Suurperheelliset kuumeilijat

Meilläkin esikoinen sanoi, että "Onneksi on arki!" 😂❤️

Vaikka meidän arki onkin sisältänyt joulun jälkeen jo kahdet synttärijuhlat 😂
NYT. Onneksi on arki ❤️

Käytiin isompien kanssa luistelemassa, kunhan pakkanen vähän lauhtuu mennään kyllä ehdottomasti pienemmänkin kanssa 😊
Kirppikseltä löytyi luistelutuki, niin pääsen joku kerta keskenään lasten kanssa, vaikka mies ei olisikaan mukana. Vauva vaan vaunuihin mukaan 👌
 
Heipä hei!
Täällä kirjottelee seitsemän lapsen äiti, kahdeksannesta haaveillaan ja on työn alla. 😁

Tässä oon itsekseni pohtinut, että millon se vauvakuume loppuu tai millon järki ottais enemmän vastuuta? 🙃😅

Sulla onkin samanlainen suora kuin mulla! Mutta pari enemmän vielä 😁

Eilen tästä tuli yhden kaverin kanssa juttua, siis vauvakuumeesta ja hän kysyi onko mulle tullut kuume. Ei ehkä sellainen palava kuume, se on jotenkin kestona koko ajan, niin ei niin helposti ehkä erotu 😅 välillä tuntuu että olispa ihanaa raivata jo vauvakamat eteenpäin, mutta sitten iskee haikeus, että en minä vielä halua lopettaa. Järjen ja tunteen kanssa välillä kamppailen 😅 silti kyllä ajattelin ettei esim vauvanleluja tarvitse olla jätesäkillistä, että eiköhän niistä jouda leluja eteenpäinkin annettavaksi.
 
Vauvakuume on ikuista! Viikonloppuna hetken tuskailin et olispa kiva harrastaa jotain aikuisten juttua. Mutta kun vauvelini heräsi päiväunilta ja naureskelimme siinä yhdessä sohvalla, totesin samaan syssyyn et "mitäpä minä vapaa-ajallani tekisin kun on näin ihana vauva!" Minulla on ehkä maailman helpoin vauveli, enimmäkseen iloinen ja suloinen. Minulla alkaa vaan olla ikää niin että luomuvauva jää haaveeksi, 44v tuntuu paljolta. Lahjoitinkin nyt kaikki pieneksi jääneet vauvanvaatteet eteenpäin uuteen kotiin.
 
Täysin samat ajatukset! Viikonloppuna jäällä katselin, kun naapuri hiihto koiransa kanssa ja mietin, että voi pääsisinpä yksin hiihtolenkille! Sitten hetken päästä oli taas ihan toiset ajatukset, että ehtiihän sitä tässä vielä myöhemminkin. Lähinnä eniten arjessa kuormittaa miehen työt, kun hän on aamusta iltaan aina töissä ja joudun käytännössä yksin hoitamaan kaiken 😪
 
Täysin samat ajatukset! Viikonloppuna jäällä katselin, kun naapuri hiihto koiransa kanssa ja mietin, että voi pääsisinpä yksin hiihtolenkille! Sitten hetken päästä oli taas ihan toiset ajatukset, että ehtiihän sitä tässä vielä myöhemminkin. Lähinnä eniten arjessa kuormittaa miehen työt, kun hän on aamusta iltaan aina töissä ja joudun käytännössä yksin hoitamaan kaiken 😪
Tämä sama se on meilläkin 😕

On ollu raskaampi kausi lasten kanssa. Tullut mietittyä monet kerrat, että oikeastiko tätä halusin. Onko tää sitä mitä halusin.
Ja miettinyt etenkin helpompaa asumismuotoa. On tässä omakotitalossa tekemistä yhdelle perheenäidille, kun miehen hommat jää seisomaan töiden vuoksi 😅

Illalla sitten kävelin lämmitetyn takan ohi, ja tulin jotenkin todella onnelliseksi sen edessä olevasta täydestä pyykkitelineestä. Niistä samoista vaatteista, joita ripustin kuivumaan niin maan perkeleen väsyneenä, että voisko joku toinen joskus.
Siinä niitä lastenvaatteita oli monessa eri koossa ja värissä. Jotenkin siinä hetkessä taas iski, että hyvin meillä on asiat.
Meillä on koti ja lapset, kaikki muu on toissijaista ❤️
 
Tämä sama se on meilläkin 😕

On ollu raskaampi kausi lasten kanssa. Tullut mietittyä monet kerrat, että oikeastiko tätä halusin. Onko tää sitä mitä halusin.
Ja miettinyt etenkin helpompaa asumismuotoa. On tässä omakotitalossa tekemistä yhdelle perheenäidille, kun miehen hommat jää seisomaan töiden vuoksi 😅

Illalla sitten kävelin lämmitetyn takan ohi, ja tulin jotenkin todella onnelliseksi sen edessä olevasta täydestä pyykkitelineestä. Niistä samoista vaatteista, joita ripustin kuivumaan niin maan perkeleen väsyneenä, että voisko joku toinen joskus.
Siinä niitä lastenvaatteita oli monessa eri koossa ja värissä. Jotenkin siinä hetkessä taas iski, että hyvin meillä on asiat.
Meillä on koti ja lapset, kaikki muu on toissijaista ❤️

Niinpä, koti ja lapset ne tärkeimmät on ❤️ mies oli viime viikolla peräti sunnuntain kotona ja silloin oli ihan eri fiilis itsellä. Mä tykkään asua tässä ja on ihanaa kun on iso perhe, mutta en haluaisi hoitaa kaikkea yksin. Eilen tätä miehelle jälleen kerran puhuin. Vika ei ole lapsissa, vaan siinä kun toisen työt sitoo minua niin paljon. En mä tiennyt vielä pari vuotta sitten millaista tää arki tulee olemaan yrittäjän vaimona 🙄 inhottavaa aina valittaa tästä samasta asiasta. Hienoa että on töitä, ei siinä, mutta ne ylityöllistää minua aikalailla täällä kotona, kun se toinen aikuinen ei ole läsnä.
 
Niinpä, koti ja lapset ne tärkeimmät on ❤️ mies oli viime viikolla peräti sunnuntain kotona ja silloin oli ihan eri fiilis itsellä. Mä tykkään asua tässä ja on ihanaa kun on iso perhe, mutta en haluaisi hoitaa kaikkea yksin. Eilen tätä miehelle jälleen kerran puhuin. Vika ei ole lapsissa, vaan siinä kun toisen työt sitoo minua niin paljon. En mä tiennyt vielä pari vuotta sitten millaista tää arki tulee olemaan yrittäjän vaimona 🙄 inhottavaa aina valittaa tästä samasta asiasta. Hienoa että on töitä, ei siinä, mutta ne ylityöllistää minua aikalailla täällä kotona, kun se toinen aikuinen ei ole läsnä.
Ihanaa, että joku ymmärrää mitä mä tarkoitan!
Siis niin just tämä!
Moni varmaan käsittää minunkin jutut niin, että valittaisin lapsista ja niistä aiheutuneesta vaivasta.

Olisiko pitänyt miettiä ennen kuin...
Mietinkin. Mutta ei kukaan tiennyt millaista tämä tulisi olemaan.
 
Meillä oli ihana joulu ja vielä kaikki joulu jutut paikoillaan, miehen kans mietitty voisko joulun viettää uudestaan vielä 🤭
Toisaalta odotan jo kesää, vaikka en tiedä mitä siltä odottaa... mulla loppuu kodinhoito tuki toukokuussa ja suunnitelmat ihan auki... mullahan on vielä opiskelut kesken, mutta opiskelu rahallisesti ei kiinnosta, miettinyt oppisopimus vaihtoehtoa merkonomiopinnon suorittamiseksi. Eilen laitoin sähköpostia opelle asiasta, mutta ei ole vielä vastannut.
Haaveissa olisi kyllä aloittaa ehkä kesällä viidennen lapsen yrittäminen ❤️
Tuntuu että on tulevaisuus ihan auki ja hämärän peitossa.
 
Ihanaa, että joku ymmärrää mitä mä tarkoitan!
Siis niin just tämä!
Moni varmaan käsittää minunkin jutut niin, että valittaisin lapsista ja niistä aiheutuneesta vaivasta.

Olisiko pitänyt miettiä ennen kuin...
Mietinkin. Mutta ei kukaan tiennyt millaista tämä tulisi olemaan.

Joo, kun ei lapsissa ole vikaa! Minäkin haluaisin sen kuudennen 🤭 mutta haluaisin myös että arki olisi tasa-arvoisempaa. Ja kyllä mä haluaisin miestäni nähdä enemmän kotona. Hänellä ei varmaan tulevanakaan kesänä ole yhtään kesälomaa, kun kiireisin sesonki painottuu kesälle just. Ehkä se on se ikävä mikä eniten tässä painaa. Kun muut tekee yhdessä perheenä kaikkea ja meillä se yleensä on minä + lapset.
 
Meillä oli ihana joulu ja vielä kaikki joulu jutut paikoillaan, miehen kans mietitty voisko joulun viettää uudestaan vielä 🤭
Toisaalta odotan jo kesää, vaikka en tiedä mitä siltä odottaa... mulla loppuu kodinhoito tuki toukokuussa ja suunnitelmat ihan auki... mullahan on vielä opiskelut kesken, mutta opiskelu rahallisesti ei kiinnosta, miettinyt oppisopimus vaihtoehtoa merkonomiopinnon suorittamiseksi. Eilen laitoin sähköpostia opelle asiasta, mutta ei ole vielä vastannut.
Haaveissa olisi kyllä aloittaa ehkä kesällä viidennen lapsen yrittäminen ❤️
Tuntuu että on tulevaisuus ihan auki ja hämärän peitossa.

Tää tulevaisuuden suunnittelu on välillä vaikeaa. Tavallaan on haaveita, mutta sitten ei oikein tiedä kuitenkaan varmaksi. Mulla on sama juttu! Toisaalta tekisi mieli hakea keväällä johonkin kouluun, mutta mikä se sitten olisi, jaksanko opiskella yms 🤔 tsemppiä pohdintoihin!
 
Täällä kanssa yksi minä + lapset, kun mies touhuaa omiaan. Lapsia tosin on vasta kolme, ja neljäs ei jostain syystä ole tärpännyt. Tai pitihän sen la olla ensi kuussa, mutta ekalla kolmanneksella tuli kkm eikä uutta raskautta ole alkanut. Toisaalta ollut ihan kiva hengähtää ja ollut tekeminen helpompaa kun ei ole vauvaa vaunuissa mukana eikö tarvitse miettiä vauvan nukkumista/ syömisiä. Mutta silti tuntuu ettei perhe vielä ole täysin kasassa.
 
Paljon tsemppiä kaikille yksin suurperhettä pyörittäville :Heavy Black Heart: meidänkin perheessä aina välillä on niitä ajanjaksoja kun miehellä töissä kiireisempää. Onneksi ei ole sellaista aina, yhdessä perheenä tekeminen on sitä kaikkein parasta! Mutta yksin pidemmän aikaa vastuussa kaikesta on hirveän raskasta ja eniten harmittaa, ettei silloin pysty antamaan sitä kaikkea lapsille mitä haluaisi.
 
Itsekkin toivoisin arjessa enemmän miehen osallistumista, se taitaa olla painavin syy, miksi ei olla viidettä aletttu yrittämään, koska olen miettinyt omaa jaksamista. Ja myös vanhempia lapsia, pitäisi heillekkin riittää aikaa.
Nyt on ollut ihan suht helppoa elämää, kun nuorin 2v8kk, niin kyllähän tässä vauva menisi ❤️🤭 mutta toisaalta tuntuu että ehkä tarvitsen välillä jotain muuta, niin jaksaa uudella innolla sit vaikka yrittää tehdä kaksi perätysten 🤔❤️😅
 
Tsemppiä meille kaikille ❤️ Loppuisi jo tuo yksi työmaa joka on 2h matkan päässä 🙄

Mäkin olen miettinyt että voisihan sitä välillä tehdä jotain muutakin, ei tässä ole iän puolesta edes kiire. Mutta kelan etuuksien takia on pidetty se alle 3v ikäero, että saa samaa kuin edellisestä tai sitten pitäisi olla reilusti pidempi pätkä töissä, että määräytyisi ne tuet sitten sen palkan mukaan.
 
Tsemppiä meille kaikille ❤️ Loppuisi jo tuo yksi työmaa joka on 2h matkan päässä 🙄

Mäkin olen miettinyt että voisihan sitä välillä tehdä jotain muutakin, ei tässä ole iän puolesta edes kiire. Mutta kelan etuuksien takia on pidetty se alle 3v ikäero, että saa samaa kuin edellisestä tai sitten pitäisi olla reilusti pidempi pätkä töissä, että määräytyisi ne tuet sitten sen palkan mukaan.
12kk, tai 6kk, mukaanhan ne tulot lasketaan. Että ei nyt hirveen pitkää pätkää tarvitse töissäkään olla jos välissä haluaa käydä 🤭
 
12kk, tai 6kk, mukaanhan ne tulot lasketaan. Että ei nyt hirveen pitkää pätkää tarvitse töissäkään olla jos välissä haluaa käydä 🤭

No ei toki 😄 viimeksi, ennen tätä vauvaa, kun olin töissä niin olin jotain 3kk vaan.
 
Täällä myös niin vaan piinaiset päivät menossa. Viides niin kovin haaveissa ja marraskuun keskenmenon jälkeen en tiedä joko kierto on palautunut normaaliksi, mikäli on niin vuoto olisi jo myöhässä ihan hitusen. Luulen että olen tuntenut kiinnittymistä keskiviikkona ja perjantaina joten siitä ei olisi vielä kovin montaa päivää. Raskaustestiähän en uskalla vielä tehdä mutta olenkin erittäin järkevänä ihmisenä piinannut itseäni lisää ja tehnyt haamuja ovulaatiotesteihin. 😆 Olen niihin saanut aiemmin negoja ennen menkkojen alkua joten nuo haamut nyt pitää hieman toivoa yllä. Keskenmenneessä sain myös vaalean viivan ovistestiin. Kovasti jännittää kyllä miten tässä nyt käy. Viime yönä ja edellisenä näin painajaista että vuoto alkoi. Onneksi aamulla sitten olikin vain unta.
 
Mulla on enää noin kuukausi perhevapaan loppumiseen ja paluu työmaalle.
Ja huomaan pienen vauvakuumeen nostavan päätään 🫣
Nyt luulen tämän johtuvan kyllä lähinnä tuosta töihin paluusta ja yhden elämänvaiheen loppumisesta. Vaikka vauva-aika ja kotiäitiys on välillä tosi raskasta, se on kuitenkin tuttua. Ajatus siitä, että meen nyt töihin ja oon töissä sitten eläkeikään asti on jotenkin tosi tympeä! Aikaisemmin siellä oli kuitenkin se vauva-ajatus ja ehkä joskus.

Ei me enää vauvoja tehdä, vaikka tässä ryhmässä hengaan edelleen 😅
Mutta välillä en ole niin ehdoton, jos kävisi vahinko. Tai siis en tiedä mitä tekisin siinä vaiheessa. Aiemmin olin varma, että ei me pidettäisi. Sen verran haasteita näillä jo olemassa olevilla.

Voi jos olisi jotkut asiat toisin, ei tarvitsisi tehdä tämmöisiä järkivalintoja oman jaksamisen vuoksi 🙄
 
Takaisin
Top