Raskausoireet..

Artemis ja maikkie: ihanaa että en oo yksin asian kanssa. voi hitsiläinen että mua jotenki hirvitti tänään mut ei siis tarvi olla huolissaan.hahahaa.mä jo ajattelin et ooks mä oikeesti läskistyny näin nopeesti.ku aina olen tarkka ollut kiloista:itseasiassa on pikkasen pelottavaa et kuinka tässä sitten käy kun tosiaan paino alkaa nousta ja kun se vaan pitää hyväksyä.toisinaan ärsyttää että pitää olla tietynlaisia päähänpinttymiä. Ja hei muuten.mulla sama homma roskaruoan ja E-koodien kanssa.En koskaan ikinä syö roiskeläppiä ja yks päivä varta vasten haina kaupasta sellaisen en tie kostautuuko nyt näin raskauden aikana sitten sen yltiöterveellisyys mitä on koko ikänsä pitäny.toivottavasti ei kuitenkaan ihan totaalisesti.Muuten niitä kiloja kyllä kertyy varmaa ihan muillekin jaettavaks.hah.no ajattelen vaan nyt positiivisesti että ehkä tämän ekan kolmanneksen jälkeen tää kaikki jotenki tasaantuu/ asettuu.ainakin haluan näin uskoa-Sanokaa konkarit että mä olen oikeessa . voivoi.älkää pitäkö mua mielipuolisena.Rupes itteenikin naurattaan tää mun sekava kirjotus.palataan taas emoticon
 
Heh Peppipitkätossu: Mun alko rueta tekeen mieli saarioisten roiskeläppäpitsaa, kun asiasta mainitsit.. viimeksi olen sellasen syönyt töissä melkein kaks vuotta sitten.

Mulla on nyt uutena tullut oikea rinta kipeeksi. Se oli ekankin kanssa se rinta joka edes jonkin verran tuotti maitoa. Mulla oli imetys ekan kanssa tosi vaikeaa, jaksoin kolme kuukautta taistella ja sitten luovutin.. Siirryttiin korvikkeisiin.

Tämän toisen kanssa olen sitten pohtinyt mitä voisin vielä yrittää uudestaan, ja tullut siihen lopputulokseen, että hankin kaikki mahdolliset apuvälineet kotiin ja vauvan sängyn minkä saa omaan sänkyyn kiinni sellasella helpolla laidan lasku mekanismilla. Tätä tulevaa vauvaa tullaa imettämään myös öisin muutaman kerran. Ensimmäinen on ollut aina hyvä nukkumaan. Puolensahan siinäkin, mutta.. 

Loppu meni kyllä ihan off topic, pitäsköhän perustaa imetysmietteille oma keskustelu.

Väsymys täälläkin vain jatkuu ja jatkuu, mutta iltasin on vaikeuksia silti malttaa mennä nukkumaan. Tekee mieli viettää aikaa miehenkin kanssa, joka on päivät töissä.

Ekassa ultrassakin kävin ja siellä oli kaikki oikein hienosti, mulla se oli va-ultra viikolla 9+3, kun jää np-ultra välistä. Sitten hankin kirppikseltä halvalla Angel Soundin, ihan huippu vehje. Sykkeet kuuluneet 10 viikosta lähtien lähes joka ilta. Viimestään aamulla on löytynyt, pikku nyytin sykkeet. <3
 
Terppa ptikästä aikaa. Aikas monenlaista kirjotusta olikin tullut tässä välillä. Mulla alkoi jo välillä oleen olot vähän parempia mut sit tuli viime torstaina yrjö tauti kylään oikein paskataudin kera niin sitäpä onkin sit päivitelty tässä lauantaina, jopa tk- päivystyksessä tipassa pahoinvointi- ja särkyläälleitä saamassa. Voi hitsiläinen ku on elää taas menny ihan pyllylleen. No onneks nyt vihdoin eilen oli jo vähä paree päivä nii sai tuon tyttösen 1-v synttärit pidettyä. Ne piti alunperin olla la mut ei oiken pystynyt.

Toivottavasti alkaa jo monilla nää olot helpottaa. Se 12 viikon maaginen raja on kohta jo ylitetty. Tosin täälä ne kestää sinne 14 viikkoon aikasempien kokemusten perusteella. Mut voiton puolella niinsanotusti meidän pitäs jo olla. Enimmät viikot on jo lusittu.

Mä en tiä viittinkö edes kertoa ku ei kukaan kuitenkaan usko. En itekkään uskois jso en näkis ja tuntis. Mut tää mun luomuleevini jytää jo niin et näkyy ja tuntuu. Isikin näki ja tunsi eilen. Mä tiiän ei sen pitäs kai olla kovin helposti mahollista mut niin se vaan teki eilen illalla niin moneen kertaan. Ja tänään amuyöstä on tuntunu kans. Nyt ei päin aikana ole ollu mitään liikettä. Mut siis ei siellä mikään hyppykakkakaan vois pomppia. No perjantaina olis se NT ultra edessä. Katotaan mitä se siellä sanoo. Onko kuullu et tähän aikaan voi vielä mitään tuntea.

Muoks. Nii joo noista masujen pömpötyksistä. Täällä kans ajoittain sellanen hillitön turvotus tekee olosta aivan tukalaa.

Koittakaahan kanssasisaret jaksella nämä viimeiset huonojen olojen viikot. Kyllä se elämä sieltä taasen palaa. Vaikka iteltä tahtoo välillä usko loppua.
 
Heippa! Palstalla oireillaan siis edelleen:) Mulla taas ei oikeestaan ole mitään :) niinkun eiole juuri ollutkaan. Paino on laskenut sellasen 2 kiloa, välillä on ollut turvotusta, mutta enemmän mies on todennut mahan pienentyneen. Mikä sinällään on ihan hyvä, koska mulla on ehkä noin 5 kiloa ylimääräistä mukana. Terveydenhoitajakin sanoi että painon putoaminen alussa on ihan normaalia. Samoja vaatteita käytän siis edelleen ja mahassa ei kyllä ole vielä mitään pyöristymisen merkkejä. Iho on normaalia rasvaisempi ( kirjotinkin siitä jo aiemmin) mutta mitään suunnatonta finniaaltoa ei sitten tullutkaan kun otin käyttöön Vichyn Normaderm sarjan..sopii mulle! Hajuaisti on kyllä herkillä, mutta mikään ei kuvota eikä ällötä. Kahvia ei vaan tee mieli ja mausteinen ruoka närästää. Siinäpä Tinttiäisen oireet :) Huomenna eka ultra (11+2). Siitä sitten tuolla toisessa aiheessa:)
 
Täällä käynnistyi 12 rv ja oikeastaan vasta parin viime viikon aikana moni ruoka on alkanut ällöttää. Etenkin kaikki lämmin ruoka... leipä ja jugurtti on oikeastaan ainoat, jotka nyt menevät alas. Toivottavasti tämä helpottaa pian, oon huolissani, ettei pikkuinen saa tarpeeksi monipuolista ravintoa.

Onko muilla ollut kovia kohdun kasvukipuja? Mulla on välillä voimakkaita vihlontoja, jotka muistuttavat menkkakipuja. Ultrassa ollaan käyty ja kaikki oli onneksi hyvin, joten kai nuo kivut ovat niin yksilöllisiä.
 
Lounatuuli: Älähän ole huolissasi pienen ihmisen alun ravinnon saannista. Hän ottaa kaiken sen minkä tarvitsee. Sinä itse olet se joka jää vähemmälle. Mulla ei ole hirveästi ollut vielä kohdun kasvukipuja. Ajoittain joitain mutta ei kummenpia.

Aurinkoinen: Minusta tuntuu, että imetyskeskustelu tässä vaihessa ei ihan vielä ole jankohtainen muuta kuin heillä joilla ed imetys on päättymässä tai jotain sen kaltaista. Mut ei kannata ottaa turhia paineita etukäteen uosta, et onnnistuuko se vai ei ku sitä ei tiedä etukäteen miten se menee. Hyvä vauva siitä kasvaa oli imetetty tai ei.

Durina ja muut unettomat: Tää liittyis kans kerhoon. Herään nykyisin joka aamu puol viis...... Plaah ja valvon tuonne seittemään ja sit just ku olen vihdoin saanu uudelleen unenpäästä kii nii sit sit tuo 1v herää. Ja voi vitsit et sit väsyttäis.

Katusutariina: Noi sun työolot vaikuttaa tooosi kamalilta. Voi koita jaksaa. Ja mää kans nii odotan niitä syksyn viileitä iltoja ja "normaalia olotilaa", Jolloin voi vaan yrittää miettiä et nii kannattas ehkä olla syömättä, mut ku kaikki maistuu taas niin hyvältä.

PeppiPitkätossu: Hihi mulla ihan sama ajatus aina noiden yöllä vessassa ramppaamisten kanssa. Normaali tilassa pidätän aamuun asti vaikka mikä olis. Ainoastaan jos pitää tytölle käydä tuttia antamassa ja kauhee hätä niin silloin voi käydä ku kerran jo ylhäällä on mut ei muuten kyllä sängystä jalkojani lattialle laske jos ei kakka ole tulos housuun. Ja aika harvoin sitä tarttee yöllä kuitenkaa tehä .

Finnejä: joo täälläki! Voi inhaa. Ku tähän asti ei aiemmissa raskauksissa ole ollut finnejä. Mulla niitä on vaan aina silloin jos oma "normaali" hormoni toiminta toimii tosi ihanan huonosti niin silloin eli aina ilman hormonihoitoa. Mut ei raskauksien aikana ei. mut ny on. En sit tiä onko kysessä ny vaan tää aika ku on nii paha olo et ei iltasin jaksa naamaansa käydä pesemässä vaikka kui olis hionnu. Toivotaan et finnihomma helpottaa kuhan olot paranee. Ja voihan tuo jatkuva hikisyyskin tehä lisää finnejä.

Maikkie: Yritetään muistaa sun valittelut kuumuudesta :D. Mulla vain ainakin aiempien raskauksien kanssa on ollut niin, että loppua kohden on vaan parempi mitä viileämpää olisi kun on itellä se lämpöpatteri koko ajan mukana. Jalkoja kumottaa vaikka eka lapseni syntyi lokakuussa. Et saattaapi olla et ei palele vaikka muuten palelis.

Ohhoh. Tänä iltana onkin harvinaisen hyvä olo nii tuli kirjotettua vaikka olin jo päivällä käyny kirjottelemassa.

Niitä hyviä ja erittäin mukavan oloisia hetkiä odotellessa. Mä ainakin menen ravintolaan syömään niin paljon niin hyvää sapuskaa heti ku vaan voin. Ja monta kertaa...
 

Eemi03: Njoo ehkä ei vielä kovin ajankohtaista, mutta alko taas tulla mieleen, kun alko rinnat tulla kipeeksi. Ja tosiaan satuin täältä Saksasta, ehkä noita suomestakin löytyy, mutta osui silmään niin ostin pois, noita pieniä apuvälineitä tuon imetyksen onnistumiseksi.

Mulle sen epäonnistuminen oli äärettömän kova paikka, josta yli pääsy kesti jonkin aikaa.. Eikä ehkä vieläkään ole ihan käsitelty asia, toivottavasti toisen kanssa onnistuis niin saisin sen jättämän aukon itsestäni korjattua.

Olossa ei ole muuta muutosta tapahtunut kuin tosiaan oikea rinta on tullut melkosen kipeeksi.. Asiaa ei kauheesti helpota se, että taapero tykkää riehua mun sylissä, ja välillä repii tuota rintaa tai muksii. Täytyy ehkä koittaa noita geelityynyjä niin, että laittaa hetkeksi esim jääkaappiin, jospa viileä helpottaisi tuota kipuilua.
 
Aurinkoinen: Tosi harmi et sulle on jääny noin "paha" mieli imetyksen epäonnistumisesta. Haluan vaan sanoa tämän toisen kohdalla, että et odottaisi liikoja etkä siten joutuisi taas pettymään. Joillakin se ei vaan yksinkertaisesti onnistu ja sillä selvä. Onhan se varmasti tosi kova pala nieltäväksi mutta silti kehoittaisin mieluummin valmistautumaan siihen, että jos tälläkään kertaa ei onnistu niin annat itsellesi anteeksi jo valmiiksi. Ei se tee sinusta sen huonompaa äitiä vaikka et toisellakaan kertaa onnistuisi. Toki on hyvä, että haluat vielä yrittää mutta kannattaa suojella itseään liialta toivomiselta. No tää on tosiaan ehkä vähä pois tästä otsikosta mut teki mieli sanoa.

Mulla kans häiritsee tuon taaperon sylissä riehuminen tai oikeastaa päällä kävely siksi, että vatsalaukku on niin arka koko ajan ja tuntuu tosi inhottavalta oksettavalta kun tuo pieni mahaan painaa, pökki, potkii muksii.

Vähän olot onneksi muuttuneet paremmiksi ja tuntuu, että nyt voi jo vähän elääkkin. Siis pystyn itse hoitamaan lapseni, jota en tässä välillä pystynyt. Mutta iltaisin on edelleen niin veto pois ja nytkin tekee jotenkin niin tosi huonoa. Ei nyt ehkä tartte oksentaa mut muuten etoo ja tuntuu pahalta. Tää kuuma ilma tekee selvästi osansa. kun on viileämpää niin kestää paremmin.
 
Toinen kolmannes on alkamassa ja oireista on jäljellä vain muisto. Tällä hetkellä täällä mennään siis kohtuullisen oireettomissa tunnelmissa. Viime lauantainen yökkiminen on porukalla luettu kuuluvaksi jonkinlaiseen mahatauti sarjaan ja siitä on muistona enään ajoittain lievää mahakipua. Liekö vaan lihakset jumissa moisesta yökkimisestä vieläkin. Muuten olo on ihan hyvä, mitä nyt muakin tuo järjetön kuumuus uuvuttaa.

Varsinaisista raskausoireista jäljellä on vielä uupumus, jonka seurauksena koko ajan on niin saamaton olo, ettei kertakaikkiaan saa oikein mitään tehdyksi. Suuri saavutus on jo astianpesukoneen tyhjennys ja täyttö pyykinpesukoneesta puhumattakaan. Tai noh, kyllähän ne pyykit aina koneeseen saa ja ehkä jotenkuten narullekin, mutta se puhtaiden pyykkien kaappiin viikkaminen on vaan niin ylivoimaista. Ja valitettavasti meillä sen todellakin huomaa. Vierashuoneen sängynpäällinen alkaa uhkavasti muistuttaa puhtaiden vaatteiden vuorta pienen kasan sijaan. Huoh...

Eikös sen väsymyksen pitäisi tässä toisen kolmanneksen aikana jo väistyä? Sitä energistä keskiraskausaikaa odotellessa...

Tsemppiä kaikille ja koittakaa jaksaa helteistä huolimatta. Pian on syksy ja talvi... ja se helmikuukin tulee luultavasti todella nopeasti =)
 
Ennen kuin tein testin (rv 5) tiesin jo aika varmasti, että olen joko raskaana tai sitten minulla on pahasti jotain vialla tuollan masussa. Alavatsaa repi niin julmetusti, myös rinnat olivat tosi kipeät. Toisaalta minulla on kyllä ikävät menkkakivutkin, joten saattoivathan ne olla sitäkin. No eipäs sitten olleetkaan :)

Vatsan kova juiliminen meni jossain vaiheessa ohi, mutta edelleen silloin tällöin tunnen vaimeaa menkkakipuilua masussa. Rinnat ovat kasvaneet reippaasti ja ovat varsinkin aamuisin todella turvonneet ja kipeät. Joudun lähtemään rintaliiviostoksille pian :) Joskus, varsinkin sängyssä maaten, kun käännähdän tunnen masun reunassa nipistyksiä. En tiedä ovatko ne jotain lihas"kramppeja" vai mitä lievät..

Olen nyt siis 11 raskausviikolla. Pahoinvointia ei ole ollut, paitsi jos olen todella nälkäinen sekä yhden yövuoron jälkeisenä aamuna. Ruoka maistuu vähän liikaakin, mutta olen huomannut myös kyllästyväni joihinkin ruokiin (esim. ruisleipä). Makeaa ja salmiakkia mussuttelisin vaikka ja kuinka, mutta olen yrittänyt pysyä kohtuudessa.

Aiempaa väsyneempi olen ja saan nykyään nopeasti unen päästä kiinni. Unia näen nyt lähes joka yö (ennen raskautta hyvin harvoin). Öisin joudun heräämään vessaan, joka on ehkä ärsyttävintä.. :) Masu pömpöttää aika paljon jo, tosin se on varmasti myös huonon ruuansulatuksen aikaansaamaa. Alkuun vatsa toimi kuin unelma (jo ennen raskautta olen kärsinyt ummetuksesta), josta olin ihan happy, mutta höh nyt on tilanne ihan toinen. Luumuja liotellen siis...

Muuten olo on mitä mainioin :)
 
Juu mullakin on ollut toisinaan tuota samantapaista mahakipua kuin menkoissa, mutta vain paljonpaljon lievempää. Lisäksi pieniä nipistelyjä alamahasta välillä.

Tänään on tasan 12 raskausviikkoa täynnä ja myös ensimmäinen ultra parin tunnin päästä. :) Jännää.

Iho on selvästi rasvoittuvampi nyt ja tukka samaten. Mulla on kyllä aina ollut vähän huono iho ja pari v. sitten e-pillereiden lopetuksen jälkeen se oli kyllä jonkin aikaa todella kamalassa kunnossa. Ennen raskautta iho oli kyllä jo hyvä, kai ikä vaikuttaa ja kun keho sai poistettua kaiken sen e-pillerimoskan. :) Vaikka iho rasvoittuu enemmän niin ei kuitenkaan vielä ole näppyjä näkynyt. Toivottavasti pysyykin poissa! :)

Nännit on myös arat.

Lisäksi huomaan stressaavani TODELLA typeristä asioista! Olen stressaajaluonne, vaikka kaikki on aina jotenkin järjestynyt. Nyt stressiä aiheuttaa suurimmaksi osaksi kaikenmaailman keskustelupalstat(!) Haha! :D joita lukemalla saa kyllä itsensä tosi sekaisin! Tällähetkellä olen huolestunut että voisin saada kissoilta toksoplasmoositartunnan ja eilenkin ihan vauhkona jo kyselin eläinlääkäristä hintoja jos veisin kissat testiin. Onneksi mies sai puhuttua järkeä päähän ja sain vähän rauhoituttua...ne testit olis meinaan suht kalliitkin! 
Noh, tälläinen stressaaja täällä! emoticon
 
Luin jostain, että toksoplasmoosin vasta-aineen voi testata myös ihmisen verestä. Jos on sille vastustuskykyinen, ei ole vaaraa kissan hiekkalaatikon tyhjennyksessä. Pyysin testiä neuvolassa, mutta neuvolantäti vaan naurahti, että lapsen isä tyhjentää hiekkalaatikon!
 
Onpa hassua. Täällä meillä testataan automaattisesti äiti jos kotona on ulkona käyvä kissa. Selvis että mulla vasta-aineita ei ole.
 
heihou, täällä taas kirjotellaan. Nyt rv 12 ja mulla on oikeestaan olo helpottanut siten että turvotus alkaa laskea ja pikkuisen pieni mahakumpu alkaa jo näkyä.Ultra on muutaman päivän päästä ja se jännää kovasti..Oksentelu jatkuu edelleen ajoittain.Nyt se vaan on mihin vuorokauden aikaan tahansa. Mulla noi kohdun kasvu kivut tuntuu aina mennessä "väärään" asentoon tai esim aamulla kun venyttelee sängyssä.Vihlaisut on välillä tosi kovia ja heti alkaa kuulostelemaan että tapahtuuko jotain..mut mut.kaikenkaikkiaan olo alkaa pikkuhiljaa tasoittumaan. Mitä nyt miehen kaikki tekeminen ärsyttää..SIIS AIVAN KAIKKI emoticon  siis en ymmärrä ollenkaan.hyvä kun toinen Syödä osaa niin ettei siinä jokin mua häiritsis.Koko ajan tuntuu et "pitää" huomautella jostakin.aivan kamalaa.Mut tääkin olo riippuu päivästä.On tää vaan kummaa.voi mun miesrukkaa nooo.ehkä tääkin on ihan normaalia.Sitä välillä luulee et tulee hulluksi näiden ihme oireiden kanssa.huh. no mut eiköhän se tästä taas.Jokainen päivä on erilainen ja mua  on alkanut kovasti jo innostaa masun kasvaminen ku se alkaa oikeesti oleen ihan pian silmillä nähtävissä.ihanuutta
 
Minulla on vaihdellut oireet aikas paljon... rinnat oli tosi arart, mutta nyt alkaa sekin helpottamaan...
Etova olo on lähes koko ajan! Ruokaa pitää vetää VÄHINTÄÄN 2 tunnin välein tai tulee toooosi huono olo. Ruokaa en pysty miettimään, mutta jos äkkiä syön enkä mieti sen enempää menee se alas. Jos nään toisen ihmisen syövän, menee myös ruokahalu :D Pitsaa oon syöny aika paljon, koska sitä ei koskaan tartte sen kummemmin miettiä ja se pitsa riittää hyvin koko päiväks :D
Oksentanu olen kerran. Luulen että kuumuus vaikuttaa vatsaan, esim. auringossa oleminen, hellan vieressä kokkaaminen ja silittäminen ovat kamalia paikkoja!

Onko muuten kellään oireiden kanssa ollut oloa, että onko sielä mahassa sittenkään mitään? Minulla on ollut välillä hassuja ajatuksia, että onko sielä sittenkään mitään tai onko sielä kaikki hyvin?... ultra pitäis ollu 2 viikon sisällä ja sielä vasta selviää kunnolla... mutta vaivaa hirveästi. Onko siis muilla ollut sellasi tuntemuksia? Missä on vauva? onko se edes sielä? vai onko se piilossa? mitä jos testi oliki "rikki"? kuvittelenko kaikki oireet?.....
 
13+1 tarkalleen tänään. Ei enää tartte oksentaa mut maha kerää ilmaa ja tuntuu tosi inhottavalta edelleen päivittäin. Varsinkin iltaisin. Ylävatsaa korventaa ihan tuhottomasti tälläkin hetkellä. Pitäs niin tarkkaan osata kattoa mitä suuhunsa laittaa ja sitäkin et syö juuri oikean määrän. Liiasta tulee ällö olo ja liian väähästä myös. Noh onneksi tosiaan on jo ohi.

Suussa maistuu edelleen lähes jatkuvasti tosi pahalle. Siihen ei tunnu enää edes oikein purkkakaan auttavan.

Väsyttää myös ihan tuhottomasti. Menen nukkumaan yleensä jo 10 aikoihin ku ei enää vaan jaksa. Varsinkin jos ei ole päikkäreitä nukkunut. Minä myös odottelen kovasti sitä pirteää ja hyvin voivaa raskauden keskivaihetta. Se on jotenkin niin uskomatonta miten tämä oikeesti voi loppua sitten jossain vaiheessa. Mutta niin se vain on ollut aiemmissakin raskauksissa ihan hyvä ja energinen olo siinä puolen välin tienoilla. Pitää vain yrittää jaksaa uskoa, että se aika vielä tulee.
 
Täällä oksuiltiin taas eilen. Kaksi viikkoa edellisestä kerrasta... minusta tämä on jotenkin omituista. Ilmeisesti kyse kuitenkin on raskauspahoinvoinnista eikä ruokamyrkytyksestä, jota kaksi viikkoa sitten epäilin.
Taas meni, kuten viimeksikin, että huono-olo tuli ihan puskista yhtäkkiä n. 1-2 tuntia aamupalan jälkeen. Eilen onneksi selvisin vähemmällä oksuilulla, kun edellisen kerran, mutta ihan koko päivän oli pahaolo enkä päässyt sängystä mihinkään. Syömään en pystynyt, kuin yhden jugurtin vasta illalla. Ja vielä tänä aamunakin tuo leivän syönti meinaa tökkiä pahemman kerran.

Eikös tässä vaiheessa jo (rv 14+4) pitäisi pahoinvointien alkaa olla takana? Mulla ne vasta alkoivat kaksi viikkoa sitten... onko kellään muulla ollut mitään tämmöistä? Niin ja koko tuo kaksi viikkoa, mitä oli tuossa välissä, olo oli ihan normaali.

Tähän päälle vielä jo kolmatta päivää jatkuva migreeni... kyllä on kuulkaa kuningasfiilis... emoticon
 
Voisinpa nyt minäkin kertoa omista oireistani :) Tällä hetkellä siis rv 13 menossa. Nyt hiljattain on ollut jonkin verran kovia päänsärkyjä. Katoavat kuitenkin aina yhtä nopeasti kuin tulevatkin.

Kohdun kasvu tuntuu myös ajoittain tuntuvina pistelyinä (tätä ollutkin jo useampia viikkoja).. Lisäksi läpi raskauden ovat kaikki aivastukset ja yskäisyt vihlaisseet, mutta kun on ehtinyt etukumaraan juuri ennen aivastusta/yskää, niin ei vihlaisut onneksi tunnu :)

Oksentelu on onneksi vähentynyt hieman. Oksentelin useita kertoja päivässä rv 7-10 aikana, jonka jälkeen on ollutkin aika vaihtelevaa. Välillä ollut päiviä, ettei ole tarvinnut kertaakaan oksentaa. Useinmiten edelleen kuitenkin keskimäärin kerran päivässä, mutta pääasiassa pelkkää yökötuksen/ palan tuntumista kurkussa. Eteerisen minttuöljyn tuoksuttelu tuntuu aina hieman auttavan :)

Ruuan suhteen haasteellisinta on ollut oman ruokavalioni (raakaravintoa 80%) sopeuttaminen raskauteen. Onneksi apua saa kaikkeen ja ehdoton ei pidä minkään suhteen olla ;) Pääasiassa hiilarit ovat maistuneet raskauden aikana. (aamulla ihan pakollinen) Nyt (onneksi) keho ottaa jo vastaan vähän rasvaa ja protskuakin. Tahinia on mennyt lusikkakaupalla! Jostain syystä mehut ja vesi eivät meinaa pysyä edelleenkään sisällä. Legendaarinen sitrusten hamuaminen on ilmennyt täällä limettien imeskelyn muodossa =) Kaikki raikas tuntuu onneksi maistuvan. Makeaa ei juurikaan ole tehnyt mieli (tosin välillä verensokerin laskiessa saatan napata hätävaraksi lusikallisen hunajaa) Eniten ärsyttää kaikkien kärvennettyjen ruokien hajut ja erityisesti paistetun kananmunan :I

Unen tarve on edelleen suuri! Se on kummallista miten ihmistä voikin väsyttää niin paljon!! :D Nukun helposti 10-12 tunnin yöunia ja vielä saatan nukahtaa keskellä päivääkin. Liikkuakaan en ole jaksanut pahemmin. Täällä myös odotellaan energioiden paluuta, niin pääsisi enemmän ulkoilemaan ja harrastelemaan. Sänky ja ämpäri kun ovat tulleet läheisimmiksi asioiksi nyt parin kuukauden aikana..

Pääasiassa nautin kuitenkin raksaudestani, onhan tämä jännittävää aikaa =)! Vaikka liikutuksen tunteita onkin ollut hieman enemmän kuin tavallisesti, ja mielialoissa ollut hieman normaalia enemmän vaihtelua, on oloni stressitön, tasapainoinen ja onnellinen!

Onnellista ja ihanaa odotusaikaa ja paljon voimia kaikille!
 
Maikkie. Eikös nuo päänsäryt kuulu just kans tähän vaiheeseen raskautta. Niin muistan jostain lukeneeni. Ja mulla oli sama juttu ed raskaudessa ja nytkin on alkanut päänsäryt haamut varotteleen. Eli kun pahoinvointi loppuu niin sit pari viikkoa ainakin inhottavia jo heti aamusta lakvia päänsärkyjä. Ei todella tunnut kuninkalliselta. Mut koitahan kestää.

Solinar: Mitä tarkottaa käytännössä raakaravinto? Jos saa kysyä. Ku tää ei ihan tiedä. Ja toivottavasti sinunkin pahat olot helpottaa pian.
 

Kiitos :) Kyllä tässä koko ajan paremaan suuntaan mennään :)!

Kysyit raakaravinnosta. Tässä nyt lyhkäisesti :D

Raakaravinto on sellaista ravintoa mitä ei kypsennetä yli 45 asteen. Sillon siihen ruokaan pitäis jäädä paljon enemmän ravinteita kun kypsennetyssä ruuassa. Sekään ei aina oo ihan yksiselitteinen asia kuitenkaan :) Joistakin kypsistä ruuista voi taas kehoon imeytyä joitakin juttuja paremmin. Lisäksi meillä Suomessa 100% raakaravinnolla eläminen on haastavaa/jokseenkin luonnotonta kylmän ilmaston vuoksi. Ite en siksi ihan 100% raakaravinnon syöjä olekkaan. Mutta jotenkin luonnostaan keho kaipaa raikasta tuoretta ravintoa ja oon voinu tosi hyvin niin syön reippaasti yli puolet kypsentämättömänä :) Ja vaikka oonkin pääasiassa kasvissyöjä, syön etenkin talviaikaan mielelläni hieman riistaa ja kalaa. Raakaravintoon ei myöskään kuulu vilja eikä maitotuotteet. Itse käytän niitä pienissä määrin kuitenkin. Pähkinöillä ja siemenillä saa oikein hyvin korvattua :)

Monet kauhistelee että mitenkä oikein nyt raskausaikana sitten. Kyllä on kaikille raakaravinnon ystäville ihan terveitä lapsia tullu :) Oon aina ollut kiinnostunut ravintoasioista ja terveydestä. Kirjoittelen myös blogia (Vihreä Henkäys) luonnonmukaisesta elämäntavasta ja nyt myös raskausajasta :) Itseasiassa eräs raakaravintoon perehtynyt kaverini on myös sattumalta nyt samassa vaiheessa raskaana, eli helmikuussa myös synnyttää :)

Ja tosiaan ei pidä koskaan minkään suhteen niin ehdoton olla eikä muutoksia pidä tehdä koskaan nopeasti tai radikaalisti :D Kyllä sitä tulee välillä syötyä ihan mitä vaan mieli tekee! Elämästä pitää nauttia! Omaa kehoaan kuunnellen :)!
 
Takaisin
Top