Me puhuttiin miehen kanssa nyt enemmän tästä neljännen kuumeilusta ja voi olla, että ehkä ensimmäinen yritys kierto olisi jo toukokuussa jos siihen päätämme ryhtyä.
(Luin nimittäin jostain että olisi hyvä pitää taukoa antibioottien jälkeen jne.)
Miehellä päällimmäisenä on ollut pelko siitä että voiko kaikki mennä hyvin neljännenkin kohdalla. Tulisiko terve lapsi, selviänkö synnytyksestä ym. Itsekin näitä pelkoja pyörittelen todella paljon. Ja meillä varmasti juurikin nämä ajatukset on saanut lykkäämään yritystä. Pelot. Mutta voihan kaikkea sattua silti? Miten te muut järkeilette näiden ajatusten kanssa?
Toisena vahvasti jarrutellut miehen työkuviot tällä hetkellä, jotka syö paljon energiaa. Periaatteessa suunta on nyt enemmän yrittäjän malliin ja tämän takia myös vastuut kasaantuu. Se on ollut huima juttu mutta myös hyvin stressaavaa ymmärrettävästi. Ja noh, jatkuvat sairastelut lastenkin kanssa on kyllä syönyt niitä voimavaroja ja jaksamista. On ollut kieltämättä raskasta ja siksi se oma jaksaminen mietityttää paljon.
Sitten taas toisaalta tällä hetkellä ka lähitulevaisuudessa meidän elämäntilanne sopisi loistavasti raskaus- ja vauva-aikaan kun mies pystyy joustavasti toimimaan kotoa käsin ja tarvittaessa olemaan apuna. Minä saisin olla kotona vielä kun esikoinen ja myös kakkonen aloittaisi koulut, eikä olisi kiire miettiä työelämään seuraavaa siirtoa, tai laittaa tätä pikkuistakaan vielä päivähoitoon. Monta monta hyvää asiaa!
Laskin myös että olisin +53 kun sitten nuorimmainenkin täyttäisi 18v. Ihan hyvä ikä.
Tuntuu siis että nyt ei kannattaisi enää odotella jos me vielä neljännestä haaveillaan.
Sit ois 2v ja vauva ja noi pari isompaa. Jotenkin ajatus neljästä kyllä houkuttaa.
Sitä ennen oli viikko väliä, jota edeltävät menkat kesti puolitoista viikkoa 
01/-10
