RaskausOireita

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Sirpula
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
LMK, mulla lähti hiukset reilu pari vuotta sitten ehkäsykapselin asennuksen jälkeen. Kasvoivat sitten hiljalleen takaisin eivätkä nyt raskauden myötä ole erityisemmin lähteneet. Taitaa olla niin uutta hiuskantaa tässä päässä, että se on tiukemmassa. :) Sillon käytin Nioxin-sarjan hiustenkasvua tukevia hiustenhoitotuotteita, tykkäsin ainakin itse niistä! Tuoksuivat vahvasti mentholilta, en tiedä mitä niissä on "vaikuttavina aineina" enkä tiedä suositellaanko niitä raskausaikana. Se hyvä puoli oli hiustenlähdössä, että opin tekemään hienoja ranskanlettikampauksia kun kaikki hiukset oli niin eri mittasia ettei muut kampaukset näyttäneet yhtään siisteiltä. Edes tavallisella ponnarilla ei voinut hiuksia pitää kun niitä sojotti sitten joka suuntaan. :p
 
  • Tykkään
Reaktiot: LMK
Mulla joka päivä harjotus suppareita ja selkä vihottottelee jonki verran... Varsinki jos pitkää lenkkiä teen ja sit tulee jonki verta liitoskipuja, mutta onneksi ei sen pahempaa ja jotenki osaan sivuuttaa noi ku kuite yli puoleen väliin oksentelua ja pahoinvointia mikä oli ihan hirveetä niin kaik tuntuu vihdoinkin paremmalta siihen verrattuna xD mä pystyn vieläkin nukkumaan selälleen ja puol masulleen ja seki o hienoa xD
 
samaa tuskaa täälläkin, miljoona tyynyä jalkojen ja polvien ja käsien ja mahan alla ja selän takana jne..aina pitää oikein vaivalla kääntyä kun alkaa sattumaan. aamuissa on nykyään parasta kun ei oo hetkeen kaikki alapaikat kipeenä. heti ku vähän liikkuu niin siitä se taas alkaa. ja toi vauvan möyrintä mahassa..yritän aatella et se on viä pieni, turha vielä liikaa heittäytyä kärsimään, katotaan sitte parin kuukauden päästä..

eihän 3 kuukautta oo aika eikä mikään, mutta miten se tuntuukin nyt maailman pisimmältä ajalta..:P
 
Käytiin eilen miehen kanssa syömässä pitkästä aikaa. Oli ihan törkeen hyvää ja olin niin ähky koko illan, et jäi leffanamit syömättä.. Mutta mä turposin ihan järkyttäväks nestepalloks. Kasvot, kädet, jalat aivan tunnottomina koko yön. Vielkin pöhöttää kasvoista, ihan ku olis bileputki päällä :D Ilmeisesti oli kevyt suolapommi?
 

Liitteet

  • ImageUploadedByVau Foorumi1424504841.098641.jpg
    ImageUploadedByVau Foorumi1424504841.098641.jpg
    68.4 KB · Katsottu: 56
Nam nam, toi on hyvä rafla mun (ja miehen) mielestä ;)

Josko tänään sit vähän kevyemmin :D Toivottavasti turvotus laskee! Inhottavan tuntusta kun oikein turvottaa tai mua ainakin alkaa ahdistamaan kaikki vaatteet yms.
 
  • Tykkään
Reaktiot: LMK
Ai teki ootte käyny syömässä Kirsikka tuolla! Toi on kyl... Niin hyvää!! :D

Jep, kaikki vaatteet ahistaa ja puristaa! Kuljen aina kotona vähissä vaatteissa nykyään :D
 
Monet kerrat ollaan käyty, kun oon alkujaan Hollolasta kotoisin ja porukat asuu vielä siellä. Niitä käyn moikkailee parin kuukauden välein :) Tunnen tuon omistajan "lapset", siis aikuisiahan he ovat :D

Tuttu tunne, mä oon yleensä vaan aamutakissa himassa.. Ja hikoiluttaa nykyisin enemmän kuin ennen, en pysty enää käyttää villasukkia kotona kun jalat hikoo! :p
 
  • Tykkään
Reaktiot: LMK
Mähän oon jo täällä aiemmin valitellut jäätävää turvotusta varsinkin jaloissa.. Tän lisäks viime viikolla mukaan tuli se, että varsinkin vasen jalka on polvesta alas ihan puutunut ja se saattaa kestää tuntikausia.... Kiva! :D
 
Mulla on alkanut yölliset suonenvedot! Ne tosin pysyy hyvin kurissa jos muistan illalle ottaa magnesiumia :) Ja aamuyön unettomuus alkanut! Herään joka yö 5 aikaan, joskus täysin pirteänä ja yleensä joka toinen yö oon niin väsynyt et nukahdan suht helposti uudestaan.. Kiva jos tää vauvan tuloon valmistautuminen alkaa jo nyt näkyä nukkumisessa. Ei muuten olisi väliä, mut varmasti kärsii koulu jos oon siellä ihan zombie..
 
Onko kellään muulla hengen ahdistusta? Itselläni on ollut jo jonkun aikaa ja olen siitä sanonut neuvolassakin yms.mutta tuntuu ettei koko asiaa pahemmin noteerata.. :( Välillä tuntuu että oon kun kala kuivalla maalla. Tuntuu siltä etten saa kunnolla vedettyä keuhkoihin ilmaa. Huokailen ja hyperventiloin jatkuvasti sekä haukottelen.. tuntuu että sydän hakkaa tuhatta ja sataa. Nyt taas neljättä päivää tätä samaa ja alkaa jo voimat mennä.. Mutta välillä taas on ihan normaali.. Mistä tämä johtuu vai onko jotenkin psyykkistä myös?
 
Mulla tulee töissä aina oikeen jalan pohje kipeeks mutta ostin kaverilta joka myy forever aloe juttuja semmosta heat voidetta on ainakin niska hartia seudulle auttanu tarvii laittaa sitä tohon jalkaan töitten jälkeen :)
 
Kyfi, mulla on alkanu olee samaa. Luulen, että kohtu jotenkii niin korkeella et painaa? Muutenkii varsinkii tänään on sisuskalut huutanu hoosiannaa, tosta ylävatsasta tekee tosi kipeetä, tekis mieli vaan maata ja haukkoo henkee! Jos tää huomenna vielä jatkuu ni ei kyllä tuu töiden tekemisestä mitään.
 
Kyfi, voi olla että vatsaontelon paine painaa keuhkoja ettei ne mahdu laajenemaan ihan täysin. Kuitenkin raskausaikana tukostaipumus on suurempi, joten varsinkin jos syke on oikeesti jatkuvasti tosi nopea (yli 100) niin kannattaa poissulkea keuhkoembolia. Epätodennäköinenhän se on, mutta mahdollinen...
 
Hep! Mulla kans ollu jo pari viikkoo keuhkoahdistusta. Ny 29+5. En saa happee, ja hengitys menee pelkäks korinaks. Sydän lyö välillä hulluna, ja on rytmihäiriöitä jatkuvalla syötöllä. Välillä on helpompi kuitenkin. Ja kylkiluihin tässä ylhäällä sattuu välillä aika sairaalloisesti, ja oon miettinyt, voiko kylkiluut murtua raskaudesta... En pysty myöskään yskimään limaa irti keuhkoista, vaan on vaan pakko sietää sitä. En siis ole ollut pariin vuoteen sairaana edes, ettei mitään sen kummempia limoja pitäis yskiä ulos. Pitää varmaan sanoo painokkaasti tästä ens viikon neuvolassa. Pelkäsin jo olevani ainoo tän kanssa. Kyfi, ei varmasti oo psyykkistä siis :)
 
Voihan itku, kirjaimellisesti! Hirmuinen itkukausi päällä... joka päivä tarvii pillittää ja syyt ei oo mitään hirveen vakavia... eilen sanoin miehelle jotain ihan vähän negatiivissävytteistä ja sitten hetken päästä menin pillittäen pyyteleen anteeksi, kun oon niin kamala ihminen :sad001 Mies oli ihan ihmeissään, että kun ei hän edes huomannut, että mitään pahaa olisin sanonu :hilarious:

Mullakin on tuota hengenahdistusta. Tai syömisen jälkeen pääasiassa tulee sellainen olo, että vatsalaukku painaa toisesta suunnasta ja vauva toisesta, niin ei mahdu ilmaa keuhkoihin! Tarvii parvekkeelle mennä vetään raitista ilmaa ja niin, tietty pillittää, kun on niin paha olla o_O
 
Kyllä mäkin liikutun herkästi, mutta liikutun herkästi myös ei-raskaana. Muutamaa megarageilua lukuunottamatta olen ollut yllättävän zen koko raskauden. Ihan kuin raskaushormonit rentouttaisi mua henkisesti ja olen pääosin nauttinut elämästä ja vauvan kasvamisesta. Että ihanko tässä olen kolmannen lapsen odotusaikana kasvanut henkisesti, jopa aikuiseksi naiseksi!

Toki nämä fyysiset vaivat eivät nappaa mutta luonto se sielläkin kolkuttelee takana tarkoituksenmukaisesti. Loppuvaihetta kohden tukalammaksi eli halutaankin synnyttää. Kunhan vaan saisi nukkua yöunet ilman lantionseudun kolotuksia, ei heräisi pissalle/vauvan potkuihin/epämääräisin vatsavaivoihin. Palleanseudun ahtaus, alapään suonikohjut ja levottomat jalat - miehet pääsee ihan liian helpolla elämässä...
 
Ah, johan helpotti! Yöllä kärsin vaihteeksi oikean pakaran kipuilusta, kun aikaisemmin kärsin jo reilu viikon verran vasemman pakaran kipuilusta. No, oikean pakaran kipu loppui siihen, kun kylkeä kääntäessä alaselästä kuului järkyttävä POKS. :eek: Uskoisin, että SI-nivel poksahti virheasennosta paikoilleen ja uni tuli heti! Taitaa olla jo niin löysät paikat että kaikki nivelet on miten sattuu.

Ja täällä myös kärsitään ruokailun jälkeisestä hengenahdistuksesta/mahan kiristyksestä/tukalasta olosta. Ei voi syödä suuria annoksia millään! Itkuherkkyyttä ei ole kumma kyllä ollut, vaikka tavallisesti olen tosi itkuherkkä ihminen. Olen ollut jotenkin tavallista seesteisempi ja rauhallisempi. :happy:
 
Kaikenlaista ainakin itselle yllättävää oiretta on raskaus tuonut tullessaan. Tässäpä pieni lista tämän hetkisistä erikoisuuksista, jotka tällä hetkellä eniten häiritsevät:
-Rytmihäiriöt. Ilmestyvät yleensä levossa selällään maaten mutta nykyisin myös kylkiasennossa (sydän käy siis hakkaamaan todella lujaa ja kivuliaasti yhtäkkiä)
-Todella pahat kylki/selkä-kipukohtaukset. Munuaisaltaat täyttyvät nesteellä, koska elimet painavat ja tukkivat virtausta. Ilmenevät satunnaisesti, yleensä aina seisoessa/kävellessä. Helpottuvat istumalla/kiroilemalla/puhaltelemalla. Tältä se synnytys varmaan tuntuu.
-Liitoskivut ja lantion löystyminen. 15 minuuttia juoksumatolla kävelyä on maksimi mitä pystyy ilman itkua tekemään, siihen asti hampaita kiristellen. Tuntuu mahakipuna munasarjojen kohdalla/koko mahan/kylkiluiden kipuna. Niin ja ne liitoskivut..häpyluusta säteilee vasempaan reiteen. Niitä on aina kun nostaa vasenta jalkaa (saapikkaiden pukeminen on aina yhtä miellyttävä operaatio)
-Paikkojen pehmeneminen. Oikeasti, nytkö se alkoi jo? Ulkosynnyttimet muuttuneet ihmeen joustaviksi/turpeiksi. Olo on kaiken aikaa kuin olisi edellisena iltana harrastettu villiä seksiä tuntitolkulla.

Tämmöisten juttujen kanssa joutuu vaan elämään. Minua aina huvittaa kun kysytään että miten voit ja onko kaikki mennyt hyvin. Aina on tullut vastattua että oikein mukavasti voin, ei mitään kummempia, paitsi (e.m).... Mutta jos niitä ei oteta lukuun niin oikein kivasti.
Tuli vain ensikertalaiselle todella puskista, että tällaista se raskaana olo sitten on. Kolottaa, särkee ja satunnaisesti harmittaa. Kuitenkin koitan tsempata aina itseäni sillä, ettei enää ole pitkä aika ja palkinto on odottamassa toukokuussa. Etuna minulla on vielä opiskelijastatus, joten olen päivät kotona ja teen gradua/luen tenttiin. Todella kovat tsempit teille työssäkäyville, jotka samojen oireiden kanssa kärsitte. Olen ihan varma, että itseltä ei näillä oloilla työssäkäynti onnistuisi lainkaan ja olisin varmasti ollut saikulla jo rv20 saakka.

Näillä nyt kuitenkin mennään. Ps. olen varma että synnytys sattuu enemmän (so there is that). Liitoskipuisille vinkiksi, että kuntosalilla reisien lähentäjä-laite auttaa oikeasti samantien ja vaikutus pysyy ainakin tunnin. Enää pari kuukautta! Hyvä myö! Raskaus on ihanaa.
 
Minäkin olen ennen tätä itkuvaihetta ollut erikoisen zen... miehellekin sanoin, että onpahan päässyt helpolla, kun oon vaan leijunu jossain onnen pilvissä raskauteni kanssa :p Liikutun myös ilman raskauttakin herkästi ja tähän mennessä itkut on ollut sellaista liikutusitkua, kun on niin ihanaa olla raskaana ja esimerkiksi kun etsin runoa kaverille korttiin, kun sai vauvan, niin kaikki ne runot oli niiiiiin liikuttavia! Nyt se itku on sellaista pahan mielen itkua :sad001 Ehkä tämä on vaan sellainen vaihe... mutta itku puhdistaa! Onhan se hyvä itkee, jos on paha mieli :) Välillä sitä vaan taistelee vastaan, kun se itku saattaa tulla ihan yhtäkkiä ilman syytä! Onneksi oon tajunnu mennä sitten miehelle pillittään, enkä jää yksin itkuineni, se on niin hyvä lohduttaan :Heartred
 
Takaisin
Top