Soseet ja vellit
- Ketjun aloittaja elämän ihmeitä
- Aloituspäivämäärä
Emma93
Näppärä viestien naputtelija
Itse olen vähän löysemmin suhtautunut kaikkiin suosituksiin, kun aina tulee ajateltua että mitenkä sitä aiemmat sukupolvet on vauva ajasta selvinneet kun vauvoille on juotettu ihan sitä lehmänmaitoo jos ei oo oma maito riittänyt.. Ei oo paljo noita korvikkeita ollu ja hyvin ovat hengissä selvinneet. Ite en oo ainakaan alkanu mittaamaan teelusikallista tai muita jos olen esim. Raejuustoa antanut, en mä kehtaa niin tarkaks ruveta,tuskin on omatkaan vanhemmat ollu. Tosin eri asia jos lapsen maha ei kestä hyvin maitotuotteita toisin kuin meidän tytöllä jolla ei oo mikään maitoa sisältävä aiheuttanut mahavaivoja määrästä riippumatta. Muutenkin mielestäni jokainen voi ihan sillä maalaisjärjelläkin miettiä että mitä lapselleen syöttää, toki jonkun sortin ohjeistuksen tuella jos tarve vaatii. :) Itse olen yrittänyt pitää makean syönnin vähäisenä,toki annan maistella jos jtn itse syön sellaista mitä uskaltaa antaa. Mut sit tuntuu että ihan kuka vaan tuttu/sukulainen ois ekana sitä makeeta antamassa kun jonnekin menee käymään.. Jos edes omalla lapsella sais vähäisenä pidettyä ton sokerin ku itsellä tulee vähä liikaa sitä käytettyy. :D
Sokeria ollaan pyritty välttelemään mutta maitotuotteista raejuustoa ja maustamatonta luonnonjogurttia syö lähes päivittäin tai päivittäinkin ja isompiakin määriä, ihan pari desiä jogurttia ja varmaan pari ruokalusikallista raejuustoa kun itse käsin syö, sitä ei kylläkään joka pv. Myös juustoa saa ehkä pari kertaa viikossa siivun ja juustoraastetta olen käyttänyt ruoissakin. Imetys on jäänyt kokonaan muutama viikko sitten mutta kun tyttö ei korviketta ole suostunut juomaan lainkaan, olen maitotuotteita antanut reilummin. Ilta- ja aamupuuroon olen sekoittanut kyllä korvikejauhetta joukkoon.
Neuvolassa ohjeistivat aloittaa pikkuhiljaa nyt vuoden lähestyessä antamaan maitoa sellaisenaan ensin ihan pieniä määriä ja vähitellen lisäten, ei veteen lantrattua että tottuu makuun. Korviketta kun ei juo niin ei voi siihen sekoittaa. Luomumaitoa suositteli. Itse olen laktoosi-vaivainen ja käytän vähälaktoosisia maitoa, mies juo tavallista rasvatonta maitoa. Tyttö kun on ollut herkkävatsainen niin kysyin onko järkeä antaa vähälaktoosista jota itsekin käytän, mutta sitten tarkemmin mietittyäni totesinkin ja täti samaa kieltä, ettei kai kannata kehittää laktoosivaivaa väkisin ja välttämällä normimaitoa kun ei syytä ole epäillä heti ettei se sopisi.
Neuvolassa ohjeistivat aloittaa pikkuhiljaa nyt vuoden lähestyessä antamaan maitoa sellaisenaan ensin ihan pieniä määriä ja vähitellen lisäten, ei veteen lantrattua että tottuu makuun. Korviketta kun ei juo niin ei voi siihen sekoittaa. Luomumaitoa suositteli. Itse olen laktoosi-vaivainen ja käytän vähälaktoosisia maitoa, mies juo tavallista rasvatonta maitoa. Tyttö kun on ollut herkkävatsainen niin kysyin onko järkeä antaa vähälaktoosista jota itsekin käytän, mutta sitten tarkemmin mietittyäni totesinkin ja täti samaa kieltä, ettei kai kannata kehittää laktoosivaivaa väkisin ja välttämällä normimaitoa kun ei syytä ole epäillä heti ettei se sopisi.
Rasvaton maito on neuvolatädin mukaan lastelääkärien ja ravitsemusterapeuttien suosittelema, mutta lisäsi heti perään, ettei ala kenenkään kanssa asiasta tappelemaan. Jokainen saa tehdä kuten haluaa. Minä juon itse rasvatonta ja käytän kasvisrasvoja, joten meillä mennään pojan kanssa samalla kaavalla. :)
NiBaBa
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Mulla on itsellä taas aika vahva mielipide maitotuotteista, mutta jätän sen ilmaisematta :P Lapset( ja aikuiset) tosiaan saa nykyisin helposti liikaa eläinperäisiä proteiineja, koska maito-ja lihatuoteitta käytetään niin paljon ja suureen osaan maitotuotteita on vielä lisätty proteiinia. Ja tossa rasva-asiassa luulen lihan olevan enemmän se ongelma, kuin maidon. Ehkä maidon rasvasta on sitten vaan mukamasti helpompi karsia kuin lihasta.
Mutta tosiaan suosittelen vaikka edes paria lihatonta päivää viikossa, jolloin liha korvataan linsseillä ja pavuilla. Säästää luontoa ja suonia :) Ja maitotuotteitakin on nykyisin helppo välillä vaihtaa maidottomiksi vastineiksi.
Meillä näillä näkymin poika saa maitotuotteita rajatusti, ehkä juuri rahkaan, viiliin ja raejuustoon (ja tulevaisuudessa juusoon) pienissä määrin. Juomaksi tarjoan sitten kasvimaitoja tai pumpattua maitoa nyt vielä ainakin :)
Mutta tosiaan suosittelen vaikka edes paria lihatonta päivää viikossa, jolloin liha korvataan linsseillä ja pavuilla. Säästää luontoa ja suonia :) Ja maitotuotteitakin on nykyisin helppo välillä vaihtaa maidottomiksi vastineiksi.
Meillä näillä näkymin poika saa maitotuotteita rajatusti, ehkä juuri rahkaan, viiliin ja raejuustoon (ja tulevaisuudessa juusoon) pienissä määrin. Juomaksi tarjoan sitten kasvimaitoja tai pumpattua maitoa nyt vielä ainakin :)
Meillä olisi muuten varmasti se näkemys, että mitä "ennenvanhaan" tehtiin ja miten hyvin sillä on pärjätty ja ehkä siksi kun itsellä ei ole mitään allergioita ja muutenkin sairastelut on olleet tosi harvassa, mutta juuri tuo pistää miettimään kun nykyään lisätään kaikkeen mahdolliseen sitä sun tätä ns. terveellistä (onko se sitä liikaa saatuna?) Plus sitten vielä kaikenmaailman lisä- ja säilöntäaineet..
Liharuokia meillä syödään tosi vähän kun joskus en pitänyt lapsena lihan koostumuksesta enkä sitä sitten syömäänkään suostunut, vielä tänäpäivänä äiti tekee erikseen jonkin toisen ruoan jos juhlapäivinä heillä syödään vaikka olen sanonut, että syön kyllä sitä lihaakin.. Valmistaa en edelleenkään tykkää, joten siksi kai harvoin syödään kun se jää miehen hommiksi
Liharuokia meillä syödään tosi vähän kun joskus en pitänyt lapsena lihan koostumuksesta enkä sitä sitten syömäänkään suostunut, vielä tänäpäivänä äiti tekee erikseen jonkin toisen ruoan jos juhlapäivinä heillä syödään vaikka olen sanonut, että syön kyllä sitä lihaakin.. Valmistaa en edelleenkään tykkää, joten siksi kai harvoin syödään kun se jää miehen hommiksi
Mun suvussa taas on paljon sydän- ja verisuonisairauksia, joten periaatteessa kannatan öljyjä kovien rasvojen sijaan.
Noita viinirypäleitä kuorin siksi, että ne kestäis hyvinä kaksi päivää ilman sitä hirveää säilöntäainemäärää, joka niiden päälle kaadetaan. Pesen ne aina tiskiaineella kun itse syön niitä
Noita viinirypäleitä kuorin siksi, että ne kestäis hyvinä kaksi päivää ilman sitä hirveää säilöntäainemäärää, joka niiden päälle kaadetaan. Pesen ne aina tiskiaineella kun itse syön niitä
Mut säilöntäaineet välttämättä ei. Olen yleensä syönyt tosi tosi vähän rypäleitä, mutta nyt niihin on tullut himo, mikä on paha juttu. Nyt olen pystynyt olemaan taas ilman, samoin ilman vesimelonia, siihenkin oli himo. Tosin sitä voisin taas syödä.
Rusinat olen nyt ostanut luomuna.
Rusinat olen nyt ostanut luomuna.
Mä luulen että me jatketaan korvikkeen juomista vielä yli 1 vuotiaanakin, vaikka neuvolassakin jo ohjeistivat että vuoden vaihteessa vois vähitellen siirtyä normimaitoon. Meillä ei lehmistä juoda muutenkaan, se on mielestäni tarkoitettu vasikoille. Kaura-, soija- ja mantelimaidot on hyviä ja saahan niitäkin jo 1 vuotiaalle antaa, mutta tytön ruokamäärät on niin olemattomia eli saa suurimman osan ravinnostaan maidosta, niin noihin korvikemaitoihin on kuitenkin lisätty kaikki ravinteet ja vitamiinit yms..
Meillä kyllä syödään tuoreita kasviksia ja hedelmiä joka aterialla, yleensä montaa sorttia. On alusta saakka syönyt paremmin niitä kun vauvansoseita. Hedelmistä tällä hetkellä suosiossa banaani, päärynät, persimon, rypäleet, mango, cantaloupemeloni, tuoreet luumut ja omenastakin tykkää vaikkei siitä vielä paljoa irti saa. Kuorittuna oon antanut nyt klementiinejä (siis lohkoista nahat pois), meni varman kymmenen kertaa että sylki pois ja irvisti, mutta nyt syö ihan mielellään. Sitrukset on ainoa ruoka mitä on aluksi vierastanut.
Kasviksista päivittäin kurkkua, tomaattia, avocadoa, raasteena porkkanaa ja kesäkurpitsaa, höyrytettynä bataattia, parsakaalia, eri juureksia, munakoisoa, papuja yms.. pakkasesta maissia ja herneitä. Lisäksi salaatteja, ituja, tuoreita yrttejä yms tyttö tykkää pupeltaa mielellään :) oliiveistakin tykkää mutta saa vain kerran pari viikossa suolan takia. Sipuleita käytetään ruuanlaitossa päivittäin. Kyllä onneksi aika rohkeasti maistelee kaikkea!
Meillä kyllä syödään tuoreita kasviksia ja hedelmiä joka aterialla, yleensä montaa sorttia. On alusta saakka syönyt paremmin niitä kun vauvansoseita. Hedelmistä tällä hetkellä suosiossa banaani, päärynät, persimon, rypäleet, mango, cantaloupemeloni, tuoreet luumut ja omenastakin tykkää vaikkei siitä vielä paljoa irti saa. Kuorittuna oon antanut nyt klementiinejä (siis lohkoista nahat pois), meni varman kymmenen kertaa että sylki pois ja irvisti, mutta nyt syö ihan mielellään. Sitrukset on ainoa ruoka mitä on aluksi vierastanut.
Kasviksista päivittäin kurkkua, tomaattia, avocadoa, raasteena porkkanaa ja kesäkurpitsaa, höyrytettynä bataattia, parsakaalia, eri juureksia, munakoisoa, papuja yms.. pakkasesta maissia ja herneitä. Lisäksi salaatteja, ituja, tuoreita yrttejä yms tyttö tykkää pupeltaa mielellään :) oliiveistakin tykkää mutta saa vain kerran pari viikossa suolan takia. Sipuleita käytetään ruuanlaitossa päivittäin. Kyllä onneksi aika rohkeasti maistelee kaikkea!
Minä oon nyt juottanu ruuan kans vähän lehmänmaitoa (jääkaappikylmänä). Ruuan jälkeen antanu sit korviketta. Päikkäreille ja yöunille mennessä oon sitten vielä lämmitänyt ja antanut ennen nukahtamista eli käytännössä siihen nukahtaa. Päikkärimaidon vois jättää pois ja iltamaidon sit myöhemmin, ku siirrytään kokonaan lehmänmaitoon.
"Osittaista imetystä suositellaan vähintään vuoden ikään kiinteiden lisäruokien ohella." THL:n lastenneuvolakäsikirjan mukaan. WHO suosittaa imetystä 2 ikävuoteen asti.
Luulenpa, että syynä tuohon korvikkeesta lehmänmaitoon siirtymisessä se, että lapsi ei enää niinkään hyödy terveydellisesti rasvaisemmasta korvikkeesta/äidinmaidosta, joten on sama siirtyä vähärasvaisempaan lehmänmaitoon. Suomessa esim. ravinnonsaanti on turvattu ilman imetystä, toisin kuin esim. kehitysmaissa. Äidinmaidon ravitsemuksellinen merkityskin siis vähenee länsimaissa vuoden iässä. Lapsen immuunijärjestelmä toimii vuoden iässä jo ainakin 60 %:n teholla aikuiseen verrattuna. Imetystäkin perustellaan yli vuoden ikäisellä lapsella, ei niinkään ravitsemuksellisilla kuin terveydellisilläkään hyödyillä, vaan mm. eroahdistukseen yms. liittyvillä seikoilla, läheisyyden ja lämmön tankkauksella (joka näkyy vaikkapa muuten syliin hakeutumisena, ellei imetä), lapsen luonnollisella imemisen tarpeella (joka ehkä sitten muuten näkyy tutin imemisenä) ja lajityypillisesti luontevalla vieroitusajalla, äidin ja lapsen hyvällä ololla. Toisin sanoen on mielestäni kyse enemmänkin lapsen itsenäistymisestä/kypsymisestä, joka nyt tietysti tapahtuu lajityypillisesti joka tapauksessa lapsuusiässä, imetti tai ei. Lapsentahtisesta vieroittamisesta puhutaan eli osa on valmis luopumaan rinnasta 10 kk iässä, osa 1,5-vuoden jne.
Toki imetyksellä voi olla lapsen immuunijärjestelmää tukeva vaikutus yli vuoden iässäkin, en ole tutkimuksiin perehtynyt (tai ne ovat olleet lähinnä jotain kehitysmaissa toteutettuja).
Pulloruokinnassahan vieroittuminen on siis tapahtunut jo aiemmin ja ravitsemuksellisista syistä sitä ei tosiaan tarvitse jatkaa ja senhän ei katsota olevan niin spesiaalia kuin äidinmaito. Siksi varmastikin tuo suositus lehmänmaitoon siirtymisestä. :)
Luulenpa, että syynä tuohon korvikkeesta lehmänmaitoon siirtymisessä se, että lapsi ei enää niinkään hyödy terveydellisesti rasvaisemmasta korvikkeesta/äidinmaidosta, joten on sama siirtyä vähärasvaisempaan lehmänmaitoon. Suomessa esim. ravinnonsaanti on turvattu ilman imetystä, toisin kuin esim. kehitysmaissa. Äidinmaidon ravitsemuksellinen merkityskin siis vähenee länsimaissa vuoden iässä. Lapsen immuunijärjestelmä toimii vuoden iässä jo ainakin 60 %:n teholla aikuiseen verrattuna. Imetystäkin perustellaan yli vuoden ikäisellä lapsella, ei niinkään ravitsemuksellisilla kuin terveydellisilläkään hyödyillä, vaan mm. eroahdistukseen yms. liittyvillä seikoilla, läheisyyden ja lämmön tankkauksella (joka näkyy vaikkapa muuten syliin hakeutumisena, ellei imetä), lapsen luonnollisella imemisen tarpeella (joka ehkä sitten muuten näkyy tutin imemisenä) ja lajityypillisesti luontevalla vieroitusajalla, äidin ja lapsen hyvällä ololla. Toisin sanoen on mielestäni kyse enemmänkin lapsen itsenäistymisestä/kypsymisestä, joka nyt tietysti tapahtuu lajityypillisesti
joka tapauksessa lapsuusiässä, imetti tai ei. Lapsentahtisesta vieroittamisesta puhutaan eli osa on valmis luopumaan rinnasta 10 kk iässä, osa 1,5-vuoden jne.Toki imetyksellä voi olla lapsen immuunijärjestelmää tukeva vaikutus yli vuoden iässäkin, en ole tutkimuksiin perehtynyt (tai ne ovat olleet lähinnä jotain kehitysmaissa toteutettuja).
Pulloruokinnassahan vieroittuminen on siis tapahtunut jo aiemmin ja ravitsemuksellisista syistä sitä ei tosiaan tarvitse jatkaa ja senhän ei katsota olevan niin spesiaalia kuin äidinmaito. Siksi varmastikin tuo suositus lehmänmaitoon siirtymisestä. :)
Muokattu viimeksi:
Korvikkeessa on maitohappobakteereita, mikä on ihan hyvä asia. Mutta kun me annetaan jugurttia jo, niin saa sieltäkin, plus D-vitamiinista, vaikka ostan nyt n. joka toisen pullon tavallisena versiona.
Olen myös miettinyt, että voisiko siirtyä jo pureskeltavaan D-vitamiinin, toisaalta jos oon makeutettuna aspartaamilla, niin en tiedä haluanko turhaan sitä antaa.
Olen myös miettinyt, että voisiko siirtyä jo pureskeltavaan D-vitamiinin, toisaalta jos oon makeutettuna aspartaamilla, niin en tiedä haluanko turhaan sitä antaa.
Mitä pojalle voisi antaa aamu- ja iltapalaksi kun puuro ei enää tunnu maistuvan? Oon tarjonnut eri puuroja (riisi, kaura, manna, neljän viljan) vaihtelevasti ja eri hedelmäsoseilla ja jopa jogurtin kanssa. Välillä syö puolet annoksesta, tänään söi 3 lusikallista. Oon sit antanut jogurtti-kaurahiutale-hedelmäraaste sekoitusta mutten oo varma kuinka "tuhtia" kamaa on, jaksaako nukkua yli yön tuollaisella annoksella..
Eli siis ideoita puuron tilalle? Sormiruokailu ei kovin hyvin suju edelleen joten sitä ei ainakaan voi iltaisin harrastaa väsyneen ppojan kanssa..
Eli siis ideoita puuron tilalle? Sormiruokailu ei kovin hyvin suju edelleen joten sitä ei ainakaan voi iltaisin harrastaa väsyneen ppojan kanssa..
MarinaMelina
Sanavalmis juttuseppä
Meillä menee viili+hedelmäsose, karjalanpiirakka(ehdoton herkku), leipääkin välillä, kiisseliä, joskus kananmunan palasia, leivän palasia, kurkun palasia ym. sormiruokaa ja lisäks vaik jogurttia.
Tyttö syö nykyään jo samaa ruokaa koko perheen kanssa, teen vain vähäsuolaista kaikesta ja me aikuiset lisätään sit suolaa jos siltä tuntuu. Muussaan haarukalla ja hyvin uppoo. Syö hyvällä halulla ja sekös äitistä ihanaa kun esikko aina ollut huonompi syömään.
Muoks. Noita sormiruoka palasia usein iltaisin itsekin nakkelen tytyn suuhun kun ei malta syyä itte.
Tyttö syö nykyään jo samaa ruokaa koko perheen kanssa, teen vain vähäsuolaista kaikesta ja me aikuiset lisätään sit suolaa jos siltä tuntuu. Muussaan haarukalla ja hyvin uppoo. Syö hyvällä halulla ja sekös äitistä ihanaa kun esikko aina ollut huonompi syömään.
Muoks. Noita sormiruoka palasia usein iltaisin itsekin nakkelen tytyn suuhun kun ei malta syyä itte.
Meillä ei muuten mene enää mikään ruoka, ellei poika saa lautasta ja lusikkaa nokan eteen tai vastaavasti sormiruokana osan. Leipäpala ei enää kelpaa pelkästään esim. puuroaikaan, vaan pitää olla puuroa itelläki lusikoitavana! Ja sotkua syntyy, vaikka saakin jo lusikkaan ruokaa ja lusikan suuhun aika hienosti! :D
Muokattu viimeksi:
Jollain tutulla oli puuron kanssa samaa ongelmaa, mutta lopulta söi kyllä pelkkää puuroa ilman hedelmää. Toki voi kokeilla jugurttia tai raejuustoa laittaa sekaan, tai tehdä maitoon. Meillä ne ei ole olleet kylläkään mitään hittejä. Jugurtti-hedelmäsose on ollut. Raakapuuroa voisin kyllä jossain vaiheessa kokeilla vehnänalkioista. Voiskin tehdä itselle, nam!
Mä olen tehnyt niin, että jos ei puuro maistu, laitan loput jääkaappiin ja annan maitoa sen mitä menee. Lounas on lounasaikaan, ja välipalaksi saatan taas tarjota puuroa. Joskus pitää saada syömishanat auki, esim. banaanilla tai Talk muruilla tm. Sitten uppoaa paremmin, kun on vähän jotain vatsan pohjalla.
Mies kun hoiti poikaa oman sokerirasitukseni ajan, kertoi ettei poika ollut syönyt aamupuuroa, niin hän söi sen sitten ja antoi pojalle hedelmäsosetta. Pudistin vaan päätäni ja totesin pojalle, että isi hemmottelee täällä poikaa kun äiti on poissa. Sen olen kyllä huomannut, että välillä on hyvä vaihdella puurossa olevaa hedelmää (banaani makeutta hyvin, mutta ei sitä viikkokaupalla jaksa, luumu saa vatsan toimimaan muttei sillekään ole ollut tarvetta, päärynäraaste on melko helppo tehdä, joskus laitan valmista hedelmäsosetta...).
Lounasta mies yritti syöttää pojalle, ja sai aikaan vain kauhean itkun (näytti jossain vaiheessa huonoa syömistä liioitellusti, miten suu avataan ja poika taisi pelästyä kunnolla). Sitten poika ei suostunut syömään yhtään. Mies siirsi pojan mun eteen ja hassuteltiin hetki, ja lautanen tuli tyhjäksi. Kookos-myskikurpitsasosekeittoa ja siihen mukaan soseutettuna kanaa. Voisi toki noita isompia palasiakin antaa, mutta kanaa on vaikea saada sopivan tasakokoisiksi, pieniksi paloiksi.
Jännä kyllä, että kun näki miten mies syöttää poikaa ja miten itse syötän, mulla on syöttämisessä "keinoja", joita ei tule ajatelleeksi ennen kuin näkee eron syötössä. Toisaalta poika on tottunut meidän ruokailuihin, joita isi ei hallitse, eli en tiedä olenko opettanut tiettyjen asioiden kuuluvan ruokailuun. Mutta jos ruoka ei uppoa, niin se ei uppoa. Seuraavalla aterialla sitten.
Mä olen tehnyt niin, että jos ei puuro maistu, laitan loput jääkaappiin ja annan maitoa sen mitä menee. Lounas on lounasaikaan, ja välipalaksi saatan taas tarjota puuroa. Joskus pitää saada syömishanat auki, esim. banaanilla tai Talk muruilla tm. Sitten uppoaa paremmin, kun on vähän jotain vatsan pohjalla.
Mies kun hoiti poikaa oman sokerirasitukseni ajan, kertoi ettei poika ollut syönyt aamupuuroa, niin hän söi sen sitten ja antoi pojalle hedelmäsosetta. Pudistin vaan päätäni ja totesin pojalle, että isi hemmottelee täällä poikaa kun äiti on poissa. Sen olen kyllä huomannut, että välillä on hyvä vaihdella puurossa olevaa hedelmää (banaani makeutta hyvin, mutta ei sitä viikkokaupalla jaksa, luumu saa vatsan toimimaan muttei sillekään ole ollut tarvetta, päärynäraaste on melko helppo tehdä, joskus laitan valmista hedelmäsosetta...).
Lounasta mies yritti syöttää pojalle, ja sai aikaan vain kauhean itkun (näytti jossain vaiheessa huonoa syömistä liioitellusti, miten suu avataan ja poika taisi pelästyä kunnolla). Sitten poika ei suostunut syömään yhtään. Mies siirsi pojan mun eteen ja hassuteltiin hetki, ja lautanen tuli tyhjäksi. Kookos-myskikurpitsasosekeittoa ja siihen mukaan soseutettuna kanaa. Voisi toki noita isompia palasiakin antaa, mutta kanaa on vaikea saada sopivan tasakokoisiksi, pieniksi paloiksi.
Jännä kyllä, että kun näki miten mies syöttää poikaa ja miten itse syötän, mulla on syöttämisessä "keinoja", joita ei tule ajatelleeksi ennen kuin näkee eron syötössä. Toisaalta poika on tottunut meidän ruokailuihin, joita isi ei hallitse, eli en tiedä olenko opettanut tiettyjen asioiden kuuluvan ruokailuun. Mutta jos ruoka ei uppoa, niin se ei uppoa. Seuraavalla aterialla sitten.