Raskaus ja Tunteet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Mimii
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Vaihtasin mielelläni paikkoja sun kanssa Mannaryyni! Mun ei tee mieli, ei sit yhtään. Väkisin yrittämällä ehkä just just saan itseni edes kiinnostumaan asiasta mut ei tää halua oo. Odotan et saan kroppani haltuuni niin ehkä tänkin suhteen sit palautus takas normaaliks( sillon tietty muut ongelmat :D)
 
Seksi, mikä seksi? Mä en itsekkyyttäni halua olla vonkaamassa. Tässä tilassa kaipaan kehuja ja halailua (juu ja muutenkin kuin seksin toivossa) joten mies saa pääosin tehdä aloitteen... Sillä on valitettavasti halut vähentyneet vuosi vuodelta :( ehkä tää on sitä normaalia suomalaista 2 kertaa viikossa mikä ei vaan tunnu riittävän mulle ;)
 
Mulla hymykuoppa ihan samat ajatukset. Katoin kuvia viime kesän etelän matkalta, ja alko ahdistaa tää nykyinen olomuoto. Olin viime kesänä mun tavoite kunnossa. Melkein kaks vuotta olin tehny sen eteen duunia. Ja nyt ollaan taas lähtötilanteessa. Pelottaa et raskauden jälkeen mulla ei oo enää edes mahdollisuutta päästä samaan kuntoon. Yritän vaan miettii et mun masussa kasvava nöpönenä on kaiken tän arvosta, ja tää turhamaisuus unohtuu ku toinen syntyy. Salille hankin kyllä taas jäsenyyden, heti ku synnäriltä pääsen.
 
Mäkin olen tuijotellut viime kesän kuvia... On jotenkin timmimmän näköinen typy niissä otoksissa. Ja tämä epävaramuus omasta kropastahan on mulla ainakin suoraan verrannollinen niihin seksihaluihin. Ei auta, vaikka miehen mielestä olen kaunis ja maha on himottava, mutta kun ei niin ei.
 
Mie taas oon katellu ku oon paisunu ku pullataikina ja lähinnä häiritsee että se ei häiritse yhtään. Olin kevään ja kesän aikana muutenki lihonu ja mielestäni kauhee läski ja ny ei haittaa yhtää. Mitä ny et reidet hankaa jo ittensä näppylöille näin kotona. Mut iso maha ja roikkuvat rinnat on niin kauniit... :)

Joo haluun takas kuntoon ja mietin oonko turhankin optimisti sen suhteen mut en mä kaipaa entistä kroppaa takaisin. Jos ei mahaan ihan hirveetä ylimääräistä nahkapussia jää ni kiva ja vähän roikkuvat rinnat (no, kohtuuden rajoissa) on miusta aina ollu nätimpiä ku iha pystyt. Kun vaa sais synnytyksen jälkeen taas kävelyn lisäksi lihaskunnon aloitettua ettei kuihtuis. Ja toisaalta ku toinen raskaus on myös toiveissa ni olis kiva ehtiä kropan vähän palautua välissä paremmin ni tekis päälle hyvää mut tuskin siitä syystä ehkäisyä otetaan.

Vähän epävarmuutta miehen edessä tunnen, se ei ihmeemmin kehu. Sitä vaivaa väsymys välillä mut muuten kyllä kelpaa kuin ennenkin. Halut olis itellä muuten kovemmat vaan alkaa väsy painaa jo itselläkin vaikken mitään tee ku tää paksuus ei anna miun nukkua kunnolla. Kaikki kuitenki hoituu sit ajallaan.
 
Miulla on jo 15 kg lisää ja ei miun vartalo sitä tarvii mut vauva tuntuu tarviivan. Sitä tulee sen verran kuin tulee. Enemmän huolehdin et saanhan ravintoaineita varmasti tarpeeks ja etten "käytä kaloreitani" pelkkään sokeriin tai teollisesti valmistettuun ruokaan jne. Alkuperäinen tavoite oli jos jäis alle 15kg painonnousu mut ny jos jää alle 20kg oon ihan tyytyväinen. Kun ihan ruokaa syömällä oman ruokahalun mukaan kulkee ja näkyy mahan kasvuharppaus tulevan aina samalla. Ite oon muutenki sen sorttinen et lihon ja laihdun helposti, ei turha jojoilu hyvää tee mut keho reagoi muutoksiin tosi nopeasti. Siksikään en jaksa stressata. Raskaus ja imetys sit toki voi muuttaa aineenvaihduntaa mut kunhan ei viä 10 vuoden päästäkin oo "vauvakiloja" ni väliäkö sillä. Kaikki ajallaan.

Sen verran piti tohon "raskaus ja tunteet" otsakkeen alle avautua et eilen tuli päänsäryn, koholla olevan verenpaineen, ylävatsakivun kanssa käytyä synnärin kautta. No, kaikki oli kunnossa, onneks - matkalla takaisin tajusin et toi verenpaine ja vatsakipu tais olla sen päänsäryn aiheuttama paniikkikohtaus. Apua, miten mä kestän kotona vuodelepoa ja mummotahdissa kylän ympäri kävelyä vielä 3kk ilman että pää leviää?! Kun on aikaa vaa maata sohvalla ja "tarkkailla oireitaan."
 
Niin ja ite hoidan noita "näytän paskalta" ja "näytän valaalta" fiiliksiä pukeutumalla nätisti ja laittamalla tukan siistiksi ja just käymällä suihkussa, ajelemalla karvat, rasvaamalla kehon. Reidet ja lantion leveys vähä häiritsee mut ne kuuluu raskauden hormonien aiheuttamiin muutoksiin. Ja huijaan itseäni et täst painosta on paljon nesteitäkin mitkä lähtee itekseen... Ja nii varmaa oikeesti onkin, ei vaa ehkä nii monta kiloa ku toivois :)

Just toissailtana laitoin noiden ah mukavien mammatoppien päälle röyhelöisen alusasu babydollin ja jätin alushousut pois. Ei se mies sitä perseen leveyttä ehi huomata ku yrittää kurkkia sinne väliin ja itelläkin on nättiä vaatetta ja rusettia jne kateltavaksi niiden reisien sijaan. Pitää vaa korostaa noita hyviä puolia... Vaikka kuin itellä o tyhmä olo alkuun tollasissa ni mies on onneks ihana ja reagoi hepeneisiin kyllä just sillai ku kuuluukin kunhan vaan itse kehtaa laittaa ne päälle.
 
Ei meilläkään mikskään "pantavaksi" kehuta, mut eipä hänellä seksi muutenkaa vissii oo mielessä niin ihmekös tuo :rolleyes:
Nykyään saan orkkuja unissani, et herään niihin kuten viime yön.. Siis iha oikeita orkkuja, jotka jatkuu kiusallisesti unenkin jälkee melko pian, et tekis miel kaataa jäitä haaroihin.. Olin riehunu iha ältsysti, peitot iha jossakin muual ku sängys.. Piti aamulla varmistaa, etten ollu huutanu unissani mitään "JESSS..AAH!" Ni ei ollu mies huomannu mitään :grin
 
Täällä vaivaa myös ahdistus omasta kropasta. Ainakaan vielä raskaus ei ole muuttanut mun kehoa sillä tavalla kuin olisin toivonut, vaan näytän vaan läskiltä tankilta. Ihan niinkuin ennustinkin, vaikka toivoinkin olevani väärässä. Ja missä ne hervottomat tissit on?? Jos vyötärö katoaa ja mahaan tulee läskiä, niin sais helkkari tulla sitten siitä hyvästä tisseihinkin kokoa...

Välillä onnistun tuntemaan itseni ihan naiselliseksi, mutta sitten kun en saa mieheltä toivomallani tavalla kehuja ja rohkaisua asian suhteen, niin mieliala lannistuu jälleen. Eikä silloin tosiaankaan tee mieli seksiä. Tai tekee, mutta alan sitten arastelemaan kun tulee se hetki, että pitäis mennä sänkyyn. Kyllä miehelle seksi kelpaa ja kyllä hän tykkää kasvavasta mahasta ja muuttuvista muodoista, mutta en silti koe olevani seksikäs hänen silmissään. Kaipaisin enemmän aloitteita seksin suhteen hänen taholtaan ja olis ihan kiva joskus kuulla olevansa "pantava". :D Varmaan tuo elmiinan käyttämä temppu pukeutua seksikkäästi auttaisi, mutta mä tunnen oloni tosi epävarmaksi ja typeräksi tuollaisissa hepeneissä. Varmasti mies tykkäisi, eikä pitäisi mua vain tyhmän näköisenä kuten itse ajattelen, mutta pitäisi sitten löytää se varmuus, että saisi myös kannettua ne hepeneet seksikkäästi päällään. Huoh. Ja mun silmiin kaikki muut raskaana olevat näyttää paljon paremmilta kuin mä.

Mun mielestä Hymykuoppa näytät todella kauniilta, eikä noista sun kuvista huomaa yhtään ylimääräistä painonnousua.

Aika siistiltä kuulostaa Mannaryyni noi sun unet. :D
 
Elmiina, ihan kun mun ajatuksia..
Syömättäkään ei voi olla, itsekin keskityn monipuoliseen ruokavalioon.. Sämpylöihinkin pitää lisätä kaikenlaista jyvää että saa tarpeeksi seleeniä, omegaa yms.. :D
Olen siis todella tarkka ruoan laadusta, mua tavallaan siksi loukkaa neukkutätikin, koska tiedän mammoja, jotka syövät salaattia päivät pitkät käyvät neuvolassa ja kehuvat "olen niin vähän lihonut".. :D Ja niin, ei se keho salaatilla kasva, muttei saa vauvakaan tarpeellisia aineita?
Olen ylpeä muodoista siinä suhteessa, että tiedän ettei ne ole tulleet mässäilemällä paskaa, mehut kun saa pois niin siinä on se sit ;) Katsotaan saanko taas sanoa neukkutädille samat kuin esikoisesta "mutta en ole enää edes juonut mehua, saati pitänyt herkkupäivää" ja silti tulee se 400 g / vk.. Ja kaloreita en saa liikaa, koska annoskoot kohdillaan :)

Mutta nyt polskimaan! :)
 
Voi teitä ihania! Älkää ny liikaa ressakko oletteko seksikkäitä ja antakaa ny miestenkin totutella naisensa uuteen ulkomuotoon. Miks vaatia miestä pitämään pallomahaista naista seksikkäänä, jos ei itselläkään ole niin seksikäs olo.
Kyllä mies rakastaa sua ihan yhtäpaljon, vaikket aina ole niin hehkeä!

Mä ainakin voin sanoa suoraan, että en tykkää yhtään tästä raskauskropasta ja näytän kamalalta. Eikä mun mieltä parantaisi miehen valkoiset valheet, näytätpä tosi seksikkäältä! Onneks mä en näytä tältä ikuisesti, loppu elämä aikaa trimmata upea uuma kuntoon!

Ja se seksi, siitä tulee vaan parempaa, kun vauva kasvaa ja alkaa nukkumaan paremmin... Kunhan aina keksii kahdenkeskistä aikaa sille!

Tää on vain yksi vaihe sun elämästä. Hei enää muutama hassu kuukausi jäljellä! Ei masennuta naiset!
 
Mulla on ollut välillä ihan järkyttävät vartaloahdistukset. Se on yllättänyt, kun en mielestäni ole koskaan ollut kovin ulkonäkökeskeinen tyyppi... Miehenkin on vaikea suhtautua mun käninään peilin edessä, koska ennen en oo sellaista harrastanut.

Toisaalta se ahdistus tulee ja menee. Tuntuu hieman mielenvikaiselta kun voisin melkein vannoa että joinain päivinä peilissä näkyy satakiloinen nainen ja toisina oikein sirpakka misu.

Välillä on tehnyt mieli tuhlata verkkokaupoissa satasia äitiysvaatteisiin siinä toivossa, että asia ratkeaisi sillä.

Mies on ollut kaikessa todella huomioonottavainen. Nyt sillä on kova työstressi päällä ja mun on sopeuduttava siihen, että se ei ehdikään laittaa mulle aina ruokaa ja ravata kaupassa, vaan joudun tekemään oman osani hommista. Enkä sais vongata seksiä, koska tiedän että stressaantuneena siltä menee halut ja painostaminen on pahinta mitä silloin voi tehdä... oon siis mäkin alkanut nähdä seksiunia joka yö.
 
On tullu huomattua, että "tilaisuus tekee varkaan" ainakin meidän taloudessa ton seksin suhteen... :wink Kun lapsia on jo kolme valmiina, neljäs mahassa ja miehellä aikaiset aamuherätykset ei oo itsestäänselvää, että ollaan missään vaiheessa päivää kahdestaan. Vapaapäivinä meillä on monesti joku yökylässä tai ollaan ite reissussa. Esikoisen kohalla meillä mies ei ollut niin innokas, varmaan johtu uudesta tilanteesta, mutta myöhemmissä raskauksissa on into ollut ihan ennallaan.
 
Mä taas rakastan et mulla on kerrankin KAUNIS maha. Oon aina ollut vähän pyöreä niin ihana et nyt sitä saa olla luvallisesti ja onhan tää paljon kauniinpi ku löllöpallo maha. Mies kehuu masua usein ja työkavereiltakin kehuja tulee yllättävän paljon. :)
 
Näitä ahdistavia ajatuksia ei yhtään helpota kommentointi mun ulkonäöstä. Sitä tulee joka tuutista. Tänään sain kuulla et mun naamakin on lihonnu!!? Ite en tietenkään huomaa peilistä mitään mut uskon niin jos sanotaan. Voi saatana. Ja sit tänään yks työkaveri ei osannu pitää näppejään erossa mun vatsasta! Mä taidan erakoitua loppu raskaudeksi kotiin, piiloon arvosteluilta.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top