IVF-hoitojen takia piinailin lähes kaksi viikkoa ennen raskaustestin tekemistä.
Ensimmäiset oireet hukkuivat tietysti hormonihoitojen aiheuttamiin oireisiin, ja kun pari päivää ennen sovittua labratestiä ilmaantui kuukautisten alta tuttu armoton v*tutus, olin aivan varma, että mönkään meni. Olin jo marssimassa hakemaan punaviiniä lohdukkeeksi, mutta jostain syystä päätin testata ovulaatiotestillä mahdollista raskautta vielä illalla. Testiin pamahti alta aikayksikön kaksi paksua viivaa ja siitä se epäilys lähti ja ketutus unohtui. Seuraavana päivänä tein vielä kaksi positiivista raskaustestiä ja sitä seuraavana satavarma positiivinen tulos testattiin labrassa verikokeilla.
Sen jälkeen oireet ovatkin olleet selkeitä:
- kosketusarat rinnat
- menkkakivut ilman menkkoja plus kaikki muut ihme tuikkailut ja säryt alatorsossa
- terävöitynyt hajuaisti (erityisesti kaikki hajuvedet ja dödöt ja, heh, pyykinpesuaine ohikulkevien ihmisten vaatteista)
- liikuttuminen (istuin metrossa ja luin vedet silmissä ja nenä punaisena jotain ihan perusuutisia hesarista. Nolotti!)
- jär-kyt-tä-vä vatsan turvotus. Oikeesti, mitkään housut ei mahdu. Hameet mahtuu, mutta hameiden kanssa mulla ei ole oikein hyviä paitakombinaatioita, joten näytän tätä nykyä kassialmalta tai muuten vain eksyneeltä tai höyrähtäneeltä. Mutta umpionnelliselta sellaiselta! En todellakaan valita. Ounastelen, että joskus rv 30 tienoilla alan tätä menoa näyttää sotanorsulta. Umpionnelliselta sotanorsulta!
- Vessassa ravaaminen. Palaverin aikana täytyy poistua parikin kertaa vessaan. Anteeksi pyytelevästi hymyillen.
- Unet. Joka yö on uusi seikkailu!
- Väsymys. Nukkumaan täytyy painella jo... no, puoli tuntia sitten.
- Ehkä jotain kummia mielitekoja on jo ilmaantunut. Ainakin piti hakea ekokaupasta vegaanisia hamppunakkeja, vaikka oli ihan törkeä kiire. En ole vegaani tai edes kasvissyöjä. Kerran maistanut niitä aiemmin. Hyvää oli. Pitääpä hakea huomennakin.
Siinä varmaan tärkeimmät.