Se on syyskuu!

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Hele81
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Annukas: Mulla meni kotona 4 päivää ennen kuin sain oltua kauemmin kun pari tuntia itkemättä, välillä porasin ihan ilman syytä, välillä itkin sitä kun itken ja suurimman osan itkin imetyksen epäonnistumista, poika kun tottui teholla pulloon ja ei nyt sitten kotona riittänyt kummankaan hermot opetella oikeaa imetysotetta, pumppaan siis pulloon ja annan siitä ja nyt ollaan jouduttu antaan myös korviketta kun ruokahalu on aika pohjaton, jätkä kun on iso.

Sektiosta sen verran että mulla hakaset otettiin pois maanantaina, sitä ennen kaikki oli aivan kamalaa, kävely, vessassa käynti, pesut yms koska raudat paino mun mahaa. Kun sain ne niitit pois (niitä oli siis reilu 20, ei mitään seitsemää niinkuin sektiotarinoissa yleensä...?) niin rupes helpottaan ihon kannalta mutta tosi tarkkana saa muuten olla, kaikki ruokailu tarvii vetää ihan kellon lyömällä, kaurapuuro, porkkanat, ruisleipä ja ruoansulatusjugua sekä vettä, litratolkulla!! Ei mullakaan maha kunnolla vielä toimi mutta sen verran että tulee suht säännöllisesti, edes parin-kolmen päivän välein. 

Selkä ja vatsalihaksen on lähteny käveleen kauan ennen sektioo johonkin ja nyt sen huomaa, en pysty pitään ryhtiä yhtään ja maha on melkeen samanlainen kun raskaana ollessa, kun ne lihakset siis on edelleen ihan erkaantuneena ja velttona tossa. Kävin eilen alusvaateliikkeessä kun googletin kaikkea helpotusta tähän, niin löysin sektioäideille suunnitellut tukialusvaatteet, auttaa selkää ja vatsaa palautumaan ja saa nesteet liikkeelle.

En löytäny maahantuojan sivuilta myyjää joten jouduin sitten tyytymään Anitan tukialusvaatteisiin, hinta aivan suolanen joten jäi vielä ostamatta mutta jos olo ei ala helpottumaan parin viikon sisään niin sitten käyn ne kyllä hakemassa. Ja siis housujen hinta oli siis 80 euroa, et ei hirveesti houkuta maksaa mutta kun luin muiden kokemuksia niin ehkä niihin on pakko sitten panostaa.. Varsinkin kun laitokselle ei jääny kun 3 kg ja poikakin oli sentään yli 4kg! Tosi ärsyttävää jatkaa oloa tälläsenä pallona..
 
Annemari, joo mulla tosiaan oli vain se seitsemän tukitikkiä neulontana siis, ei hakasina. Eilen poistettiin ja haava on kyllä hyvin lähteny paraneen.

Tuo itku juttu kyllä kuullostaa niin tutulta nyt, mies ihan sekasin että mitä tapahtuu. Onneksi jaksaa tukea.
Mahanahkaa kyllä nyt on, toivottavasti se alkaa siitä kiristyyn. Harmi kun ei päässyt normaalisti synnyttään, ei pääse edes harrastaan 3kk mitään kävelyä raskaampaa.

Mulla itellä jäi laitokselle 7 kiloa, mikä nyt on ihan hyvin kun raskausaikanakaan ei tullut kuin se 4 kiloa, veikkaisin että se sokerien seuranta teki tehtävänsä. Pääsi huomaamatta laihtuun. Nyt vaan kotona ei tule enää syötyä niin säännöllisesti kuin sairaalassa.
 
Annukas: Tsemppiä sulle! Ei ole varmaan yhtään ihmeellistä, että synnytyksen jälkeisessä mielenmullistuksessa, väsyneenä ja hormoonihuuruissa olo tuntuu välillä kauhealta. Ja sittne kun se pieni on niin avuton ja riippuvainen, onhan se kamala tunne, jos tuntuu ettei osaa auttaa. Mutta aivan varmasti olette parasta vauvallenne!!! Tuo kiristystunne voisi kyllä ummetukseksi sopia, vatsanalueen leikkaukset tuppaa moista tekemään...Ja paksusuolen keskiosahan kulkee siinä aivan ylävatsalla. Ootko mitään ummetuslääkettä kokeillut?

Itsellä kauan odotettu laskettu aika koitti TÄNÄÄN! Tähän asti olen vaan odottanut sen koittamista, en niinkään synnytyksen alkua, kun oli ja on niin vahva usko siihen, ettei ainakaan etuajassa synny. Nyt voinee sitten hiljakseen alkaa odotella jo synnytyksen käynnistymistä.... Tosin edelleenkään ei erityisemmin siihen viittaavia tuntemuksia. Aamulla vessassa kun kävin tuntui sellainen pitkittynyt vihlaisu ja paineen tunnetta ihan alavatsalla, ei mun mielestä selkeästi supistus, mutta jotakin. Mietin, että olisko vauvan pää tipan laskeutunut alaspäin? Muutama minuutti sitä kesti, eikä oikein päässyt edes liikkumaan, mutta sitten meni ohi, eikä sen jälkeen ole tuntunut mitään ihmeellistä. Aamulenkinkin pystyi ongelmitta käveleen (mitä nyt toi vesisade tekee mut hulluksi!!!)
Äitini kertoi, että minä ja veljeni ollaan synnytty kaksi päivää lasketun jälkeen. Olisko tässäkin jotain perinnöllistä taipumusta! Jos vaikka tulis sit oikeesti lähtö viikonloppuna.

Mutta viimeisiä odotusaikoja joka tapauksessa, vaikka tuntuuhan tämä niiiiiin pitkältä.

 
Täällä on uneton yö takana. Illalla ennen kymmentä alkoi supistella tasaisesti kymmenen minuutin välein ja sitä jatkui läpi yön, enkä siksi saanut nukuttua lainkaan. Kipu oli ihan kamala. Nyt on vähän rauhoittunut. Mahakin oli hieman sekaisin, ni kai tää kroppa koittaa valmistautua koitokseen :D Toivottavasti nää supistukset ei nyt enää laantuisi, vaan tihenisivät ja tekisivät tehtävänsä, että pääsisi tositoimiin. Vauveli liikkuu hyvin aina supistusten välissä. Eilen päivällä vaavi taisi kovasti punkea itseään tuonne alaspäin, niin todella toivon, että tämä kaikki olisi merkkinä lähestyvästä synnytyksestä. 
 
Tasan viikko laskettuun aikaan. toivoisin, ettei tarvitsisi kuitenkaan enää kauaa odottaa. yöllä alkoi menkkamaiset kivut ja ovat jatkuneet koko tän päivän. en osaa sanoa, onko nuo supistuksia vai mitä, mutta alavatsaan sattuu vähän väliä ihan kuin olisi pahemmatkin kuukautiskivut. ja myös selkää myös särkee ja jomottaa eri tavalla. oon ollut jo vähän innoissani, josko nyt tapahtuis jotain ja sais lähteä synnyttämään.. mutta tuskin. sen verran lieviä on nämä kivut.. mutta toivoa saa, että viikonlopun aikana vauva syntyisi!

Täälläkin on kyllä itku ollut herkässä koko raskauden ajan. Ja oon ihan varma, että sitten vasta itkenkin kun vauva syntyy. Oon luonnostaankin aina ollut aika herkkis niin tää raskaus on saanut mut aivan sekasin. mies on kuitenkin onneks ymmärtänyt ja ottanut ihan hyvin. osaa tukea eikä jokaisesta itkukohtauksesta niin välitä, jos itken ilman mitään syytä.

hyvää viikonloppua kaikille!
 
Annukas: paljon tsemppiä sulle! emoticon
Ja LauraElina, me taidetaan tätä tahtia olla samaan aikaan laitoksella emoticon

Juupa, ei tapahdu mitään ihmeellistä... Mutta onneks mä olin jo niin asennoitunu valmiiks että aina on se mahdollisuus et yli menee ni eipä tässä hirveesti tarvi hätäillä.
Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä iski mahdoton kipu tonne nivusiin et kävely oli tuskaa ja kyljen kääntäminen. Ja ihme tärinä iski, tutisin ku mikäki peiton alla, ihan ku ois jäätyny vaikka ei palellu.... Onneks se meni ohi ja nukkumista häiritsi vaan noi nivuset. Keskiviikkona pysty kyl sit hissukseen kävelee kunnes se meni sit illalla yhtäkkiä ohi ja nyt ei taas tunnu missään miltään.
Saapas nähdä milloin tuo tyyppi suvaitsee saapua.... Mies on jo kuukauden verran veikkaillu et se tulee nyt perjantaina (et kerkeen kuulemma aamulla käydä neuvolassa ja sit vähän ajan päästä tyyppi haluuki ulos), hänen siskonsa on sitä mieltä että lauantaina (jolloin on hänen poikansa synttärit) Mä en usko kumpaakaan, tuntuu et menee ens viikolle :)


 
Mayday, juuri laitoin miehen kauppareissulle hakeen luumusosetta mitä neuvolantäti käski ensi alkuun kokeilla :) Ensin käski kokeilla täysjyvä tuotteitta sekä luumua ennen kuin hakee apteekista jotain muuta ettei vaan maha totu niihin ja tarvi sitten jatkuvasi niitä käyttää. Olo on raihnainen kun käveleekin koukussa kun kiristää sisälmyksiä.

Eiköhän se tästä taas, juuri tuossa onnistuneesti sain tytön syömään tunnin yrityksen jälkeen, ihan puhki olen minä sekä tyttö mutta pieniä onnistumisen hetkiä aina välillä. Voi taas itkeä hetken onnellisuutta ennen seuraavaa syöttökertaa. Hormoonit, mikä ihana tekosyy. ;)
 
Ihana Annukas että saat välillä itkeä niitä onnen kyyneliä. Kyllä se siitä lähtee!
 
Iltasyöttöki meni jo todella hyvin, kiitos rakkaan mieheni joka aamusella kipasi mulle apteekista lansinohia, ihan silmitön apu kipeisiin rinnanpäihin.
Koko ajan tässä jännittäen odotellaan syöttöä, nyt sain lypsettyä kuitenkin pulloonkin maitoa jos oikein heittäytyy rinnat araksi ja vauvalla menee hermot. Maitoa tulee kyllä tulvimalla, toinen rinta heruttaa koko ajan kun toisesta syöttää, päivätorkuillakin olin vuotanut suojien läpi sängylle. Onneksi kuitenkin näin.

Mahan toimintaa edelleen odottaessa, purkillinen luumusosetta vedetty ja tuloksena oli yksi iso pieru pitänee syödä toi toinenkin purkki..
 
Kannattaa Annukas hommata se maidonkerääjä, minkä saa laittaa toiseen rintaan liivien sisälle, kun toisella imettää. Saat heruneen "ylimäärä" maidonkin talteen ja säästyy liivinsuojia. =) Kerääjä ei paljoa maksa ja siitä oli hyötyä!
Itselläni oli se maidonkerääjä käytössä koko imetysajan ja keräsin sillä toisesta rinnasta heruneen maidon aina jääkaappiin talteen tuttipulloon ja sitten illalla pussitin päivän aikana kerääntyneen maidon pienessä minigrip-pussissa pakastimeen. Pussiin kirjoitin montako milliä maitoa oli ja päivämäärän, niin pakastimesta sai tarpeen mukaan ottaa oikean määrän maitoa sulaamaan. Ja pysyi hyvin kärryillä, ettei maito kerennyt pakastimessa pilaantua.
Kyläilyreissuilla (jos ei kehdannut siellä imettää) oli aina minun omaa maitoa mukana. Samoin jos vauva oli hoidossa, niin mummut ja papat saivat antaa maitoani.
Ja samoin pakastin myös pumppaamani maidon. Loppujen lopuksi pojalle ei kyllä kelvannut enää 4kk ikäisenä minun maitoni, kun jouduin ruveta antamaan korviketta lisäksi. Korvike vain kelpasi, joten jouduin pistämään loput pakastamani maidot viemäristä alas... Vähän kyllä harmitti, mutta eipä sille mitään voinut, kun maitoni ei kelvannut...
 
Joo, oonki aatellu sitä kerääjää, saa nähä vaan koska tästä joutaa ostoksille yksikseen. On mies reppana joutunu naisten ostoksille kun yks päivä toi rintakumeja ja tänään tissirasvaa
 
"Onnea! Synnytys on ohi, ja sinulla on maailman paras palkinto – pieni lapsi."
Joopa joo... Se olis THE laskettu aika tänään vaan ei näy vauvaa ei. Niin se taitaa tääkin olla ihan mamin tyttö kun viihtyy masussa niin hyvin :) Ja mä kun olin ihan varma että tää ei mee lasketulle saakka vaan kuinkas sitten kävikään!

Annukas ja kaikki muut synnytyksen jälkeisten hormonien kanssa taistelevat TSEMPPIÄ! Kyllä se siitä alkaa helpottaa <3
 
Voi ihana että täällä jatketaan juttuja vaikka vaavi onkin jo mualimassa! Tulisi tosi yksinäiseksi odottaa täällä yksin mahan kanssa. Mies palaa töihin 5 päivän vapaalta. Hän sai yövuorot lomaa ja siihen pari lakisääteistä rytmintasoitteluvapaata päälle. Mutta hän menee takaisin töihin tänään ja on seuraavaksi vapaalla keskiviikkona. Laskettuaika mulla oli tiistaina. Ehdin jo kysellä että mitenhän mä sitten menen kontrolliin äitipolille. No appiukko auttaa varmasti jos en muuta keksi. Siellä kun nyt sitten on kaksikin vapaalla koko ensi viikon. Mulla on laskettuna aikana kontrolli äitipolilla, mutta mitä sitten on täysi arvoitus. Synnytyksestä olen ajatellut että alkaa milloin alkaa, mutta kyllä minä jo valmista kauraa olemaan. Ei se olo silti ihan niin mukava ole. Ensi viikolle molemmat, anoppi ja appiukko saivat tai ottivat vapaata, ja vielä eilen lähtiessään vannottivat että heille saa soittaa yölläkin. Jos tarve tulee, niin he voi tulla meille lapsen vahdiksi milloin vain ensi viikolla.

Tosta maidonkeräilystä piti kirjoittamani. Ensin se mitä tiedän oikeesti. Äidin maidon koostumus muuttuu lapsen kasvaessa. Ja pakastetun maidon katsotaan säilyvän noin 3 kk. Ja sitten sitä miten mä oon toiminut. Mä olen kanssa kerännyt ylimenevän maidon kerääjään. Se säästää myös rinnanpäitä ainakin mun mielestä. Mulla on jääkaapissa tyhjässä tuttipullossa pussi (jossa on päivämäärä) valmiiksi pystyssä johon kaadan maidon ja pesen kerääjän syötön jälkeen kuivumaan. Iltaisin laitan pussin pakkaseen. Pakastan pussit litteinä toisen jonkun rasian päällä, siirrän jo jäätyneen pussin edellisten jatkoksi. Pussit kannattaa sulattaa sitä myöten kun ne on pakastettukin vanhimmat ensin. Jo ihan siksikin että ensin pullottelua harjoitellaan yleensä pienellä määrällä, ja voit sulattaa myös kahden päivän "tuoton" kerralla, jos tuntuu että määrä pussissa on pieni. Meilläkin täytyi laittaa maitoa pois pakastimesta, mutta aika pitkään ne menivät. Imetys meillä on loppunut vanhemmista 4 kk iässä. Lapsen saatua hampaat, kun hän ei ole suostunut imemään purematta. Mutta silloin on usein käytetty äidinmaitoja mahd. pitkään, ja niitä on myös varalla kun korvikkeeseen on siirrytty.
 
Odottavan aika on pitkä ....
Mulla tuli maitoa ekan lapsen kanssa todella paljon, en pakastanu, mun mielestäni liian työlästä.... Tokasta ei sitten hirveesti tullutkaan maitoa, korviketta pullosta sai. En kokenut pulloruokintaa mitenkään huonompana vaihtoehtona, ihan yhtä "helppoa ja ihanaa" kun imetyskin!! Ja molemmat lapset olleet todella vähän kipeinä!Saas nähdä miten toi imetys nyt sujuu. En ota siitä mitään ressiä!!! Pumppu on valmiina kuten myös pari tuttipulloa ja NANnia.

Mulla olis jalkahoito pari tunnin päästä. Samalla reissulla aattelin käydä kattomassa Gracon matkarattaita, johon toi turvaistuin sopii. Onkos teillä kokemuksia kumpi olis parempi , Mirage vai Mosaic? Miragea olen itse ajatellut. Ostaisin kätettÿnä, mut eipä ole hirveesti tarjolla tai sit pyytävät paljon, kun uudet saa satasella.

Nyt on alkanu noi herkut vetää puoleensa ihan hirveellä voimalla. Sokeria saa vauva nyt siis päivittäin....
 
Noniin tää päivä sitte saavutettiin. 40+0! Eli ylimennään varmaan ja vauhdilla, ellei tänänä sit jotai muka tapahtuis :D
 
Hellou, pitkästä aikaa!

Ei taho enää ehtiä kirjotteleen, mutta lueskellut olen kyllä säännöllisin väliajoin. Meille tulee tänään neuvolan täti käymään, ihanaa nähdä kuinka tirppana on ruvennut kasvamaan. Pitihän se sit eilen siivota, tiiän vähän hölmö olen varsinkin kun meillä ei muutenkaan mitenkään paskaista/sekaista ole! Oli muuten ihana siivota kun ei kolottanut ja vihlonut mihinkään!!! Minäkin oon muuten ollu tooooosi itkuherkkä ja hermot muutenkin aika pinnassa, isäntä huitelee metällä sun muuta ja minä pyöritän kotia... Sen olis tarkotus olla ISYYSloma ei METSÄSTYSloma!!! No näillä mennään.

Koettakaa jaksaa loppuaika, kaikilla jokatapauksessa kohta nyytit sykyssä!!!

 
Täällä vaan palloillaan
Oisko tänään ollu sitten vihdoin ja viimein se viimenen neuvolakäynti (sain kyl ajan ens viikolle mut jos ei tarvis mennä).
Plussaa on se et the baby has landed eli lähtökuopissa ollaan, nyt vaan odotellaan lähtölaskentaa
Ja aamulla tuli kyllä selvästi (luultavasti loput) limatulppaa. Kävin veskissä ja tulin takas sänkyyn lukee lehtee ja rupes tuntuu et jotain valuu... Kurkkasin ni jo siellä roikku verinen limaklöntti ja läsähti sit ihanasti reiteä vasten emoticon
No joo, neukkutäti arveli et eiköhän se viikon sisällä ulos tuu tuo tyyppi.... Saa nähä, tulee sit ku tulee
 
Tulinpa tänne vielä kirjottamaan että tyttö syntyi meidän perheeseen viimeyönä! :)

Ei tuosta kovin pitkää synnytyskertomusta saa aikaseks mutta vähän ennen kahtatoista illalla rusahti alapäässä ja tuli vähäks aikaa tosi kova kipu. Kovat supistukset alko sitte säännöllisesti ja tihenevästi 23.54, vähän jälkeen yhden oltiin sairaalassa, 8cm auki ja tyttö syntyi 01.53 alle 5 min ponnistusvaiheella. Sanoisinko että sattu ihan perkeleesti mutta oli sentään nopee synnytys! Mitää kivunlievityksiä en saanu kun en kerenny mutta en olis halunnukkaan ku ensimmäinenki synty ilman suurempia kivunlievityksiä. Tikkejäkään ei tarvittu yhtään.
Huoh. Nyt saa huokasta. Takkutukka tuhisee vieressä <3

Jaksamisia teille vielä masujen kanssa! <3
 
Tuiks: Paljon onnea!!! Voi kun pääsisi omastakin synnytyksestä noin nopeasti.

Kunpa se täälläkin vaan alkais jo... 40+2, tänään olis tilastollisesti se suosituin esikoisten syntymispäivä, mutta eipä tuo taida tänäänkään tulla. Vaan eipä pari päivää lasketun yli vielä mitään ole. Miksi odottaminen tuntuu kaikkein pisimmältä silloin, kun tietää ettei sitä kuitenkaan kovin paljoa ole enää jäljellä...???? Oon muutaman päivän mennyt kun päätön kana, Ikeat, kaupunkireissut ja kaverit kierretty, että saa aikaa kulumaan. Mitään ei vaan tunnu. Meinaakohan se, että menee oikein kirkkaasti yli vai voiko tämä vaan sitten jossain vaiheessa alkaa "kertarysähdyksellä"??

Puuh... No, jos hyviä puolia miettii, niin ainakin tämä odottelu sujuu varsin vaivattomasti, kun ei pahemmin satu  mihinkään (mitä nyt selkään välillä), lenkillä saa käytyä ja vointi on muutenkin ihan ok. Alkaa vaan olemaan niiiiiiiiin kärsimätön olo aina välillä vaikka koitankin itseäni hillitä. Enkä varmaan ole ainoa .

Viikonloppuja!
 
Onnea paljon Tuiks! <3 <3 <3

Täällä vielä ootellaan =) 40+2 täynnä, eikä mitään merkkejä nykerön tulosta. Ehkä se siitä =) odottavan aika on edelleen pitkä.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top