suuri imetys ja korvike ketju :)

Alkuhan se usein on hankala. Kumilla voi ennalta ehkästä ettei mee verille ja kun on jo verillä ni kannattaa kokeilla onnistuuko kumin kaa imetys, itellä onnistu, suojas nii hyvin. Ja tosiaan se tissimaito toimii myös "rasvana"..
 
Niin ja siis vaikka itsekin meinaan tuota lansinohia varuiks ostaa, niin ei mulla esikoisenkaan kanssa menny nännit ollenkaan rikki. Toivon et menis samoin nyt :) Suojasin nännit siis ainoastaan maitotipalla aina imetyksen lopuksi. Rasva käytettiin sit vauvan pyllyrasvana.
 
jahans, eilen sitten kärsittyäni järkyttävästä nännikivuista, alkoi lehahtaa toinen tissi vauvan oksennukselta, eli ensimmmäistä lasta odottaessani, kuvittelisin tämän olevan maidon haju?

ei mitään kyllä vuoda...vielä.

Olis omasta mielestäni ihan kiva, jos maito alkais nouseen aiemmin, ei tarvis kirota sitten sairaalassa, kun kuulemma sektion jälkeen maito ei välttis heti nousekaan?

jos maito alkaa sitten tulemaan etukäteen, voiko sen pakastaa?

tai onko se jo sellaista jota voi tarjota synnärille?

olenko hieman pihalla?

:)
 
Ennen synnytystä ei kannata alkaa pumppaamaan maitoa koska se voi aktivoida supistuksia. Ymmärtääkseni tämä ennen synnytystä tuleva maito on huomattavasti laimeempaa litkua. Ainakin se aluksi, synnytyksen jälkeen, tuleva maito on todella paksua ja kellertävää, muuttuu sit muutamassa päivässä valkoiseksi juoksevammaksi.
 
Minulle neuvolatäti sanoi, että maitoa voi pumpata ja pakastaa jo ennen synnytystä. Ilmeisesti rv34+
Pitää sitten kysellä lisäohjeita ens vuoden puolella..
 
Oho, tuleepa eri neuvoja eri neuvoloista! Täytyy kysyä asiaa kunhan saan ajan TYKSin imetysklinikalle. :)
 
Synnytystapa ei vaikuta milläänlailla maidonnousuun... Oli se sitten sektio taikka alatie, vauva siinä rinnalla nostattaa maidon, ei se millä tyylillä vauva on maailmaan tullut...
 
Ah,ok.. Neuvolassa vaan sanoi th että saattaa maidon nousu kestää parikin päivää. taitaa olla joka th:lla oma näkemys asiasta...
 
Kyllä siinä varsinaisessa maidonnousussa munkin käsittääkseni menee se 2-3 päivää sitä ennen tulee ensimaitoa joka on todella energiapitoista. Ainakin itellä esikoisen kanssa maito nousi kunnolla joskus 3. päivänä mutta ensimaitoa tuli sen verran ettei paino ihan kauheesti laskenu ennen kuin alkoi taas nousemaan :)
 
Maidonnousuun vaikuttaa myös äidin stressitaso. Eli ehkä neuvolatädin mukaan sektion jälkeen äidin oma paraneminen vois nostaa stressitasoa tms ...? Mulla esikoisen syntymän jälkeen keskolassa hoitajat olivat ihmeissään kun toin pumpattua maitoa jo synnytystä seuraavana päivänä, kuulemma keskosen synnyttäneet äidit ovat niin stressaantuneita (huolissaan) ettei maito nouse yhtä nopeasti kuin muuten. Eikä keskosta usein voi pitää rinnallakaan yhtä paljon kuin täysiaikaista vauvaa stimuloimassa maidon nousua.
 
Erityisesti se voi vaikeuttaa, ettei keskosvauva pääse niin paljoa stimuloimaan maidontuotantoa. Yllättävää kyllä tutkimuksissa on havaittu, että vauvan läsnäolo noin muuten(esim kaapissa vieressä), ja jopa vauvan kuvan katselu saattavat stimuloida maidontuotantoa hyvinkin. Mutta riippuu toki ihmisestä, toisilla helpompaa kuin toisilla. Stressi ei varmastikaan auta asiaa yhtään.
 
Mulla ei esikoisen kanssa imetys sitten sujunut, päästiin kokeilemaan vasta kun tyttö oli reilun viikon ikäinen, koska oli teholla ja ravinto meni tipan kautta, kun oli kielto ettei saa mennä suunkautta mitään viikkoon.. Tössä taustalla siis pitkä juttu, lyhyesti kerrottuna hoitovirhe, nenämahaletku keuhkoissa.. Ja sit tutkittiin et onko reikiä vai onko vaan laitetti keuhkoputkessa suoraan. No mut kerran tai kaksi sai tyttö rinnalta mahan täyteen. Sit lauennut stressi teki tehtävänsä ja koska tyttö teholla sai pullosta nii eipä se ollut sit ku yhtä raivoamista rinnalla.. Olin ite varmaan myös aika väsyny siinä vaiheessa kun vihdoin saatiin tyttö kotiin että ei se yrittäminenkään ollu parasta mahdollista ja pumpatessakaan ei maitoa enää herunut juuri mitään. Pumpattua maitoa kyllä joi sitten varmaan 1,5 viikon verran kun tehoaikaan pumppasin pakkaseen ja sillon vielä tulikin hyviä määriä.

Nyt oon lukenu ja lukenu ja kattonut imetysvideoita ja aijon pyytää apua heti jos tarvis, niin isosti harmittaa edelleen tuo ettei esikoisen aikaan onnistunut, koska imuhalut tytöllä oli kohdallaan tehoaikaan ja jos ois päästy harjoittelemaan heti olis varmasti onnistunutkin. Tällä kertaaa siis taistelen kyl et saadaan pojan kanssa homma sujumaan ja oon miestäkin asiasta valistanut, että saan kaiken tuen ja avun ja uskon et sen myös saan kun tietää miten tärkee juttu tää mulle on.. Mun äiti on imettäny kaikki 4 lasta ja aijon häneltäkin apua pyytää jos tarve vaatiin, koska hän kertoi et minun kohdalla (olin esikoinen) meni reilu kuukausi että sai imetyksen sujumaan ja sitten imettikin aina niin pitkään kun alkoi odottamaan pikkuveljeäni.. En ees tajua miten en esikoisen aikaan tajunnut kysyä, ehkä se sit tuntu liian myöhäiseltä siinä vaiheessa.

Nyt meinaan myös pysyä osastolla sen aikaa et imetys ois lähteny jo suht hyvin sujumaan.. Jotenkin kuitenkin varmempi olo ja tiedostan ehkä paremmin et tässäkin omat haasteensa tulee olemaan, mutta ehkä toisen lapsen kohdalla osaa olla armeliaampi ja luottavaisempi itseään kohtaan ja jos vielä pääsee heti tosi toimiin vauvan kanssa niin uskoisin että homma lähtee kyllä sujumaan. Vara Korvikeet ja tuttipullot jää kauppaan nyt ja esikoisen aikaisetkin pullot annoin kaverille enkä usko et on niitä palauttamassa kun meinaa olla jo rintapumpunki takaisin saaminen tältä kaverilta melkoinen operaatio.
 
Masc, onko synnytyssairaalassasi imetyspolia? Jos on niin pyydä lähete sinne että pääset juttelemaan asiasta. Mulla kans esikoinen oli keskolassa kaks viikkoa ja sai ravinnon nenä-maha-letkulla eikä imetys sujunut lainkaan alkuun. Kun pyysin apua sitä ei osattu neuvoa, annettiin vaan rintapumpun ohjekirja ja sanottiin että tuota voit kokeilla jos sulla tulis maitoa... Siis oletuksena oli että keskosen äidit on niin stressaantuneita ettei maitoa kumminkaan tule. Olivat kyllä sit todella hämmästyneitä kun toin omaa maitoa vauvalle annettavaksi eikä tarvinnut luovutettua maitoa käyttää lainkaan. Vasta kun vauva oli 1,5 kk huomasi lääkäri kontrollissa että pojallahan oli niin lyhyt kielijänne ettei siksi kyennyt imemään rinnasta! Siihen asti olin siis pumpannut kaiken maidon ja antanut tuttipullosta. Kielijänne napsaistiin ja imetys onnistu heti! Jälkikäteen ajateltuna olis pitänyt ite vaatia tutkimista miksei rinnasta imeminen onnistunut vaikka maitoa tuli hyvin.
Koita löytää rauhallinen paikka imettää ilman hälinää ympärillä ja ilman aikapaineita. Pyydä apua tarvittaessa ja etenkin näyttämään eri asentoja, sama asento ei sovi kaikille. Kokeilemalla löydät sen oman tavan.
 
Kyllä on imetyspoli ja neuvolassa tästä viimeksi puhuttii niin siellä on kaikilla neuvolatädeillä myös joku imetystuki koulutus et heiltä saan apua tarvittaessa vähän lähempääkin (sairaalaan 70km matka) :) kuulema herkästi vaan soittoa sitten jos ongelmia tulee.

Siellä imetyspolilla oli muistaakseni keskiviikkoisin tai torstaisin aina joku imetysohjaus mihin saa mennä, en nyt tarkkaan muista, kaverilta tästä kuulin.. Ja jos satun olemaan sillon juuri vauvan kanssa paikalla niin varmaan käytän senkin hyödyksi ennen kotiutumista.
 
Janna; tuo neuvonnan puute oli mullakin esikoisen kans jotain ihan häkellyttävää! Tunti synnytyksen jälkeen sanottiin vain että tuossa käytävällä on pumppuhuone, missä voit käydä kokeileen tulisko yhtään maitoa, ohjeet pumpun käyttöön on seinällä. No olin ihan äimänkäkenä, en ollut ehtinyt miettiä raskausaikana imetystä ollenkaan saati tiennyt että maitoa vois lypsää...

Menin, lypsin, petyin tietysti kun maitoa tuli vain muutama tippa ja sitten itkin. Hoitaja pulloa ottaessa sanoi että ei sitä aluksi tulekaan paljon ja voi olla ettei sulle nouse ollenkaan, josta sisuuntuneena jatkoin pumppaamista. Vinkkejä tai neuvoja ei tullut enkä tajunnut niitä pyytääkään, lypsin vain parin tunnin välein.

Ja nousihan se! Kolmantena päivänä pääsin kotiin ja maitoa alkoi tulla ihan kohinalla. Sain sähköpumpun kotiin, jatkoin lypsämistä ja maitoa tuli ihan yli oman vauvan tarpeiden, joten ylimääräinen meni luovutukseen. Ihan kivan maitotilin ehdin 2kk aikana tienata. Sitten oltiinkin taas uuden äärellä kun vauvan sai kotiin ja rinnalle, niin piti vierottautua siitä pumppaamisesta, maitoa tuli ihan liikaa. Pikkuhiljaa maidon tulo tasaantui sopivaksi ja muksu söi tissiä 1,5v asti.

Vasta kakkosen synnyttä parin vuoden päästä ymmärsin että aika hienosti onnistuin esikoisen imetyksessä, kun oletuksena oli ettei keskosen imetys onnistu kuitenkaan. Ei varmaan monilla onnistukaan tuolla asenteella tai neuvonnan määrällä! Itsellä kävi hyvä tuuri ja jotenkin ärsyynnyin siitä "ei sulla varmaan maito nousekaan" lausahduksesta että jääräpäisyyttäni puskin sen hankalan vaiheen läpi. Mutta varmaan silloin ei imetystietoutta ollut niin paljoa saatavilla (?) kuin nyt ja toisaalta sairaalassa oli myös aika kiire silloin, etteivät ehkä ehtineetkään auttamaan.
 
Muokattu viimeksi:
Nappi, tosi samalla tavalla mullakin meni! Tosin mä sain keskolan puolella kehuja joka kerta kun toin pullon sinne vaikka aluks olikin vaan me muutama tippa. Ja sieltä ehdotettiinkin jo ennen mun kotiutumista (kuudentena päivänä) että haluisinko luovuttaa maitoa ja sen tein. :)
 
Tänään siis olin äippäpolilla kontrolliultrassa ja samalla kysyin saisinko lähetteen imetyspolille kun olen hyvin epävarma vasemmasta rinnastani toimiiko se/onko tiehyet kunnossa niin että maito pääsee ulos. Lääkäri oli sitä mieltä että ei sitä voi testata etukäteen ja sano vaan että sano sitten vuodeosastolla hoitajille jos ei imetys onnistu niin voivat sitten ohjata imetyspolille! Neuvolahoitaja sentään neuvoi sanomaan siitä jo synnytyssalissa. Siis oikeesti, mitä jos mun pahin painajainen käy toteen ja maito nousee rintoihin mutta sit vasemmassa rinnassa ei yksinkertaisesti ole reikää mistä se maito pääsis ulos?!? Ja jos mä vaikka synnytän joku torstai ja imetyspolilla on vastaanotto ainoastaan keskiviikkoisin - odotanko mä sit kuus päivää ennen kuin saan apua?!? Mä haluisin jutella jonkun kanssa etukäteen että tietäisin mitä mun kuuluu tehdä synnytyksen jälkeen ja missä vaiheessa kuuluu huolestua ja mitä siinä kohtaa kuuluu tehdä!
Mä kiehuin sisällä ja kyyneleet poltti silmissä niin en saanut sanottua lääkärille muuta kuin okei.
Mä olen nyt VIISI kertaa ottanut asian puheeksi neuvolassa ja äpolilla eikä KUKAAN ole edes viitsinyt kattoa miltä mun rinta näyttää!!! Tääkin lääkäri vaan sano että kyllähän monilta noita kystia leikataan mutta harvoin se imetystä haittaa. No joo, mutta kuinka monelta kystan operoinnin yhteydessä poistetaan puolet nännipihasta niin että ite nännikin on epämuodostunut?!? Yleensähän kystat on syvemmällä. Hitto että vit**taa nyt!!! Grrrrr!!!
Kotimatkalla mies kommentoi että hän huomas että mä olin hiukan tunteellinen kun siitä imetyksestä puhuttiin... Siinä kohtaa mä aloin itkeä ja sanoin vaan miehelle etten halua puhua siitä nyt.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top