen mukaan, mitä on oppinut ja minkälaisia ulottuvuuksia on olemassa.

Tämä arvokeskustelu on kyllä laaja ja todella tulee miettineeksi omia arvoja... :) Jotenkin tuntuu, että tietyt arvot täytyy olla, kun katsoo elämäänsä tällähetkellä. Työ? Perhe? Ystävät? Vapaa-aika? Asuminen? Tulot? Menot?

Myös työssä on työnantajalla omat arvot ja vähän sen mukaiset tulisi olla työntekijällä.. ainahan voi tinkiä, että jos jokin ei sovikkaan tai on erimieltä:p

Hyvän aiheen nostit pintaan:p
:gen014
 
Mä nään ettei työnantajalla ja työntekijällä voi olla samat arvot kuin ehkä osittain. Työnantajat miettii asioita rahan kautta ja minä niin, että miten osaan hoitaa vanhuksia parhaiten, heitä ajatellen. Mitä enemmän vanhainkoditkin yksityistyy, sitä tuloskeskeisemmäksi ne tulee. Viis hoidon laadusta ja vanhuksista.

Mä toivon että.me pystytään siirtämään samat arvot lapsillekin mitä meillä on. Ettei lapsista tule ahneita ja materialisteja. Että elämässä on paljon muutakin vaikka tietenkin rahaakin pitää olla elääkseen, mutta kyllähän sen huomaa näin kotihoidon tuella eläessä kaikki ilo tulee muusta kuin rahasta, koska se sitä ole :grin:smiley-angry017
 
Takaisin
Top