Satakunnan odottajat

Näin maallikkona sanoisin, ettet sä kyllä sokerirasitukseen joudu. :) Sulla on niin hyvä ja ideaalinen painoindeksi ollut, et saat lihoa varmaan 20kg ja rapiat, ennen ku ylipainoa on ees hienoisesti. :D Sä oot tosiaan lähtökohtaisesti ollu niin hoikka, et saat lihoatkin enemmän ku minä. :) Älä stressaa ainakaan sitä. Mutta kun sä oot/olet noin hoikka ja yhtäkkiä tullut 9kg lisää, ni sehän selittää osaltaan sen, miks sun vauvamasus vaikuttaa niin isolta. :) Ja miksi jalat ihmettelee töissä seisomisen vuoksi. Muutamassa viikossa 9kg ei ihan pieni muutos kuitenkaan ole; kroppa ei oikeen pysy perässä, mitä tapahtuu. :) Ja vaikka itsellä ei painoa vielä kauheasti ookkaan tullut, niin tiettyä kömpelyyttä kylläkin. Lääkäri sanoi sen johtuvan muuttuneesta painopisteestä ja löystymisestä lanteen alueella.  

Harmi, ettei netistä tilaaminen oikein luonaa. :/ Itse en oo oikeen kerinny kunnolla edes kattomaan, mitä sieltä itse liikkeestä löytyy, kun aina on joku hätähousu mukana. Paksut äippäsukkikset on kyllä kivat; niin mukavat eikä purista, venyy ja paukkuu. Mä oon jo ihan rakastunut näihin. :D Harmi kun kaikki hameet vaan pieniä... No, kirpparit tosiaan kunniaan. Niitä on hauska kierrellä ja välillä tekee löytöjä. Kuten minä ne äippäfarkut ja nyytille se paksu kaukalopuku. :)

Voi että..! :D Vois olla hyvä idea treenata niitä lantiopohjanlihaksia (tehdään millä tavalla?). Ei kauheen kivaa, ku pöksyihin lirahtaa vaikka vaan pelkän nauramisen vuoksi. :) Ootko muuten huomannut, innostuuko teidän vaaveli melskaamaan paljon nauramisen jälkeen?

Toivottavasti mä en oo ainoa, joka hyppii pitkin seiniä joulukuuta odottaessa... Kaikki käytännössä valmiina, mutta jotakin hyvin olennaista tästä kokonaisuudesta puuttuu. :/ Miksei voisi olla jo marraskuun loppu?!?
 
Joo kyllä jalat huomaa että painoa on tullut Selkäkin toisinaan jo pistelee mutta ei oo töissä oloon vielä haitannut . btw, äippälomaan aikaa enää 7 viikkoaemoticon. Niin ja mun vatta voi senki takia näyttää isolta kun oon niin lyhkänen. Mä en sit taas huomaa tuota kömpelyyttä vielä, sen oon huomannut että koitan mahtua yhtä pieniin väleihin ko ennenkin :D Sit vasta huomaa että ei tän vattan kanssa iha sillai vain mennä :D 

Mitkä on äippäsukkikset? :o En oo koskaa kuullukkaa. Mä en oo ko kerran käyny tossa Herttuantorin lasten kirpparilla, mutta Paanakedon kirpparilla ja Satakunnan kirpparilla käyn usein ja siellä on myös paljon vauva juttuja myynnissä. 

En oo huomannut lainkaan, että nauramisen jälkeen melskais. Aika vähän oon muutenkaan kiinnittänyt huomiota milloin aloittaa potkimisen. Paitsi ruokailun jälkeen alkaa zumbat :) Millais teillä? Huomasin muute viimeviikolla ensimmäisen kerran maatessani sohvalla kovan kohdan navan yläpuolella, sitten se hävis hetken päästä. Tais olla pylly tai pää :) 

Et ole ainoa, täällä niin odotellaan jo pientä nyyttiä :) Jännä miten voi olla toista näin kova ikävä vaikka ei oo edes nähnyt pientä (Paitsi ultrassa) <3 Meillä on edelleen hankinnat aika vaiheessa. Pinnasänky odottaa anopilla ja tampereelta pitäis ne rattaat hakea. Eilen yks tuttu lupas antaa Kidsetin pinkin hoitopöydän, odottelen että saan sen ni voin sitten alkaa täytellä hoitotarvikkeita sinne :) 
 
Äippäsukkikset on muuten tavalliset sukkikset, mut niissä on vaan tää vara mahalle. Ja jotenkin musta tuntuu, että ovat pikkasen reilumpaa mitoituskani, mut en mee vannomaan. H&M:llä oli muutamia.

Täällä aletaan melskaamaan heti jos äitikin "melskaa" eli nauraa kauheasti. :) Ruokailu ei varsinaisesti vaikuta, mutta reagoi hyvin esimerkiksi mahan sivelyyn. Mä huomasin kanssa yks päivä, et jokin iso muhkura liikkuu hitaasti mahan poikki. Voisin melkein vannoa, että se oli pää. :) Oli jotenkin hieno tunne. :D

Kyllä teilläkin aika hyvässä mallissa hankinnat kuitenkin on; ette enää mieti, että mistäs mitäkin haetaan ja millä rahalla. :) 
 
Okei, tarvitsee muistaa seuraavaks katsoo niitä h&m:stä. Mä soittelen vatsaa vasten hello kitty mobilen soittorasiaa, alkaa aina silloin potkimaan :) Ompa ainakin tuttu ääni sitten syntyessään. Noi potkut on kyllä ihania <3 

Et varmaan huomannut vastata tai sit mä en huomannut sun vastausta, että ootteko käynyt noissa perhevalmennuksissa? Aattelin että onko olleet hyviä? Ja minkälainen se muuten on? Miestä vähän arvelluttaa mennä sinne jos on sellainen keskustelu tyyppinen valmennus.
 
Mennyt varmaan ohi korvien tämä perhevalmennusjuttu.. :) Täällä käyty jo kaikissa muissa paitsi synnärin synnytysvalmennuksessa. En tiedä, onko muissa neuvoloissa hieman eri tapa hoitaa ne valmennukset, mutta Meri-Porin alueella ne olivat kolmena kertana (kesto n. 1,5h-2h). Kyllä ne ihan ok:t olivat. Oon lukenut PALJON kaikennäköistä netistä, mut kyl sieltä uutta asiaa tuli. Käytiin läpi loppuraskautta, synnytyksen alun merkkejä, krouvisti synnytystä, imetystä, pienen vauvan hoitoa, tulevia neuvolakäyntejä, parisuhteen hoitamisesta, ristiäisistä... Aika laajasti siis. Kyllä sieltä mun mielestä ihan asiaa tuli noin ensisynnyttäjää ajatellen. Tai meillehän se onkin tarkoitettu. :D Ja kun siellä on muitakin pareja (mun siippa ei tosin päässyt kuin vain yhteen tapaamiseen) höpöttämässä, niin huomaa ettei olekaan siitä hulluimmasta päästä odottajia, vaan on sitä muillakin ihme juttuja mielessä. :D Suosittelen kyllä menemistä vaikka sitten yksin, koska sieltä tosiaan voi tulla jotakin ihan uutta juttua, joka helpottaa kummasti elämää jossakin välissä. Eihän ne pakollisia ole, mutta tosi kiva, että viitsitään järjestää moisia. Ja vielä kahvitarjoilulla! :D

Toi Hello Kitty-juttu on kyllä tosi söpöä... <3 :) Meidän vauva varmaan reagoi sitten synnyttään kissan määkimiseen (ainoa oikea sana kuvaamaan sitä meteliä välillä...). :D
 
Mä jotenki muistaisin, että meillä oli vaa kerran käynnit noissa perhevalmennuksissa. Tai sitten oon taas kerran ymmärtänyt väärin. Tarviipa tarkistaa nuo käynnit... Veikkaan kyllä että yksin sinne joudun menemään, kun mies vieroksuu jos siellä tarvitsee käydä jotain keskustelu tilanteita. 

Millais muute tuo sun siippas on ottanut vastaan tuon raskauden? Mä itse vähän yllätyin ettei meillä tuo mies kauheesti mitään silittele, tunnustele potkuja tai juttele vatsalle. Jotenki oon aina ajatellut sen olevan sellanen joka lepertelis tolle vatsalle jatkuvasti :'D Sanoinkin kerran sille asiasta, sanoi itsekin yllättyneensä ettei ole sellainen. Sanoi tuntevansa olonsa ulkopuoliseksi kun ei se vauva kasva hänen sisällään. Sanoi odottavansa kun vaavi syntyy :) 
 
Ymmärtääkseni on aika yleistä, et mies tuntee ittensä pikkasen ulkopuoliseks raskauden aikana just sen takia, et kun vauva kuitenkin on naisen sisällä eikä mies pääse samalla tavalla "kokemaan" odotusaikaa. :/ Mun siippa on aika samanlainen; ei se kauheasti noteeraa tai kysele missä mennään neuvolakäyntien ja vauvan kasvun suhteen, mut kuuntelee kyllä, kun mä kerron suunnilleen sadatta kertaa samaa asiaa. Välillä se intoutuu silittelemään vatsaa ja jopa suukottelemaan sitä! :) Sille ei myöskään oo tullut samanlaista pesänrakennusviettiä kun mulle (siis mun intoni takia vauvan huone on valmis ja tavarat hankittu...), mutta se on alkanut olemaan tosi huolissaan töiden riittävyydestä (=raha) ja auton kestävyydestä (vanha mutta perskutin hyvä ja tosi tilava vehje). Mutta vaikkei se olekaan koko ajan kokeilemassa vauvan potkuja, ni kyllä se siitä huolimatta omalla tavallaan on kuitenkin kiinnostunut; asia ei vaan oo niin konkreettisesti koko ajan mielessä. Mutta ihan niin kuin sinunkin siippa sanoi, että ääni muuttuu kellossa kun kun vauva on syntynyt. :)
 
Mä silti varotin tota miestä, että se vauva on silti syntymänki jälkeen todella kiinni äidissä. Ettei tuu iha yllätyksenä sille. Mutta kyllä mä sen ymmärrän että raskauden aikana on ulkopuolinen olo, naisella se vauva on kokoajan siinä mielessä kun tuntee sen jatkuvasti ym. Mulla on kans kauhee pesänrakennus vietti, eikä mies voi ymmärtää sitä :D Harmittaa vaan kun meillä tässä nykyisessä asunnossa ei ole vielä lapselle omaa huonetta (ollaan nyt vuokralla ja tällä hetkellä etsitään omaa asuntoa), olis niin ihana sisustaa kokonainen huone vauvalle 8) 
 
Mekin asutaan vuokralla ja pelasin jo vuosi taaksepäin varman päälle ja vuokrasin 3h ja keittiön sisältävän asunnon. :D Kaikki sitä ihmetteli ja jopa syyllisti, et kui sä nyt noin ison asunnon? Jollekin olisi voinut olla oikeasti tarvetta tilavalle asunnolle. Ähäkutti! Nyt olisi hieman jämpti edellinen kaksio. :D Toivottavasti löydätte mieleisen asunnon. Onneksi vauva ei tarvitse välttämättä omaa huonetta, mutta onhan sellainen tyttöjen prinsessahuone tai poikien viidakkohuone ihana rakentaa. :) Harmi, että monet lasten sisustusjutuista on selkeästi (taas kerran) joko pojalle TAI tytöille. :/ Mutta pääseehän sitä sittenkin oikein kunnolla tuunaamaan huonetta, ku joulutontut ja uudenvuodenraketit on maailmassa. :D

Onko sulle tullut koskaan oloa, ettei mies oikeastaan tajua, mistä kaikesta raskaudessa, synnytyksessä ja vauva-arjessa on oikeastaan kysymys? Vaikka mä olen yrittänyt selittää ja lainannut kirjastosta opuksia luettavaksi, niin silti moni asia on tullut mun siipalle jotenkin "seinän takaa" ja valalla käsitys, et kaikki menee niinkuin elokuvissa. Hieman esimerkkejä.
Alkuraskauden pahoinvointi; luuli, että kestää vaan muutaman viikon ja on aamuisin. Yllättyi, kun voin vielä viikolla 18 huonosti enkä kyennyt syömään kunnolla, kun koko ajan oksetti.
Mielialan heilahdukset; tunnen itseni välillä suorastaan pahaksi ihmiseksi, kun pinna menee ihan olemattomasta ja toinen loukkaantu... :( Mutta kun sille ei voi mitään!!
Synnytys; ei ole tähtiin kirjoitettu, että vauva syntyy laskettuna päivänä vaan voi tulla maailmaan paljon aikaisempaa tai myöhempää.
Pieni vauva; voi heräillä yöllä ja päivällä huutamaan nälkäänsä kahden tunnin välein, voi olla koliikkia, voi olla huono syömään, äiti väsyy, isä väsyy, pinna kiristyy ja kaikkia kotitöitä ei voi aina jättää ädille.

Nyt alkoi pelottamaan....... :D
 
Me ollaan nyt yli vuoden etsitty omaa asuntoa, mutta eipä vielä ole sitä oikeaa löytynyt :/ Parempi tietenki katsoo kunnolla millaisen ostaa kuin hätiköiden. Ei oo vaa kiva sitten muuttaa myöhemmin pienen lapsen kanssa. Ja tätä pesänrakennusviettiä olis hyvin pystynyt lieventämään kun ois saanut kunnolla sisustaa vauvan huoneen. Onhan noita kivoja neutraalin värisiä vauva sisustus juttuja millä voi raskausaikana sisustaa jos ei uskallaa/tiedä kumpi tulossa :) Tiesitteks te kumpi on tulossa tai halusitteko tietää? :) 

Aika hyvin toi mies meillä tietää mitä tohon raskaus aikaan liittyy, ettei mun ole tarvinnut kauheesti erikseen mitään perehdyttää. Jotain pikku juttuja tietenkin ollut :) Enemmän jännittää se että tajuuko se kuinka raskasta se arki voi olla sen lapsen synnytyä. Ja niinko sanoitkin niin, äidille ei kaikkea voi jättää. Ehkä meillä enemmän ollut se ongelmana ettei toi mies ymmärrä millainen valmistautuminen tohon lapsen syntymään on. Hänen mielestä kun kaikki tavarat kerkeäis ostamaan viikkoa ennen laskettua aikaa :D Hupsuja (ja raskaita) joskus noi miehet... huoh :D 
 
Se on tuo miesten tapa.... Oon kuullut muualtakin, et miehillä on vallalla käsitys, et kaikki hoituu yhdellä kauppakäynnillä. :D Siis onnistuuhan se juu, mutta kun pitäisi ottaa huomioon tulevan äidinkin vointi. Itseä ei ainakaan houkuta ajatus aivan viimeisillään ravata kaupoissa ison rantapallon kokoisen mahan, mahdollisesti kipeän selän ja turvonneiden jalkojen takia... :) Ja oot aivan oikeassa tuon asunnon suhteen; parempi aivan rauhassa katsoa, mikä tarjonta on eikä ottaa ensimmäistä mahdollista. Porissa on vain aika huonosti vuokra-asuntoja ja monet on aika järkyssä kunnossa. Muistan vaan erään kerran kun asuntoja kävin kaverin seurana kattelemassa. :/ Mutta kyllä sitä aivan varmasti tulee sopiva asunto jossakin välissä vastaan, ihan taatusti. :)

Tiiätkö sä, pitääkö mun kuulema "huhu" paikkansa, et vauvat alkaa hiljalleen kääntyä pää alaspäin viikkojen 28-30 aikana? Meidän vaaveli kun tykkää pötköttää poikittain tuolla alamahassa ja potkia aina vasemmalle, mutta nyt on potkut alkaneet tuntua ylhäällä kylkiluiden suunnalla. :D

Oli muuten ihana herätys viime yönä kesken unien; siippa ei ollut saanut unta ja oli sitten varoen siirtänyt kätensä mun mahalle sitä hellästi silittäen ja vauvan möyrimistä tunnustellen. Olin kertonut, et ipana-pipana ilmeisesti pitää zumba-tuntejaan öisin, vaikka en siihen (vielä) herääkään. ^^,
 
Niin ja sanoin miehelle,  mitä jos kävisikin niin että syntyisi etuajassa, niin meillä ei ois mitään valmiina jos se vain hänestä ois kiinni :D 

En tiedä tosta vauvan kääntymisestä vatsassa, mutta voihan se ihan mahdollista olla :) Meillä kans potkut tuntuu alavatsassa tai sitten siellä vasemmalla, tarvii tarkkailla jos myöhemmin siirtyy ylemmäks :) Tänään välillä vihlonut alavatsaa, mutta kai niitä edelleenkin toisinaan tulee kun toi kohtu kasvaa? Aattelin etten oo vaa rasittanut töissä mitenkään, ja sen takia vihloo. 

aww, ompas suloinen tuo siippas :) juuri kun viimeksi kerkesin tosta omasta siipastani kertomaan, kun ei vatsaa huomioi.. Niin nyt se on kiehnännyt koko viikonlopun ton vatsan ympärillä ja jutellu/silitellyt sitä :) Mieteinkin eka että onko mahtanut jostain löytää tän keskustelun :D 
 
Ei sitä ikinä tiiä.... :D Tää vatsan silittely sun muu taputtelu ja juttelu on alkanut tulemaan enemmän ja enemmän esiin, mitä pidemmälle raskaus etenee. Ilmeisesti tosiasia siitä, et vauvan syntymä lähestyy kovaa vauhtia, on iskostunut viimeinkin siihen ympäriinsä poukkoilevaan herneeseen, jota aivoiksi kutustaan... :D Mut onhans se mukavaa, kun toinen huomioi masuasukinkin. Joka muuten tykkää vatsansilittelystä. Hierookohan se jollakin tavalla?

Kyllä mulla on alkanut pikkuhiljaa noi potkut tuntua ylempänä. Aloin vihdoin ymmärtämään, mitä sisko tarkoitti sanoessaan, et vauva yrittää potkia kylkiluut katki. Iltaisin ja öisin meinaan potkut tuntuvat jossain tuolla kylkiluiden alapuolella (hieman rintalastan alapuolella, kohdun pohja on jo siellä suunnalla). Ei vielä kipeetä tee, mut ehkä hieman epämukavaa välillä. :/ 

Unohdin vastata tohon yhteen kysymykseen, eli meille povattiin melko varmana poikaa. :) Oli kuulemma pippelin ja kivesten alut niin hyvin näkyvillä. Mut sehän tietenkin nähdään sitten joukukuussa. :D Ennen en osta vaaleansinistä, traktorin ja veneiden kuvilla somistettuja vaatteita. Entä teille? Tiiättekö todennäkösintä sukupuolta vai odotatteko sitten jännityksellä H-hetkeä? :) Itellä oli ihan alussa tosi vahva poikaolo, mut jostain syystä se on vaihtunut tosi vahvaan tyttöoloon.... :)
 
Se voi olla, että se alkaa nyt vasta sisäistämään että tuolta vatsasta tulee vielä myöhemmin joku ulos ;) Kestäähän noilla miehillä se vähän kauemmin, kun ei kuitenkaan pysty tuntemaan vauvaa niinkuin äidit. Meillä myös pidetään tuosta vatsan silittelystä :) 

Varmaan on epämukavia ja kipeitäkin myöhemmin noi potkut :/ Oon vaan nauttinut nyt näistä potkuista, niin kauan kuin vielä tuntuu mukavilta :) Ihanaa, sulla ei oo enää kauaa aikaa La:han kun tota sun laskurias katsoo :)  Tuntuuko että vatsa ois nyt myöhemmin alkanut kasvamaan nopeampaa tahtia? Itsestä tuntuu hassulta kun äippäloman pitäis alkaa 6viikon päästä ja vatsa ei todellakaan oo niin iso että se haittais työntekoa. Tietenkin tässä on vielä vähän aikaa, ja myöhemmin varmaa tulee kaikkia muitakin vaivoja. 

Jotenkin mulla on ollutkin sellainen mielikuva, että teille ois poikaa luvattu :) En tiä ootko aikaisemmin kertonut vai mistä näin oon ajatellut :) Meille luvattiin tyttöä, nähtiin kummatkin jo ultrassa kysymätikin sukupuolen. Mies sanoi vielä myöhemmin nähneensä jonkun viivan alapäässä :D Ultraaja sanoi vauvalla näkyvän "Helmen alut", jotka tulee vissiin tytöille, harmittaa kun en tajunnut kysyä mitä ne helmet on :D oon ostanut aika paljon vaaleanpunaista, mutta on meillä neutraalejakin vaatteita jos tuleekin poika  :) 
Mulla itsellä on alusta asti ollut tyttö olo, kaikki muut ovat veikanneet poikaa. 
 
Mä muistaisin, et ne "helmet" on munasarjojen alut. Siskolla kun viimeisen vauva oli tyttö, niin siellä oli ultraaja kertonut ja sisko taas kertonut mulle. :) Jos ultraaja ne siellä näki, niin kyllä se sitten on melkein sata-prosenttisen varmaa tuo pikku-prinsessan tulo. :) Harvoin he pieleen arvaavat.

Mä nautin kans näistä potkuista vielä; oikeastaan on hauskaa makoilla iltasella masu paljaana ja naureskella mahan hyppimistä ja poukkoomista vaavin melskatessa. :D Kissoillakin on hauskoja ilmeitä karvasilla naamoillaan, kun parkeeraavat nojaamaan itseään mun mahaa vasten ja sit joku alkaakin monottamaan innoissaan. Ootan kyllä mielenkiinnolla siipan kanssa, mitä noi meidän karvaset lapset uudesta tulokkaasta tykkäävät... Kaipa se hyvin menee; uskoisin niitten vielä muistavan, et vauvojen lähellä on yleensä maitoa ja hyviä soseita! :D

Mulla vihloo kans välillä alavatsaa ja mainittin siitä neuvolalääkärille. Johtuu edelleen kuulemma kohdun ja lihasten venymisestä. Ja nyt kun mainitsit tuosta vatsan kasvamisesta, niin kyllä on jotain nopeutunutta kasvua tapahtunut. Nythän meidän molempien vauvat vaan kasvaa pituutta ja PAINOA vilkkaaseen tahtiin. :)

Monet odottajat tuntevat muuten olonsa niin hyväksi, et pystyisivät tekemään hommia vielä ihan viimeisilläkin viikoilla. :) Ja sitten on niitäkin, jokka o kipujen ja vaivojen kourissa... On sekin kamalaa, että kohdunsuu vaikka lähtenyt aukeemaan ennen aikojaan ja se joudutaan ns. sitomaan kiinni. :/ Meikäläisellä ei onneks oo tällä hetkellä vaivana ku ajoittainen närästys ja lanneselän löystyminen (ei tee juurikaan enää kipeetä, mut jotakin siellä muljahtelee liikkuessa ku löystyny).

Jaha... Nyt harjoitellaan taas yläpotkuja... :D
 
Kiva että sä sit tiesit mitkä noi helmet on, kiitos! :) Oon koittanut googlettaakki mut en oo mistää löytäny siit mitää tietoo. 

Kuinka monta kisulia sulla on? Mä oon ihmetelly ettei meidän koira ole vielä mitään huomannut, kun vatsassa möyrii. Monesti sanotaan että lemmikit muutenkin vaistoo vauvan tulon. Pelottaa vaan millain meidän karvakuono tuon tulokkkaan ottaa kun on niin riippuvainen meistä..

On jännä miten paljon erilaisia noi raskaudet voi olla, toisilla kauheen raskaita ja sit taas toisilla ei ole mitään vaivoja. Mullakaan ei oo mitään muuta ollut kun toi närästys. Onks sul mikään auttanut tohon närästykseen? Sanoitko siitä siellä neuvolalääkärissä?
 
Mulla on kaks tollasta maatiaistylleröä. :) Mä muistan kans lukeneeni, et erityisesti koirat o herkkiä vaistoamaan emännän raskauden. Ilmeisesti toinen noista kateistakin vaistoaa jotakin, kun sille on tullut kauhea hellyysvaje ja olisi vain koko ajan sylissä. Mustasukkainen teidän koira tulee varmasti aluksi olemaan, mutta uskoisin sen ottavan kaiken kuitenkin hyvin. :) Kyllä ne nelijalkaiset kamut ymmärtävät nopeasti, ettei heitä olla hylkäämässä minnekään ja et on tullut vaan uusi, oieni jäsen laumaan. :)

Oon maininnu tosta närästyksestä juu neuvolassa, mut sieltä mitään kunnon neuvoa oo tullut. Närästyslääkettä apteekista käskivät hakea ja nukkua puoli-istuvassa asennossa, ettei yöllä korvenna. Muuten ihan kivat neuvot, mutta en haluais niitä apteekkien ylihintaisia tököttejä hakea ja kunnon istuma-asennossakin närästää. Eli asento ei vaikuta. Ei oo auttanut muu kuin syödä paljon maitotuotteita, välttää liikaa rasvaa ja suolaa ja syödä pikkasen kerrallaan. Kyllä se suunnilleen on kurissa pysynyt. :) Onko kuulunut jostakin hyvää keinoa hillitä närästystä? Kaikki keinot on kokeilun arvosia (paitsi pähkinät, ku en tykkää). :)
 
Mulla on kans muutamat tutut kertoneet niiden koirien vaistonneen raskauden, mutta ei ainakaan tää meidän karvakamu oo vielä mitään vaistonnu :D Jännä että kissatkin ymmärtää vaavin tulon, yllättävän viisaita noi eläimet. 

Mulle kans neuvolassa neuvottiin vain rennietä tuohon närästykseen. Tuskin aion koittaa kun vieroksun kaikkia lääkkeitä nyt raskauden aikana. En oo itsekään tuohon närästykseen oikeen mitään keksinyt, koittanut vaan juoda vettä runsaasti, en sit tiedä onko siitä apua vai haittaa enemmän :D En ees oikee tiedä mikä mulle tekee tuon närästyksen, usein oon miettinyt tekeekö ruoat mitkä on kermaisia (Kuten jotkut laatikot joissa on ruokakermaa, tai valmis salaatit). Auttaako noi maitotuotteet närästykseen? 

Oon katellut nyt netistä erilaisia sittereitä kun noista liikkeistä ei oikein mieleistä ole löytynyt. Mitä mieltä oot, että onko tärisevä/keinuva sitteri huono vaihtoehto? Pystyykö sellaisissa myöhemmin syöttämään, vai tarviiko olla ihan tavallinen sitteri jossa saa päätyä nostettua ylemmäs? Oon miehenkin mielipidettä yrittänyt kysellä, mutta se sanoi että hänen on turha ottaa mihinkään asiaan kantaa kun mä päätän kuitenkin kaikesta :D 
 
Mulla on tällainen "perussitteri". Sitä saa kohotettua istuvampaan asentoon ja laittettua sitä jalasta niin, et siitä tulee "keinutuoli". Mä vieroksun vähän noita erikoissuperhyper-juttuja. :D Jotenkin vaikuttavat vähän huonoilta just sen ruokailun kannalta. Jumppamatto härpäkkeineen erikseen sitten kun vauva on ees pari kuukautta vanha. :) Hitsi kun en tiiä ketään, jolla olis ollu sellanen vähän hienompi malli sitterinä, ni ei voi kysyä mielipidettä. :/ Itse tosiaan tyydyn tähän perusmalliin. Uskoisin mahdollisimman perusmallin olevan kuitenkin paras valinta. Eiks niitä myydä sellaisiakin, joissa on joku irroitettava lelujuttu edessä. Miltä sellainen kuulostais?

Kyllä ne maitotuotteet hieman oloa helpottaa, mulla varsinkin viili. Joillakin kuulemma auttaa piimä. Ei siinä auta ku kokeilla... :/ Jotkut huomaa tiettyjen ruokien tosiaan aiheuttavan närästystä. Mulla oli kesällä esim. tuoreet mansikat sellaisia, jokka närästi. Kyl se aika salapoliisityötä on, kun alkaa seuraamaan syömisiään ja närästystä. Mut liian rasvaiset ruuat on vissiin aika yleinen närästyksen aiheuttaja.

Ja sanokoot ihmiset mitä haluaa, mut mun mielestä eläimet ei oo niin tyhmiä mitä annetaan ymmärtää. Koirakin on älyltään noin kolmivuotiaan kanssa samalla tasolla. Onhan ne välillä ihan pöhköjä, mut kyllä niilläkin se jokin "vaisto" on. :)

Onko sulla muuten alkanut käydä tuo lähestyvä synnytys jo mielessä? Pelottaako? Itse pohdin jo tosi paljon kaikkea sitä, mut ei (vielä) pelota. Tossahan oli toi ketjukin synnytysjutuista, mut siel tuntu kaikilla uudelleen synnyttäjillä olevan sama ajatus; kertoa mahdollisimman kauheita juttuja ja hokea siitä kivusta. :/ Ei kivaa. 
 
Mä punkeen taas mukaan neljän viikon tauon jälkeen. Mullakin hirveä närästys tullut nyt. Uusi terkkaritäti neuvoi nimenomaan piimää, sitä acidofidus bifidus erityisesti. Entä pierettääkö teitä? Musta tää on ihan hirveetä....
 
Takaisin
Top