Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: this_feature_currently_requires_accessing_site_using_safari
Teillä on Rosaliina kaikki tähdet puolellanne saada vielä uusi vauva taloon! :) Täällä jos jossain todellakin ymmärretään näitä tuntoja.Se on mukava kuulla, että muutkin sitä mieltä täällä, että saa haaveilla, vaikka olisikin jo monta lasta. Ja saa pettyä, jos ei onnistu.
Nämä tunteet vallanneet mut. En vaan viitsi sanoa kellekkään, että toivoisin lisää lapsia. Tiedän ne tylyt kommentit miks mikään ei riitä jne..
Riittää,nämä riittää ja on valtava onni kun saanut ison perheen, mutta silti toivon vauvaa. Ja mies toivoo myös, välillä jopa enemmän kuin minä. Rakastetaan lapsia.
Kivaa viikonloppua jokaiselle!
Kukas muuten nyt piinailee mun kaverina?
Mulla dpo 3..plääh tylsää
Tsemppiä sun kiertoon!Mitäs tänne kuuluu? Täällä ei mitään ihmeellistä. Kp12 ja plääh. Veikkaan huonoa kiertoa kun menkatkin oli omituiset ei siis mitään korkeita odotuksia.
Kyl mun mielestä tunteet on sallittuja. Meitä on neljä sisarusta ja äiti on sanonut että ikuinen polte jäi, vaikka sai mut ”vanhoilla päivillä” ja mun jälkeen sanottiin että raskaus on liian iso riski. Sanoo vieläkin vaikka on jo oikeesti vanha eikä kohtuakaan että ”tekisin vieläkin jos vaan jaksais öitä valvoa” Osa meistä vaan on tällaisia ettei ne fiilikset lopu edes ”lapsia tekemällä” :angelic: ei vaikka miten sanottais että ei onnistu enää. Toiset sitte tietää jotenkin selkeämmin että kiitos ei, nää kaks riittää tms.
Joo sama juttu. Mä varmaan 90 vuotiaana ostan eläkerahoilla ovistikkuja tai kuolinvuoteella pyydän jonkun hakemaan jos vaikka vielä sais viivan aikaan Mut onhan tämä.. mä olen käytännössä koko aikuisikäni käyttänyt tähän ”lapsiprojektiin”, pian 19 vuoteen saanut nämä kolme pientä ja muutaman menetyksen en muista olleeni kovinkaan pitkiä aikoja ilman hoitoja tai jotain tikuttelua. Että onhan tämä käytännössä mun identiteetti joTsemppiä sun kiertoon!
Mä uskon myös kuuluvani tähän "tekisin jos jaksaisin valvoa" vielä ilman kohtua-kerhoon. En vaan sano sitä ääneen vielä ihmisten edessä - teitä hyvät kanssasisaret ei siis tässä lasketa.
Veikkaan että ab vuoden puolentoista päästä alkaa pää jo laskea kiertopäiviä ja mieli toivoa vahinkoa.. Toivon kyllä pääseväni tästä kuumeesta, mutta en täysillä usko siihen kuitenkaan. Voihan vaihdevuodet, olisi kiva tietää koska ne itselle iskee..
Nimenomaan! Siksi kai se meille jääkin päälle, on vaikea kuvitella millaista uutta identiteettiä sitä pitäisikään rakentaa. Kuulostaa varmaan jollekin säälittävältä, eikö elämässä ole mitään muuta?Että onhan tämä käytännössä mun identiteetti jo
Näihin todennäköisyyksiin mäkin toivoni laitan! Täytyy sanoa etten innolla odota sitä kaksinjäämisen aikaa miehen kanssa, se on varmasti mulle iso kriisi. Rakastan paljon, mutta onhan tästä hullunmyllystä hiljaisuuteen siirtyminen karmea ajatus. Toisaalta sitten toivon että on lapsiin niin hyvät välit että voi luoda ihan uudenlaista syvyyttä ajankanssa jokaisen kohdalla. kun kaikilla on järki mukana (I hope) ja oman elämän kuviot hyvää vauhtia muodostumassa. Mummous, se saattaa kyllä olla aivan upeetaPuhuttiin miehen kans että entä sit kun lapset muuttaa pois, tuli aican paha mieli. Sanoin et tekee vaan aina lisää niin se kaksinjääminen lykkääntyy :D ja on aina isompi todennäköisyys että joku lapsista asuu lähellä ja käy meitä katsoo kun ollaan vanhoja. Tai että isommalla todennäköisyydellä saadaan lapsenlapsia. Ei olisi mitään kauheampaa kuin että ei saisi olla mummo. Tiedän tasan millainen isovanhempi haluan olla ja olisi kamalaa jos sitä ei saisi toteuttaa.