Raskaus vaivoja

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Hannan
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Miu-82: Miulla istukka on takaseinällä ja tosi lähellä kohdunsuuta.. Nyt se oli valahtanu hiukan kohdunsuun päälle, mikä aiheuttaa herkästi runsasta verenvuotoa.. (Vuodin viime viikonloppuna kunnon holahuksia verta yhden yön ajan, joten se istukan paikka tarkastettiin) ..Eli se istukka alkaa vuotamaan nyt tosi helposti jos rasitan itseäni yhtään. Ne kyl rakenneultrassa varoitteli, et niin saattaa käydä kun se istukan sijanti on tuollainen. Rv32 ne tarkastaa mihin istukka on lopulta asettunu, et josko se ois siirtyny kohdunsuulta pois itsestään. Siihen asti pitää ottaa tosi iisisti.. Eli jonnekin Marraskuun lopulle asti.. :/
 
Nyt on muuten tullut lähes joka iltaiseksi riesaksi NÄRÄSTYS! :/ Tosi inhottavaa.. Miulla esikon odotuksessa oli närästystä ihan loppuraskaudessa, mut ei vielä tässä vaiheessa.. Nyt närästää lähes joka ilta, ja joutuu Rennietä popsimaan että helpottais..
 
närästys täälläkin, en edes tajunnu ku ihmettelin vaan et mikä vaiva ja sit neuvolatäti sano et kuulostaa ihan siltä, no äsken hain rennie paketin apoteekista :D ja sit matala hb, oli joku 126 ja nyt on 102 ja just hain maltoferit apteekist kanssa kun obsidania en voi syyä ku menee maha hemmetin kipeeks!! on tääki :D mut jos helpottais :)
 
Mä oon huoman että mun rinnat on alkan jo vuotaa..jo rv 26 alko toi.Ja tuntuu ettei oikein mitkään rintsikat oo mukavat päällä :( Ja kävelykin lenkeillä on hidasta kun tuntuu paineentunnetta heti jos yrittää vähän reippaammin kävellä.Pakkohan sitä on vähä ittestää lenkin avul huolehtii,et mennään sit vähän hiljasempaa vauhtii.Selkä kumminkin sen verran raskausaikoina vaivannut että lenkki tuntuu olevan ainoa apukeino siihen.Onneks pääsee ens viikon maanantaina neuvolalääkäriin niin pääsee vähän juttelee tosta lenkkeilystä ja sais vähän infoo tohon epämukavaan tunteeseen aina lenkeillä.Alotin itte popsii rautaa viime viikolla kun alkoi tulla väsyttävää oloo..viime raskaudes hemppa oli matala jo rv24  ni mulle sanottiin neuvolas että jos alkaa olee väsyttävää oloo nii voin ihan hyvin alkaa päivittäin rautaa syömään ilman että neuvolast tulee siihen mitään ohjeita.
 
Hei kaikki :)
Hirveesti vaivoja teillä, täällä sama. 
Alussa oli toki ne pahoinvoinnit, ja huimaus jne. Mut sit tuli päänsäryt, ne oli kauhemipia! Joka päivä kun nous sängystä, niin alko se sama pääkipu. Onneks ne lakkas sit kuukauden jälkeen. Noh, sen jälkeen ilmesty sitten alaselkäkivut. Kun istuu vähän pidempään, niin se voi olla etten pääse ylös. Jos makaan sohvalla huonossa asennossa, pääsen kyllä ylös, mut liikkuminen ei sit onnistu ohan heti, tai ei ollenkaan. Sit saapui niin ihana närästys. Tuntuu et joka aterian jälkeen alkaa sama vaiva :/ No muutama vko sitten mun tissit alko vuotamaan. Ihmettelin siinä et mitä helkuttia, miks paidassa on märät läiskät. Soitin sitte siskolle ja kysyin et "onks tää ihan normaalia?!"..Olhan se :) Niin ja sit on viel tosiaan se, että välillä tuntuu et tulis pissa housuun kun toi mönkijä alkaa liikkumaan,osuukohan se sit johkin virtsarakon tuntumille ku tuntuu kauhee paine ja sit tulee ajatus.."oh shit, gotta go!!!" .
 Ens neuvola onkin se lääkärikäynti ja se on eka, missä vaiheessa teillä on ollut ensimmäinen lekuri? mitä ne tekee ekalla kerralla? muuta kun sen sisätutkimuksen? 
 
Inc, mulla oli rv 12 eka lääkärineuvola. Se teki vaan sisätutkimuksen, tunnusteli kohdunsuun ja vatsan päältä paineli. Eikä oikein muuta sitten tehnytkään, tutkimuksellisesti siis. Juteltiin pitkään siitä mitä tulevaisuus tuo, lähinnä se kertoi mielialanmuutoksista ja siitä että mitä kaikkea parisuhteen kanssa tulee. Seksistä se aika pitkälti kertoi ja missä asennoissa sitä on raskaana ollessa kiva harrastaa


Seuraava lääkärineuvola mulla on rv 28, ja kätilö meinasi että silloin on vain taas tuo sisätutkimus ja jos jotain muuta ilmenee,niin sitten tutkitaan tarkemmin.
 
Mulla on ollut tosi hyvä ja reipas olo suurin piirtein kolme kuukautta (heinä, elo, syys) alkuraskauden huonovointisuuden ja väsymyksen jälkeen. Olen jaksanut liikkua ja tehdä hommia melkein niin kuin ennenkin, mutta nyt viimeisen parin viikon aikana on usein tullut taas voimaton olo ja hengästyn helpommin. Vatsa alkaa vähän painaa (ja olla tiellä..) ja jumppaaminen ei ole enää yhtä hauskaa. Paikat taitavat myös alkaa vähän irtoilla/löystyä, kun välillä tuntuu outoja tuntemuksia masun alla. Häntäluu myös ajoittain särkee. Ja mitähän vielä... Juu närästys tuli elämääni tällä viikolla, joten sekin varmaan tähän raskausvaivojen joukkoon. Tällä mennään, olen kuitenkin iloinen että tuossa välissä oli nuo kivat kolme kuukautta jolloin ei oikeestaan ollut mitään - nyt on joka tapauksessa helpompi olla vähän kremppainen ja väsynyt, kun ei kenellekkään ole enää epäselvää miksi, saati että pitäisi salata.. ;)  
 
Aika hassua kyllä, et mulla on ensimmäinen lääkäri vasta nyt sit vkolla 25+1. ku kaikilla muilla näyttää olleen jo muutamiakin kertoja O.o
ja sit on edessä se perkuleen sokerirasituskoe. Nyt oon yrittäny vähentää sokerinkäyttöä, mut sit on niitä päiviä kun se on mahdotonta :D eilenki aloin vielä illalla tekee pannukakkua, kun alko tekee mieli :P Ja olo on kun ilmapallolla. 
Onko muuten monella ollut niin, että teidän masuja vertaillaan kauheasti muiden mahoihin? 
Esim. "Kaverilla on paljon isompi maha kun sulla ja se on samoilla viikoilla kun sä!".
Eikö jokainen raskaus ole kuitenkin yksilöllinen? Uniikki? Itse pidän tota hiukan ärsyttävänä, ja tekis mieli sanoakin asiasta. 

Olen ylpeä siitä, mitä kannan sisälläni. Jokainen lisäsentti minuun, on pientä verrattuna siihen suureen ihmeeseen joka kasvaa sisälläni.
 

Joo toi mahojen vertailu on varmaan monelle tuttua, oli sit pieni maha tai iso! :D Itse saan kuulla paljon siitä, kuinka iso tää jo on.. Kunnon muumimaha! Alkuviikoilla jo kyseltiin, että "eihän siellä varmasti ole kaksosia".. Nyt alkanut ehkä vähän rauhoittua, mutta varmasti vertailuja saa kuunnella ihan loppuun asti! 

Miulla ei nyt näyttäis tuota keskiraskauden neuvolalääkäriä olevankaan, kun menen synnärille tarkastukseen samoilla viikoilla, niin se kuulemma luultavasti korvaa nyt sen lääkärikäynnin..

Vaivoista sen verran, että närästystä lukuunottamatta olo on ollu nyt ihan hyvä. Maha vaan alkaa olemaan jo tiellä, ja vielä pitäis reilu 3kk jaksaa mahaa kasvattaa isommaksi.. Mut toisaalta.. ENÄÄ reilu 3kk.. Nopeesti tää aika kuluu..

 
Mahan vertailu kyl varmasti kuuluu jokaisen odottavan äidin elämään jossain vaiheessa. Ja se on inhottavaa! Todellakin jokainen raskaus on erilainen ja eri kokoinen maha!

Mulla ei oo kertaakaan ollu viel neuvolalääkäriä ja nyt keskiraskaudessa meen äippäpolille "kasvukontrolliin" joten se lasketaan lääkärinkäynniksi. Luulempa et mun ainoa neuvolalääkäri on loppuraskaudessa.

Todellakin, enää 3kk! Aika menee hirveetä kyytiä ja saa mun puolesta mennäkin.

 
Mäki aloin miettii tota lääkäri juttua ja neuvolääkärillä en oo käyny kertaakaan, mut johtunee kai siitä et ravaan siel äippäpolilla lääkärissä?! :o
Ja ainostaan kerran ollaan mitattu se kohdunkaulan pituus ja ne muut jutut, se oli silloin ekassa ultrassa, sen jälkeen ei oo alapäätä sorkittu. Mitens muilla?
 
mulla on tulevana torstaina eka (neuvola)lääkäriaika (lääkärin tekemää 4d:tä ei lasketa) koko raskausaikana. aloin jo ihmetellä, että eikö kukaan lääkäri halua tutkia mua ja kysyinkin asiasta viimeksi neuvolassa. katsoin myös kotikaupungin nettisivuilta ton neuvolaohjelman ja täällä Vantaalla se ilmeisemmin menee, että lääkäriä tavataan alkuraskaudessa tarvittaessa. mä en kai sit tarvinnut aikaa, kun ei mulle sellaista annettu, vaan oon tähän asti ravannut vain terveydenhoitajalla (eikä niitäkään julkisen tarjoamia ultria tehnyt lääkäri, vaan erikoiskoulutettu kätilö). no, nyt on sit lääkärin tarkastus tulossa eikä kovin nappaa alapäätarkastus, mut pakko kai siihenkin on suostua :/
 
Täälpäin on yleensä 3 lääkärineuvolakäyntii mut itel vast tulevana maanantaina se ensimmäinen, koska ekaan en halunnut mennä eikä kuulemma tartten.Ja neuvolantäti ymmärs hyvin ku sanoin etten siitä lääkäristä pidä kun on niin kovakourainen :( Nyt ihan mielelläni kyl tahdon käydä siel lääkärin tarkastukses että näkee onko mitään muutosta tapahtunut.Tuntuu kävelykin tuottavan sen verran tuskaa että eilenkin meinasin käydä kesken vaunulenkin tienvarteen istuu ku oli semmonen fiilis ettei enää kykene kävelee :(
 
della_79, meillä oli silloin alussa jo sisätutkimus ja ei ollut paha.. todella nopsaa kävi, ihmettelin silloin oikeastaan, että tässäkö tämä oli :)
 
Meillä on neljä kertaa lääkärineuvola, tosiaan siinä rv 12 paikkeilla, sit noin rv 28 ja sitten ne kaks kertaa aika lähellä toisiaan siinä ihan lopussa. En mä pahakseni laita, siinähän sörkkii, ainakin mä saan rauhan että kaikki on niin kuin pitääkin.

Vaivoista sen verran että muakin on alkanut hengästyttää ihan sikana nyt. Ei tarvitse kuin vintille kävellä kun nukkumaan on menossa niin johan sitä hengitellään niin ku ravihevonen. Sama kun menee vakiolenkin koiran kanssa, niin välillä tuntuu kuin olis juossut kilometrin, hiki roiskuu ja hengästyttää. Jalatkin tuntuu vetävän maitohapoille helpommin ku ennen. Maha on toki kasvanut, mutta ei mitenkään niin että se tiellä olis.

Mä en muuten oo päässyt vielä kokemaan mitään mahavertailuja :) Enpä oo tosiaan kertaakaan vielä kuullut että kukaan vertaisi mun mahaa jonkun toisen omaan. Toki takki päällä sitä ei edes huomaa, ja en muutenkaan niin esittele runkoani missään skinnaripaidoissa. Esittelisin muuten, mutta kun maha ei mun mielestä vielä täytä raskausmahan tuntomerkkejä!
 
Mulla meni ihan hermot tämän kaupungin terveyden hoitoon. Täällä on ainoastaan kaks lääkärikäyntiä raskauden aikana ja eka tarkotus olla viikkoon 28 mennessä. Mutta mä en saanut aikaa edes siihen mennessä! Ei ole kuulemma aikoja antaa! Sain ajan vasta raskausviikolle 31!!!!!!! Sit kuitenki neuvolasta soitettiin ja oli käyny harvinainen sattuma ja joku oli perunut niin sain sen ekan lääkärin sitten "jo" raskausviikolle 29.

Myöskään en päässyt fysioterapiaan, mikä on tarkotus olla viikkoon 25 mennessä. Siihenki sain ajan vasta johonki 31 viikolle. Turha mennä enää siinä vaiheessa.

Onneksi muutan kohta muualle!
 
Mulla myös eka lääkärikäynti vasta ens viikolla (27+2), neuvolakäyntejä on ollut tähän mennessä vasta 3 ja seuraavakin täytyy sitten muistaa soittaa ton lääkärikäynnin jälkeen. Onneks valitsin Haikaranpesän synnäriks (jos sinne pääsen siis) ja siellä oli heti erilainen vastaanotto. Odottelen innolla synnytysvalmennusta sekä yksilöllistä synnytyssuunnitelmaa. Ekakertalaisena voin sanoa, että pientä paniikkia on ilmassa kun mistään en oikein mitään tiedä ja neuvolakin hoitaa vähän vasemmalla kädellä...

Mutta niihin oireisiin: mulla ollut ympärivuorokautista pahoinvointia ekat 5 kk, nyt on hieman helpottanut. Onneksi vihaan oksentamista yli kaiken; vain kerran olen joutunut oksentamaan vaikka kuvotus ja oksetus on läsnä koko ajan.

Samoin närästystä on 24/7, vain pahimpiin oireisiin otan Renniet kun muuten niitä menis laittoman paljon. Nyt sitten viimeisimpinä selkäsäryt ja jos vähänkin yrittää siivota rankemmin tai käydä lenkillä niin vatsakrampit (ilm. supistukset) kiusaa. Oo tässä nyt sit :)

Sokerirasituksen jälkeen joka kerta kun on sokeripitoista syönyt/juonut, on alkanu aika kovat jumpat mahassa. Mua alkaa nukuttaa mutta riiviö vetää sitten senkin edestä sokerihumalaansa 

Vatsaa on haukuttu pieneksi mutta johtuu siitä, että oon saanut sen aika hyvin peittoon hupparin taakse. Mun mielestä se on valtava mutta minkäs mä sille voin, jos muut on sokeita :)
 
Onks teillä muilla niillä jotka työssäkäy niin tukivyö käytössä? Voin suositella lämpimästi, alkuun luulin et on huuhaata ja sit unohin tossa ekana yövuorona sen pois ja oli selkä niin perkuleen kipeä ja seuraavan yön ku muistin ni ei ollu kivun kipuja. :) Suosittelen jos selän kans on ongelmia.
 
Moi!

Mulla muutes tuosta selkäkipukeskustelusta liittyen on aikoinaan häntäluu murtunut, kun jokusen vuoden lumilautailtuani innostuin lopulta treenailemaan streetissä hyppyjä erilaisissa hyppyreissä. Kerran sit hyppäsin vahingossa kenosti hyppyristä ja noin metrin korkeudelta selälleen jäiselle pinnalle suoraan häntäluun päälle koko massalla selälleen. Siinä sitten makailin ainakin viis minsaa "halvaantuneena". Oli pakko kuitenkin nousta ja laskea mäki alas ja huvittavinta kyllä roudautua takas hissiin, koska vanhemmat ootti toisella puolella rinteitä autolla tuollon ja en kehdannu heille myöntää tapahtunutta. Sit kaaduin ankkurihississä vielä ja taas makoilin jonkun minsan "halvaantuneena" maassa. Lopulta kun selviydyin ylös, piti vielä könkätä ainakin 300 metriä lumilaudan kanssa toiseen mäkeen, kun ei ollut ees välikulkureittiä. :D Jälkeenpäin aatellen ihan pöpiä meininkiä, kun ei voinu myöntää että koski ihan oikeesti
.
Joka tapauksessa tuo tragedia tapahtu joskus kymmenen vuotta sitten, eikä ole vuosikausiin ilmoitellut itsestään, paitsi joskus aikoinaan huippu-urheilussa ilmeni hieman iskiaskipuja. Nyt sit joskus pari kuukautta sitten alko vihlova kipu häntäluun alueella. Huvittavinta, mutta myös kivuliainta on tässä lähikuukausina ollut, kun ei tarvitse edes liikahtaa, kun alkaa julmettu vihlova kipu häntäluussa/takalistossa - sellanen kuin se murtuma olis siellä uudestaan yhtäkkiä - vaikka en ole listoani millään tavalla ees rasittanut normaalia enempää. Välillä pystyy kävelemään täysin normaalisti, kun sit välistä yhtäkkiä menee kokonaan kävelykyky kun se häntäluu alkaa vihlomaan niin täydellisesti. Onneks kuitenkin ko. kivut oli tosiaan noin 2-1 kuukautta sitten pahimmillaan ja nyt vähentyneet jo huomattavasti. Veikkaanpa että ne paikat siellä löystyy ja valmistautuu myös osastonaan synnytykseen. ^^

Närästyspuheisiin liittyen ei ole vielä mulla ilmennyt - ja toiv ei ees ilmenis!! *wish so*

Oon muutes aika monesta paikkaa lukenu, et naisilla usein on raskaudessa huono ryhti ja selkälihakset joutuu kovalle koetukselle - mistä seurauksena paljon selkäkipuja. Vaikka oon aina kuvitellu, että mulla on huono ryhti ja heikot selkälihakset, varsinkin kun en oo tässä vuosiin treenannu enää kovaa, niin täytyypä myöntää että kannatti aikanaan urheilla kilpaa ja kovaa, kun nyt ei selkä valita vieläkään painonnoususta/rasituksesta. Muutes yks hyvä vinkki tähän väliin niille, joilla on selkävaivoja: Raskaana ollessahan se painopiste muuttuu tietenkin eteenpäin. Ja tämän tilanteen monet koittaa kompensoida just selkälihasten kustannuksella työntämällä lantiota mahdollisimman paljon eteenpäin ja selkä notkolle. Mulla on ainakin toiminu se, että oon tahallani pitäny olkapäät suht edessä ja ryhdin "huonona" - jollon maha saa rehottaa vapaammin edessä kun jos työntää sitä lantiota just eteen ja on selkä notkolla.

Tosiaan rauta-arvot mullakin alhaalla ja sitähän mä valittelinkin kun eivät joka neuvolakäynnillä sitä mitanneet.. arvasin jo alussa että varmana laskee jossain vaiheessa hurjana - kuten tekikin ja viime kerralla määräsivät jo rautakuurille. Näin jälkifiksuna jos tulee uudestaan sama keissi, niin tiiänpähän varautua.

Tosiaan ehkä inhottavin raskausvaiva on se, kun junnu alkaa vatsassa potkimaan alapäätä kohti ja oikein mojovia potkuja suoraan virtsarakon alueelle. Ja tietysti siinä on liikenteessä just kouluun lähdössä/koulussa tai töissä tai jossain sellasessa paikassa missä lirahtaa pöksyyn kun ei millään pääse kiireiltä edes vessaan. Muutenkin vissiin alettava treenaamaan nuo alapään lihakset kuntoon, kun jo pelkkä naurun remakka laittaa juoksemaan jalat ristissä vessaan. Toisekseen nyt on joutunu lähiaikona ravaamaan vessassa urakalla muutenkin kun on kohtu kasvanu vauhilla ja kiva kiva: koulussa saa sitten tunneillakin ravailla vessassa ja lähin tietysti siellä vähintään käytävän toisessa päässä. Huh huh! Kyllä se on aina arvailua, kerkiikö sinne vessaan saakka vai ei. :D

Mua muutes ärsyttää toi mahojen vertailu, kun jokainen raskaus on ainutlaatuinen. Minä oikein haaveilin jo tähän eka raskauteen isosta mahasta ja hieman "leviämisestä" muutenkin, mut totta kai eka raskaus yleensä ei ole niin näyttävä ja vasta lopussa paikat virahtaa ja maha kasvaa (toki yksilöllistä ja joku on ehkä saanutkin sen ison vatsan jo ekassaan). Et oonkin saanu kuulla vaan siitä, kun oon niin normaali muuten, mut pieni pyöreä vatsa on kyllä tullut esiin.

Kirjottelinkin jo tossa et aika kuluu ihan hirmu vauhtia.. mut siis sittenhän kun synnytys on vuorossa niin se sama aika raskaudesta + koko elämä sitä ennen kertaantuu ajassa moninkertasesti, kun se kipu ei vaan tunnu ikinä loppuvan. Greit... Hm.. ja mä en oikeesti ees mieti vielä mitä on luvassa.

Hm.. hirveesti tulee asiaa jos alkaa kirjottamaan :D.. ehkä on parasta lopetella tältä illalta ja laitella kuulumisia useemmin ja *hieman* lyhyemmin :) Kuulumisiin!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top