Ruokajuttuja

Tiukuliisa, meidän tyttö oli tossa tammikuussa sen 3-4 viikkoa lähes pelkällä rintamaidolla. Se oli koko ajan kuitenkin ihan oma itsensä, leikki ja oli iloinen. Lääkärissäkin käytiin, mutta ei ollut mitään. Lääkäri ei ollut myöskään huolissaan siitä, että tyttö saa pelkkää maitoa. Mulle ei koskaan oikeen selvinnyt, mistä syömättömyys johtui, mutta sitten se loppui yks kaks yllättäen ja heti samana päivänä kaikki ruoka uppos taas ihan normaalisti. Koko tän syömättömyyden ajan tarjosin kiinteitä 4 kertaa päivässä ja yritin olla tosi kannustava, jos yksikin lusikallinen meni alas. Sormiruokaakin kokeiltiin, mutta ei suuhun kyllä paljon mitään mennyt.

Ehkä ne korvat kannattaa kuitenkin tarkastaa... Siksi mekin lääkärissä käytiin. Eipä tarvinnut sitten enää miettiä, onko lapsi kipeänä.
 
Menisikö soseet sellaisessa pussimuodossa? Kun kaupassa on niitä sosepusseja, joissa korkki. Meillä ainakin on aivan parasta, kun saa pitää pussista kiinni ja itse imeä sieltä soseet suuhun! Niitä on myös sellaisia, joita itse voi uudelleen täyttää, jos on tykänny tehä kaikki ruuat itte. Ehkä kuitenkin tämä on sellainen kuuluisa kausi, joka menee itsellään ohi :)
 
Kokeiltiin Hellis, muttei mennyt sekään. Ostettiin tänään juuri sellaisia pusseissa olevia soseita, Pirkan luomu, ja ne on niin juoksevaa mallia, että törkkäsin sen tuttipulloon ja nokkismallisella vellitutilla maistui jonkin verran.
Tosin, vaikka väitin, ettei hampaita oo tulossa, niin ylläri-pylläri ylös oli ilmaantunut tänään kolmas hammas (vaikka jossain oli joku viisas kirjoittanut, että tässä kohtaa pitäis olla taukoa). Veikkaan, että syylinen syömättömyyteem löytyi nyt. Joten jos vanhat merkit pitää paikkansa, niin viikon päästä putkahtaa neljäs hammas ylös, joten eiköhän edelleen mennä sillä velli + maito linjalla...
 
Hyvä kun tiukuliisan vaavin syömättömyys selvisi. :) Meilläkin maistui ruoka vähän huonommin pari päivää. Tänään aamulla tyttöä kutitellessa huomasin roskan toisen yläetuhampaan takana. Sain sen hammasharjalla rapsuteltua pois, mutta aika tiukasti ientaskussa se oli. Ehkäpä tämä oli meillä huonontuneen ruokahalun taustalla, kyllähän ien tollasesta tulehtuu ja kipeytyy!
 
Toivottavasti teillä Tiukuliisa ja kuukiurustakesään alkaa taas ruoka maistua!

Meidän tyttö on nyt todennut sen tosiasian, että maissinaksut maistuvat pahvilta :grin. Hän ei enää viitsi laittaa niitä ollenkaan suuhun, katkoo vaan sormilla pienemmiksi paloiksi. Ehkäpä testaamme talk-muruja. Jotain aktiviteettia kun aina välillä tiukoissa tilanteissa pöydässä tarvitaan...
 
Minä taidan olla laiska äiti, kun iloitsen jos tyttö viihtyy pahvien tai lehtikorin kimpussa ja minä saan olla hetken itsekseni... :P Leikillään sanonkin, että meidän tytön ruokaympyrässä selluloosa on tärkeässä roolissa. :D Mutta hei tyhjät maitopurkit on ihan ykkösleluja!
 
Kuukiurustakesään, mä yritän itse minimoida pahvin ja paperin ruokavaliossa, kun sitä kuitenkin aina välillä väkisin eksyy tytön reitille esimerkiksi isoveljen jäljiltä. Mutta ehdottomasti selluloosa on parempi kuin muovi, jota tyttö yksi päivä onnistui myös vahingossa jyrsimään parin millin palan :meh:. Onneksi se tuli ulos.
 
Pahvia söisi myös meidän poika, ja sanomalehtiä, kuitteja, jajaja... Ne leivänmurut onnistuu aina löytämään lattialta enkä ihan joka hetki ole varma mitä herkkuja (keittiön) lattialta löytää, tuskin mitään kovin kamalaa kuitenkaan. Pikku imuri.. :D
 
Pahvi on ihan parasta juu! Se äitiyspakkauksessa tullut lorukirja on maistunut aivan erityisen hyvin, iso pala jyrsitty. Vessapaperirullat jotenkin maagisesti ehtii aina suuhunsa napata, kun hetkeksi sen johonkin laskee, kun vaihtaa uutta rullaa tilalle, nepä vielä mukavan helposti hajoaa niin, että varmasti saa palan irti :facepalm:
 
Eilen maistui pyyhekumi, jonka pojat olivat lattialle tiputtaneet, tänään syötiin lehteä ja toissapäivänä suklaakakkua lattialta :facepalm:
Maissinaksuja ostettiin nyt hedelmänmakuisena, en ollutkaan huomannut että sellaisiakin on.
Niin ja tänään nuoltiin astianpesukonetta :hungover:
 
Iltatähti, teillä onkin monipuolinen ruokavalio :wideyed:. Vastustuskyky kasvaa... Meillä päätyi nyt pitkällisen harkinnan ja pöydällä pyörittelyn jälkeen yksi talk-muru suuhun. Katsotaan, tuleeko näistä hitti vai huti :cool:.
 
Hyvää torstaita!

Meidän tyttö (1 vuotta ja 2 viikkoa) mielellään eläisi pelkällä rintamaidolla ja syö muuta ruokaa vain, jos se on erityisen hyvää. Tällä hetkellä lapsi syö siis lähes täysin itse, koska ei suostu syötettäväksi. Mahaan päätyvän ruoan määrään vaikuttaa siis myös se, että ainakin puolet ajasta ruokaa tutkitaan muuten kuin syöden. Loputtomiin ei jaksa tyttö myöskään tuolissa istua ja ruoalla leikkiminen vie tavallaan aikaa myös tästä rajallisesta kärsivällisyydestä paikallaan istumiseen. En ole antanut lattialla syödä ja kun tuolista noustaan, niin ruoka laitetaan pois. Tyttö ei napostele aterioiden välissä. Aterioita tarjottiin ennen neljä, nyt viisi päivässä (aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala). Ruoan tyttö syö pääsääntöisesti sormin, mutta myös lusikalla syömistä on harjoiteltu. Ruokajuomana olen antanut vettä nokkamukista ja hörppyyttänyt lehmänmaitoa mukista (menee tosi pieniä määriä, mutta maistellaan).

Imetän tällä hetkellä 3 kertaa päivässä ja yöllä, kun tyttö heräilee. Yöimetyksistä jo kertaalleen luovuttiin, mutta sitten tuli vaikeampia aikoja ja tästä lipsuttiin. Viime yönä tyttö heräsi vain kerran, mutta tyttö on ollut juuri kipeänä, joten yöherätyksiä on ollut tässä viime aikoina enemmänkin (max. 3 arvioisin). Ensi viikolla ajattelin luopua joko yöimetyksestä tai keskimmäisestä päivän imetyskerrasta, jotta muuta ruokaa menisi enemmän. Lääkäri suositteli imettämään vain aamuisin ja iltaisin eli kaksi kertaa päivässä. Mitä teille muille on suositeltu? Ja jossain vaiheessahan pitäisi sitten koko imetys lopettaa. Lapsi tuskin tulee vieroittamaan itsensä ihan lähiaikoina ja musta ei kyllä ole taaperoimettäjäksi ihan jo sosiaalisen paineen takia. Musta se kyllä tuntuisi ihan luonnolliselta asialta, mutta itse en kestäisi niitä katseita, kun 2-vuotias tai vanhempi lapsi kovaan ääneen vaatisi rintaa julkisella paikalla. Tiedän myös, että ihan lähipiirikin kummeksuisi niin pitkää imetystä.

Olisi kiva kuulla, miten teillä muilla sujuu ruokailu/imetys. Miten teillä on siirrytty lehmänmaitoon ja kuinka paljon sitä teillä juodaan? Onko ruokajuomana vesi vai maito?
 
Meillä alkaa imetys vähentyä. En ole tehnyt asian eteen mitään, vaan vauva itse ei enää aina huoli rintaa vaikka tarjottaisiinkin. Imetän tällä hetkellä 2-4 krt /vrk. Itsellä on noistakin kerroista useinkin olo, että tuleeko niistä rinnoista edes mitään, sen verran tyhjiltä ne tuntuu. Kiinteää ruokaa tarjoan 4-5 krt /vrk. Poika istuu syöttiksessä ja annan jotain sormiruokaa (samaa kuin muu perhe syö tai sitten jotain mitä voi käsillään näperrellä) ja lusikan. Suurin osa ruoasta on aika nopeasti vähintään neliömetrin kokoisella alueella lattialla ja milloin missäkin. Mutta samalla kuin tutustuu ruokaan, lusikoin soseutettua ruokaa suuhun. Olen kyllä miettinyt, että jos jättäisin sen soseen pois, niin pakollahan poika alkaisi oppia myös syömään sitä sormiruokaa leikkimisen sijaan, kun nälkä yllättäisi. No, toistaiseksi olen jatkanut näin, kun imetys on kaikesta huolimatta jo vähentynyt aika minimiin.

Annan aina mukista/nokkamukista vettä ja nyt olen alkanut maistattaa lehmänmaitoa. Aika vähän sitä vielä menee. Mä pitäisin ruokajuomana veden, mutta kai sitä maitoa/maitotuotteita pitäisi ruokavaliossa näillä pienillä olla. Saa nähdä miten sitäkin saa ujutettua
 
Kuten aiemmin kirjoitinkin, meillä imetys on vielä tärkeä osa päivää. Siitä täytyy tulla vielä iso osa energiastakin, koska aika pieniä määriä (ehkä n. puoli desiä -desi) tyttö syö aterioilla ja painoa kuitenkin on jo yli 11 kg. Vettä hörpitään pari kulausta aina nokkamukista aterian päätteeksi, kunnes muki lentää lattialle. Tavallista maitoa on pari viikkoa maisteltu, maku on vielä selvästi outo, kun korvikettakaan ei meillä juotu lainkaan. Joka päivä maitoa nyt kuitenkin maistatan. Maustamaton jogurtti ja rahkat ym. maistuvat kyllä hyvin. Aterioilla annan tytön yleensä syödä itse jotakin sormin ja samalla syötän itse lusikalla. Välillä hän on saanut kokeilla lusikkaakin itse, mutta sillä ei kyllä vielä mene mitään suuhun asti.

Pöydässä tytön oma tahto tulee jo hyvin selväksi. Hän yrittää kurkotella tai pyytää kättä ojentamalla kaikkea mahdollista pöydässä olevaa ja jos ei saa (esim. maitopurkkia...), niin hermostuttaahan se. Varsinkin hermot menevät, jos äiti ei ymmärrä, mitä hän haluaisi. Välillä on siis vaikea tulkita, onko hän jo kylläinen ja haluaa lopettaa syömisen vai kiukkuaako vain sitä, että ei tule ymmärretyksi. Eilen esimerkiksi tajusin lopulta, että hän haluaisi raastimen, jolla raastoin hänelle kurkkua. Tutkittavaksi liian terävä raastin pois pöydästä tiskiin ja sen jälkeen herkullinen kurkku maistui taas. Hohhoijaa.

Pieniruokaisuudesta tulee helposti äidille stressiä, joten haluaisi muistuttaa, että jotkut lapset ovat vaan luonnostaan pieniruokaisempia, hoikempirakenteisia tai nirsompia, ja se on ihan ok. Jos siis kehitys ja kasvu omalla käyrällä kuitenkin jatkuvat tasaisesti. Samojen vanhempien geeneilläkin saa todistetusti aikaan hyvin erilaisia ihania pienokaisia. Meidän esikoinen painoi vasta 2,5-vuotiaana sen verran, kuin nuorimmainen nyt 1-vuotiaana.
 
Aiemmin imetin 3-5 krt/vrk, viimeiset 1-1,5 kk oltiin tuolla määrällä. Eilen lopetin imetyksen kokonaan. Sitä ennen Emma halusi tissiä yleensä 2h välein (päivisin). Korviketta ja piimää alettiin maistella 10 kk iässä ja myös tavallista maitoa keitettynä esim. puurossa. Jugurttiin tyttö ihastui heti, mutta viilistä ei tykkää. Kaikki juustot on nameja. Nokkamukia ollaan harjoteltu jo 6kk iästä ja hyvin menee.

Kiinteää ruokaa meidän Emma syö vaihtelevasti. Joskus syö koko ison sosepurkillisen, joskus siitä menee vain muutama lusikallinen. Yleensä n. 1 dl menee. Ruokajuomana nyt hyla-maito (siitä tykkää enemmän kuin normimaidosta) tai piimä. Niitä ja vettä hörpitään aterioiden välilläkin. Maitotuotteita juotuna menee ehkä 0,5 l päivässä, vettä 0,5-1,5 dl.

Imetyksen lopetus on tuonut päiviin itkuisuutta, ja aamuyöllä herätään itkeskelemään tunniksi ja aamuun herätään tavallista aiemmin. Toivottavasti ei kestä kauaa, mammalta jää tällä hetkellä yöunet aika vähille...
 
Takaisin
Top