RaskausOireita

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Sirpula
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Rosmariini, tiedän tunteen! Siskollani on ollut molemmat raskaudet todella helppoja, enkä olisi ikinä voinut kuvitellakaan omani/omieni olevan tällaisia! Voin alussa 7 viikkoa rajusti pahoin 24/7, sen jälkeen oli pari hassua seesteisempää viikkoa, jolloin voin vain välillä pahoin (olisi pitänyt tajuta hyötykäyttää ne viikot!). Sen jälkeen pahoinvointi lähti helpottamaan ja vaihtui lennossa todella koviin liitoskipuihin.. Koko tämän vuoden hyvä päivä on ollut sellainen, että on voinut hittaaasti ja kivuliaasti kävellä pari kilometriä tai istua pari-kolme tuntia, huonoina päivinä vessaan pääsy on ollut lähes mahdotonta yksin. Pitäisi opiskella, mutta eipä siitä mitään tuu, töistä olisin joutunut olemaan saikulla lähes koko raskauden! Onneksi nyt on lähes viikon verran ollut hyviä päiviä, mieliala aikas paljon korkeammalla, kun on päässyt pois kotoakin :) ja tällä hetkellä jo lounaalla käyminen tai kilometrin kävely saa jo ihan taivaisiin :D

Kirkkaana on kuitenkin mielessä viime kevään oikeasti huonosti mennyt raskaus, joka päättyi keskenmenoon np-ultrassa. Kyllä nämä vaivat jaksaa, kun tietää muksulla olevan kaikki hyvin, mutta kyllä kuukausien sairastelu voimia ja mielenterveyttä rokottaa.
 
Luojan kiitos muillakin on samanlaisia oireita ja varsinkin tuo hengenahdistus!! Tänään on ollut vähän helpompi päivä kun olen ollut liikkeessä melkein koko ajan enkä ole kerinnyt syömään niin hyvin enkä myöskään miettimään koko hengenahdistusta. Huomaan myös että syömisen jälkeen on todella tukala olla ja varsinkin juuri iltaisin kyseinen vaiva sekä sydämen syke juuri nopeutuvatkin. Välillä meinaa ihan paniikki iskeä kun alan hyperventiloida. Tuntuu, että on sidoksissa juurikin tuohon syömiseen, mutta alkaa tuo maha olla kyllä jo siinä tienoilla että painaa jo pahasti, vaikka maha ei iso olekaan. Nyt rv30+4. Olen myös huomannut että mitä enemmän asiaa hengenahdistushetkenä mietin, sitä huonommin saan henkeä ja alan panikoida että en saa henkeä. Yritin kysellä siitäkin että onko tästä vauvalle mahdollista haittaa, mutten ole neuvolassa tai muuallakaan saanut siihen kunnon vastausta... :( Kun enhän voi tietää saako vauva kuitenkin happea vaikka itse tuntuu etten siltä haukkomiselta saa... Kiitos vastauksistanne!! <3
 
Mulla on kanssa ollut happivajausta. Tuntuu ettei voi liikkua ja puhua samaan aikaan, kun on syönyt. Ruoka on maistunut välillä tosi huonosti, kun tuntuu että heti tulee liian ähky ja huono olo. Olenkin syönyt kevyitä, kylmiä ja pieniä annoksia pääosin.
Silti vielä suureksi ihmeeksi olen jaksanut viikottain käydä nyrkkeilemässä ja olen tehnyt reippaita tunnin lenkkejä. Kunhan vetää suht tyhjällä vatsalla niin hyvin onnistuu ja ei lopu happi :)
Olen kyllä niin "helpolla" päässyt tämän tulevan esikoisen kanssa.. Alussa oli vain pientä etomista, ainoat tuntemukset kehossa ovat vauhdikkaat lyönnit ja potkut ja kiloja on tullut n. 5,5kg (huomenna 30+0). Vauvamahakin on ilmestynyt vasta nyt lähiviikkoina, joten suuri mahakaan ei ole "tiellä". Saa vielä ainakin nauttia olostaan :)
 
Tuli mieleen tätä ketjua lukiessa syksyn pahoinvoinnit. Onneksi se ei kestänyt koko raskautta, vaikka toisilla tekee sitäkin. Ihana, että sen vaivan on itse unohtanut näköjään näin hyvin. Vaikka välillä yrittää yrjöolo hiipiä. Oksennusrefleksi on herkällä liipasimella ollut kyllä.
 
Kyfi: raskauden aikana joo normaalisti on vaikeempi hengittää, ja pahenee vaan kunnes vauva laskeutuu synnytykseen. samoin limaa erittyy, mulla on jatkuvasti nenä esim. tukossa..

Mut aattelinpa kertoo oman kokemuksen, et yks syy tuntemuksille voi olla se, että vauva potkii/painaa isoa laskimoa (vena cava -syndrooma), mulla ollu tosi pahana kaikissa raskauksissa jo aikasin (loppuraskaudessahan lähes kaikki kärsii siitä jonkin verran), muutoin ei mitään vastaavaa.

ei siis koko ajan oo tätä, mutta joinain päivinä ja tietyissä asennoissa. verenpaineet laskee, henki ei riitä, pyörryttää ja sydän hakkaa, on ollu rytmihäiriötä yms. sitten vaan kylkimakuulle tai konttausasentoon odotteleen että helpottaa, kerran mm. lähijunassa :O.

synnytyksessä samoin piti olla paljon kontallaan, että vauva sai happee. kerran tuli "kohtaus" neuvolan aikana, niin oli helpottava nähdä että todellakin ne paineet romahti, eikä ollu mitään kuvitelmaa/tavallista pahoinvointia. mutta sille ei siis oo mitään hoitoo, pitää vaan olon tullessa ettiä hyvä asento, missä veri kiertää ja se menee ohi!

onks jollain muulla ollu tätä et laskimon verenkierto estyy?
 
Mulla ollut myös tota alaonttolaskimon virtauksen estymistä. Se tais alkaa joskus marraskuun alussa jo tietyissä asennoissa. Enimmäkseen tulen kuitenkin hyvin sen kanssa toimeen. Joskus on, ettei pysty oleen mokoman laskimonsa kanssa edes kyljellään, koska tuntuu, että joku kuristaa mua. Kerran hyppäsin keskellä yötä tikkana ylös, koska tuli yhtäkkiä fiilis, että kuolen tukehtumiseen. Mutta aika vähällä oon tän kanssa päässy, ja useimmiten voin vielä myös nukkua selällään. Vauvan tietyt asennot ja möyrimiset tekee välillä semmosen fiiliksen, että verisuoni ratkeaa päästä ja tukehtuminen on lähellä. Paljon sympatiaa teille, jotka ette ole päässeet tästä yhtä helpolla tähän mennessä!
 
Ai nii, piti kysellä kanssa, että onko muille tullut uusi hormoni-itkuaalto viime aikoina? Alkuraskaudessa se oli enemmän sellasta liikutusta ja sellasta positiivisempaa nyyhkimistä, mutta ny ku itkettää, ni sitte kans itkettää ja on mieli maassa. Luin, että raskausmasis on yllättävän yleistä ja puhkeaa tavallisimmin 8. kuulla. Olen aika kaukana masennuksesta, mutta kyllä nää hormonihyökyaallot käy vähän voimille, ku o muutenkin aika rankkaa kipujen, unettomuuden ja isojen huolien kanssa. Kaipaan ihan hillittömästi omaa miestäni tähän rinnalle, mutta se pääsee kausitöistä vasta kuukauden päästä. Ei jessus, ei pysty kirjottaan enempää, ku hormonikyyneleet blokkaa näkökentän.

Nii ja oksennus on palannut taas kuvioihin. Jes...
 
Juu, mulla on just samalla lailla menny itkujen kanssa, että alkuraskaudessa se oli liikutusta hyvistä asioista, nyt se on pahan olon pillitystä ihan pienimmästäkin! Ei nyt tosiaan mitään masennukseen viittaavaakaan, mutta enenevissä määrin vollotusta. Ja täällä myös voidaan pahoin ja oksennellaan jälleen, jee!
 
Täälläkin on kaikkien muiden oireiden myötä taas alkanut huonot olot nostaa päätään.. Tuntuu ettei enää uskalla kunnolla edes röyhtäistä kun meinaa oksennus tulla. Samoin myös sellainen vetämätön olo ja hillitön väsymys on tullut taas mukaan. Päänsärkykin on taas vaivannut. Mieli on tasaantunut alkuraskaudesta mutta nyt olen enemmän vaan sellainen omissa maailmoissa elävä ja hieman ehkä enemmän sellaisen surullisen oloinen, vaikkei mitään syytä edes ole. Hurjaa ajatella että n.9viikkoa aikaa laskettuun. Voisi tuo pieni mönkijä tulla mönkimään jo syliin <3
 
Väsymystä ollut joo. Ja närästää. Yöllä saattaa herätä siihen että tuntuu että oksennus nousee suuhun. Viime yönä meni kolme! rennietä...ei voi joka yö olla tommosta, en suostu. Tekis mieli juoda yöllä maitolasi, mut mitä se sit vaukuttaa verensokeriin aamulla? Ja en usko että meidän sängynjalkojen alle sais korotukset laitettua, saiskohan patjan alle jotain tungettua??... Ja tuolla liukkaalla jäisellä maalla kävely on mennyt raskaammaksi/vaikeemmaksi, sais sulaa tiet tai hiekotettais ne kunnolla.
 
mangusti ja muut: joo, itkettää ja mulla on muuttunu olot silleen, että morkkista kaikesta et mun lapset voi huonosti, nään unia että ne kuolee, itken kaikille uutisille ja ohjelmille joissa lapset kärsii, ihan siis otsikoille koska enhän mä niitä nyt lukee voi. mulla noi unilääkkeet on saanu mielen pysymään kohtuullisen hyvänä silti, aiemmissa raskauksissahan kärsin pahasta masennuksesta joka jatku synnytysmasennuksena, nyt sitä yritetään ehkästä, ja tähän asti on toiminu.

ja myssy: mulla viime yö oli eka oikein kunnon närästys yö, tosiaan oksut suussa ja 4 rennietä meni. viime raskaudessa enkat oli 9..:O ei siihen auttanu muu, kun olla monta tuntii syömättä et ruuat laskeutunu ja vika ruoka aina jäätelöö tai jogurttia. renniestäki tulee vähän huono olo jotenki, ainaki mulle, vs. joku jogurtti. aah, persikkajogurtti..:D
 
Täällä kans närästys nostanut päätänsä oikeen kunnolla.. :( Samoihin aikoihin mulla alko kyllä närästää esikoisestakin..
 
Mulla myös hengenahdistusta, pääasiassa niissä tilanteissa kun pitäis syystä tai toisesta istua ja vauva alkaa möyrimään masussa, eli en koe kauhean pahana vaikka tuntuukin hippusen nololta välillä hengästyä istuessaan.

Muuten olo mennyt pääasiassa paremmaksi nyt vikalla kolmanneksella, ainakin fyysisesti, psyykkisesti tuntuu et vaivun koko ajan vaan enemmän jonkinmoiseen horrokseen ja hiljenen helposti seurassa jonka koen suht musertavana kun haluisin yhteyttä muihin ihmisiin mutta tuntuu siltä etten vaan kykene keskusteluihin.. Pelkään pahoin että meinaa raskausmasennus tehdä itselleen tietä ja vaikka tiedostan asian ja tiedän että eristäytyminen pahentaa asiaa niin ei vaan pysty. Siis äh. Mut joo, vielä sentään kuitenkin näen ihmisiä vaikken niille juuri mitään puhuisikaan :meh: ja puhumattomuus ei siis ole itselle niin kauhian luenteenomaista, lukuunottamatta elämänivarrelle tipahtaneita masennuskausia jolloin olen yleensä alkanut vältellä ihmisiä.. Ja se harmitaa vielä enemmän kun muuten suht puhelias ihminen niin tuntuu että tutut hämmentyy kun en edes kysymyksiin välillä vastaa.. Tjooh, tekis mieli pyyhkiä tää avautuminen taas kerran mutta ehkä koitan kuitenkin jos tää jollain tapaa helpottais oloa :smiley-angry026
 
Kuuluuko teidän kohduista napsuntaa? Muistan tämän napsunnan aiemmista raskauksista mutta en muista mistä se ääni tulee. Olenko se minä vai vauva?

Nyt kun raskausviikkoja on yli 30, huomaa ettei saunominen ole enää kivaa. Tulee nopsasti huono olo. Pitää saada nopeasti kunnon löylyt ja sitten pois, eikä enää mitään lauteilla pitkään nautiskelua.
 
Muokattu viimeksi:
Voi luoja mikä suonenvetokohtaus tuli aamuyöstä! :eek: Aina kun sain venyttämällä ja hieromalla loppumaan, niin se mokoma alko uudestaan! Pohje ihan tulessa ja minä vaan suureen ääneen hoin, että "aijaijaijaijai!" :confused: Siinä heräs mies ja kissa ja varmaan naapuritkin... sen jälkeen olikin kiva linkata vessaan, jossa muuten täytyy nykysellään käydä 4-6 kertaa yössä, kun tyyppi mahassa on vissiin kääntynyt nojaileen mun virtsarakkoon :rolleyes: Jatkuva väsymys päällä, kun herää monta kertaa yössä ja hb oli eilisessä mittauksessa hurjat 105... nyt on vähän huono aamu, mur!
 
Syöttekö muut magnesiumia? Olen käyttänyt maksimimäärän raskauden ajan ja saanut apua. Levottomat jalat olleet pois melkein koko ajan ja vain satunnaisia yrityksiä suonenvetoihin. Helpottaa nukahtamistakin kun ei tarvitse jalkoja potea.

Kysykää apteekista. ❤️
 
Voisiko joku kuvailla mulle tätä iskias(?)vaivaa.
Aiemmin selkäkipuja ei ole raskauden aikana ilmennyt, ainostaan vatsanseudulla jomotusta.. mutta sairaslomalta töihin palattuani.. Tsiisus mikä särky oikean pakaran yläpuolella alaselässä, mua alkaa naurattaa tää "mummona" -oleminen.. Kolottaa,särkee,turvottaa.. :D
 
Juuri siinä pepun yläpuolella alaselässä iskias vaivaa, usein niin et iskee aivan yllättäen vihlovana tai viiltävänä kipuna ja voi viedä jalat alta, hermot siis pinteessä.
 
Okei. Mulla selkä nyt pari päivää kipuillut. Ylös noustessa, asentoa kun vaihtaa tai nostaa jotain, niin meinaa itku tulla.
Täytyy toivoa ettei mee pahemmaks, kun haluaisin vikat viikot kuitenkin olla töissä :(
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top