Alennuin sitten tilaamaan H&M:n villakankaisen äitiystakin syksyä ja alkutalvea ajatellen. Ylhäältä vähän tyköistuvampi ja alhaalta levenevä. Näyttäis kovasti siltä, et vois pitää myöhemminkin. Ja ehkä sillä olis jotain jälleenmyyntiarvoa? Villapaitoja täytyy vielä miettiä. :) Täytyy varmaan käydä ensi kuussa hieman tutkailemassa, josko kirppikseltä löytyisi jotakin mielekästä... Uusia kun ei haluaisi sattuneesta syystä ostaa. :D Ja onneks mun varsinainen toppatakki on mallia väljä teltta, jos sattuu ennen vauvan syntymää tulemaan kovia pakkasia. :) Kuinka musta tuntuu, et kesällä olis parempi aika olla viimesillään raskaana..? Vaatteet olisivat halvempia ja useimmat kesämekotkin niin väljiä malliltaan, ettei tarvitsisi äippäosastolta kattella. Oi kun oliskin niin paljon rahaa, että vois surutta ostella kasan erilaisia äippävaatteita tarpeen mukaan... :)
Mulla oli sillon elokuussa se kamala haaska lääkärinä, kun kävin selkääni uikuttamassa. Se, joka ei uskonut mun selkäni olevan oikeasti kipeä. :/ Mut onneks oli se kiva, nuorehko nainen nyt tekemässä tutkimusta. :) Plus terveydenhoitajaharjoittelija.
Sf-mitta oli 26,5cm, melkein 27cm. Eli enemmän ku hyvä, kun menneen keski- ja yläkäyrän välissä. Kerroin sekä lääkärille että terkkarille saamastani kommentista suhteessa mahaani. Terkkari (oikealta ammatilta muuten kätilö) sanoi mun mahani olevan keskikokoinen, jos pitäisi alkaa johonkin vertaamaan. Lääkäri sanoi, et vauva kasvaa hyvin, voi ilmeisen hyvin ja vilkkaasti. Koska mulla on painonnousu ollut niin hillittyä (kun monethan on tässä vaiheessa jo lihonneet toistakymmentä kiloa) ja oon oikeammin laihtunut raskausaikana, ni se saattaa hämätä "maallikkoa". Eli ei senkään puoleen huolta. :)
Kohdunsuu on kiinteä ja kiinni, vauvan sydänäänet 145, verenpaine hyvä, pissa puhdas... Ja silti mä joudun sokerirasitukseen. :/ Ei tajua.