Raskaus alkutekiöissään

Hei!
 
Ajattelin tulla jutturinkiin mukaan, kun on muutenkin niin kiva lukea mitä ajatuksia ja kokemuksia muilla tulevilla äideillä on! Ensimmäinen raskaus on aluillaan, luultavasti 8. viikko. Reilun viikon päästä on ensimmäinen neuvolakäynti. Pahoinvoitia ei ole ollut ollenkaan, ainoastaan väsymystä ja rintojen aristelua. Ajatukset ja tuntemukset heilahtelevat laidasta laitaan. Välillä ei meinaa saada mitään tehtyä, kun on niin ilonen ja onnellinen raskaudesta. Välillä pelottaa ja jännittää ja välillä ei taas tunnu miltään, niinkuin olisi aina ollut raskaana. [:)] Olen osuvasti kätilöopiskelija. On aika hauskaa olla koulussa tunneilla kun käsitellään juuri nyt asioita, jotka on hyvinkin ajankohtaisia omalla kohdalla! Vielä en ole kertonut luokkakavereille, ehkä ensimmäisen neuvolakerran jälkeen sitten? Keväällä ne saa varmaan harjotella ultraäänen tekemistä ja sikiön tunnustelua mua hyväksi käyttäen! [:D]
 
B
 
Moi kaikki!
 
Kävimme tiistaina ekassa neuvolassa ja saimme luettavaa. En nyt mitenkään valaistunut uuden tiedon edessä, aika paljon oli tuttua.
 
Terkkari käski mun syödä D-vitamiinia ja ostin apteekin halvinta Minisun forte-valmistetta. En löytänyt paketista mitään merkintää, ettei olisi sallittu raskaana olevalle. Kaikenlainen se minuakin arveluttaa ;).
 
Mun terkkari oli oikein tätimäinen ja vähän huvittavakin, mutta ok. Ehkä hiukan sellaista kyylän makua, mutta en aio ottaa asiasta mitään paineita. Seuraava käynti on huhtikuun lopussa ja huhtikuun alussa eka ultra.
 
Rintani ovat olleet äärimmäisen kipeät; herään yöllä siihen, että niitä pakottaa. Toinen on masu, sekin on kipeä ja varsinkin iltaa kohden kivut lisääntyvät. Kuulemma iltapahoinvointi on paljon yleisempää kuin aamu. Niin ne leffat syöttää meille pajunköyttä!
 
Voikaa hyvin ja nauttikaa elämästä!
 
Koivunlehti
 
 
Heips kaikki! Kiva huomata, että meitä alkaa oleen melko paljon jo täällä!

Möhköfantti:  Todella pieni riski on vaavilla, itse tässä joudun pari viikkoa jännittään et kuuluko veriseulasta mitään vai ei, sanoivat etteivät soittele jos kaikki on kunnossa.

iita87:  ihanaa eikös vaan kun näki et pikkuinen oli kunnossa?

Annuli84: en mä ainakaan ottanut sitä pahasti, jokainenhan sen itse päättä et osallistuuko seulontoihin vai ei, itselle se vaan on helpompaa osallistua että jos ois sattunut olemaan viittauksia siihen että tulee kehitysvammainen lapsi niin siihen ois sitten osannut valmistautua raskauden aikana jo että meille tulee erilainen lapsi.

Bertta: tervetuloa mukaan! Aika kiva yhteensattuma että olet kätilöopiskelija, varmaan kivaa sit päästä koekaniiniksi kun luokkakaverit harjoittelevat ultraamista! Itsestä ois kyllä se kivaa, näkis useasti masukin...

Koivunlehti: minulle terkkari suositteli tuota minisunin d-vitamiinivalmistetta multitabs raskaus vitamiinien lisäksi, et kyllä sen pitäs passata raskaana olevalle. Mulla tuossa oli muutama viikko väliä ettei ollut mitään tuntemuksia rinnoista, mut tällä viikolla ne ovat taas olleet aremmat ja kipeämmät. Ja illalla mullakin oli silloin alussa se öklöolo eikä aamuisin, aamulla ei tiennyt et raskaana ois ollutkaan. Eikä todellakaan kannata koskaan uskoa mitä leffat syöttää meille, hyvänä esimerkkinä on et kun ihmiselle jonka sydän on pysähtynyt annetaan deffalla "sähköisku" niin ei se todellakaan pomppaa puoltametriä ilmaan niin kuin leffoissa.. [:D]

Itse kävin eilen neuvolassa ja keskustelimme myös siitä verenpainejupakasta, mulla oli myös oma mittari mukana ja mitattiin myös sillä verenpaineet ja korkeathan ne siellä olivat. Terkkari tuumasi että sinä osaat mitata verenpaineet oikein niin eiköhän me luoteta kotimittausarvoihin ja kehoitti ottamaan yhteyttä jos kotimittausarvot alkavat kohoamaan. Onneksi en aloittanut niitä samperin verenpainelääkkeitä!!! Muuten kyllä oli hyvä käynti, sain purkaa tunteitani ja kysellä mieltä painavista asioista, tosin nämä ei kyllä liittyneet raskauteen vaan kälyni minulle aiheuttamaan stressiin. Ja kiva oli toki nähdä masukki taas jälleen, terkkari ultrasi sen kanssa, onneksi meidän terkkarilla on ultra ja se haluaa sitä käyttää, ei tarvi ees itse sitä pyytää. Siellä se masukki harrasti "benzihyppyjä" massussa, ja toki se eilen sit oli sellaisessa asennossa et niskaturvotuksen ois saanut mitattua hyvin, maanantaina kun sitä ei meinattu millään mammapolilla saada mitattua.

Ihanaa päivää kaikille!
Maajo
 
Moikka kaikille!
 
On se mukavaa kun voi jakaa näitä tuntemuksia täällä. Tällä hetkellä vain mieheni kanssa puhutaan näistä. Olen kylläkin kertonut omille vanhemmilleni ja kahdelle parhaimmalle kaverilleni. Ei sitä halua hehkuttaa ihan näin alussa vielä. Mulle illat ja yöt on tuskaa. Vatsaan sattuu ja oksettaa. Tuntuu ihan kuin olisi vatsatauti. Aamut menee hyvin ja töissäkin on ihan hyvä olla, kunhan syö säännöllisesti. Et ei munkaan mielestä tuo aamupahoinvointi pidä paikkansa, itsekin luulin että se olisi pahimmillaan aamulla.
 
Koivunlehti, me ollaan melkein samoissa. Mulla on eka ultra joskus pääsiäisen tienoilla. Toisaalta en ole täysin varma tuosta arviosta lasketusta ajasta. Joulukuussa siis jätin pillerit pois ja silloin 25.12-29.12 oli viimeiset "viralliset" menkat. Sitten tammikuun viimeisellä viikolla mulla oli koko ajan näitä raskausoireita ja silloin alkoi myös viikon kestävä todella todella niukka vuoto, niin tämä terkkari nyt sitten laski ne menkoiksi (mun mielestä ne ei ollut, mutta raskaustesti näytti negatiivistä). No, sitten viikko 8 lopussa mulla alkoi uudestaan kaikki oireet, mutta testi näytti negatiivistä edelleen. Viikko 9 oli jo voimakas pahoinvointikin ja positiivisen tuloksen sain 27.2. Mutta kaipa se oikea aika vielä selviää ja voihan olla että tää onkin ihan oikea. Itse epäilisin olevani viikolla 6, mutta saa nyt nähdä.
 
Ihanaa Maajo että sulla tuo maaginen 12 viikkoa täynnä ja Annuli84:llakin näyttää olevan! [:D] Hyvä muuten ettet aloittanut niitä lääkkeitä turhaan. Mä oon, Maajo, nyt vähän blondi, mutta riittää siis että laitan vain ruksin "Lisää allekirjoitus", niin se kuva tulee siihen? Vai pitääkö se allekirjoitus lisätä jossain? No, yritän nyt laittaa vain sen ruksin siihen. Katotaan kuinka käy.
 
Tää on niin mullistava asia, että haluaisi kailottaa koko maailmalle, harmi että täytyy pitää sisällään kaiken, kun ei todellakaan halua sitten monelle selitellä keskenmenoa..Viikonloppuna mennään mieheni vanhempien luo vierailulle. Saa nähdä miten käy, olemme päättäneet että kerromme jos kysyvät suoraan.
 
Oikein mukavaa päivää kaikille ja voikaa hyvin masukkienne kanssa!!![:)]
 
Heips Lini80!

Kun olet käynyt lilypien sivulla tekemässä laskurin niin se antaa 3-4 koodia josta valita (jos kirjaudut sinne myöhemmin niin kohta get code antaa koodit). Oikea koodi on kohdassa 2 (PseudoHTML, UBBCode™ or BBCode). Mene tämän sivun ylälaidassa olevaan kohtaan oma käyttäjätili, ja sieltä saat omat tietosi esiin ja siellä on kohta allekirjoitus, kopioi lilypien sivuilta koodi allerkirjoitus kohtaan ja pistä ruksi kohtaan "lisää aina allekirjoitus viestiin" ja paina Ok niin laskurin pitäisi aina näkyä automaattisesti viestesi lopussa.

Toivottavasti tuosta sepustuksesta ymmärtää jotain ja on apua. Pitäs alkaa siivoon kun huomenna tulee mun vanhemmat, isosiskon perhe ja pikkusiskon perhe meille kylään...

Ihanaa päivänjatkoo kaikille!
 
Moimoimoiiiii!!!! [:)][:)][:)]

Me ollaan kotiuduttu hiihtolomareissulta ja olipa ihanaa palata kotiin, omaan sänkyyn, oman miehen viereen. Hän kun oli yksin kotona, ko ite olin lasten kans reissun päällä. Miehellä töitä, joten ei päässy mukaan. Käytiin mun kotipaikassani ja pojat laskettelivat/lautailivat aivan innoissaan aina hissien avaamisesta, hissien kiinnimenoon.

Pikaisesti vaan silmäilin jutut läpi ja ainakin Maajo oli selvinnyt ilman lääkitystä. Joskus noille terveysalan ihmisille pitää oikein kunnolla takoa päähän, että eiköhän sitä ite parhaiten tunne ittensä. Mulla oli sama edellisessä raskaudessani sokereitten kanssa, kun rasituksessa oli paasto hieman koholla ja ite toivoin selviäväni omilla mittauksilla ja syömisten seurannalla. Nooh, näillä sitten mentiin ja tyttö oli syntyissään hieman reilut 3 kilonen.

Uusiakin oli tullut mukaan, ainakin Lini ja Bertta [:)] Ja monella oli ollut ihania ultrakuulumisia [:D]

Vitamiineista ollut puhetta - ite napsin d-vitamiineja, mutta mitään monivitamiineja en, koska mulla hemppa oli viime neuvolassa pitkästi yli 130 melkein täysin syömättä ja eka neuvolassa se oli yli 150. Eli mulla on "hieman" liian hyvä veri. Oma (.) on hieman pullistunut ja housut on pitänyt vaihtaa jo toisenlaisiin, ko ei menny enää nappi/vetoketju kiinni. Taitaa olla tieten näillä jo tehdyillä lapsillakin osuutta asiaan, että maha venyy nopeemmin, ko lihakset ja kohtu on jo valmiiksi "löysät".

Nyt illanjatkoja!
 
Heissan!

JeRoSe: Kiva, että reissunne meni hyvin ja ootte nyt sitten hyvällä mielellä kotiutuneet. Itsekin olen terveysalan ihminen niin osaan jo senkin puolesta sitten vähän sanoa vastaan muille terveysalan ihmisille ja näinhän se on, ei kukaan muu tunne sinua niin kuin sinä itse tunnet.

lini80:  hienoa että ymmärsit sepustukseni. Kyllä se lini sitten ultrassa tarkentuu nuo viikot, itsellä maanantaina np-ultrassa oli vkoja tasan 12 ja sikiön koko vastasi viikkoja 12+2, et on ne hitsivieköön tarkkoja laitteita. [:)]

Annuli84: Onnittelut sinulle, 13 viikkoa täynnä ja 14. viikko lähti sinulla käyntiin!

Pitkästä aikaa nukuin viime yönä hyvin, toki heräsin mutta sain heti unen päästä kiinni, väsytti niin kovasti ettei jaksanut ees vessaan mennä, noh kyllä sit kuuden jälkeen oli kiirus sinne.. [:)] Muutenkin sitä tuntuu siltä ettei hermoja ole ollenkaan, pienetki asiat ärsyttää ja kilahtelee pienestä, ukko ei tiedä et miten oikeen suhtautua... jospa se tästä sit tasaantuis nuo hormoonit nimittäin.

Oikein ihanaa päivää kaikille!
Maajo
 
Viikonlopun kynnyksellä[:)]
 
Lini80, tsempataan näiden vatsakipujen kanssa. Mulla oli eilen pahimmat tähän asti. Oltiin kylässä liian myöhään ja sit piti kävellä pitkät pätkät kotiin ja oli niin niin huono olo ja mahaan koski niin vietävästi. Siitäkin tuli paha olo, kun piti äksyillä miehelleni, vaikka tarjoutui kantamaan kassit ja muutenkin symppasi. Päästiin kotiin ja suihkun jälkeen kaaduin sänkyyn ja toivoin, että uni vie pahan olon ja kivut mennessään. Ja niinhän se vei, nukuin hyvin!
 
Bertta, oma kätilömme[;)]! Ihanaa, että opiskelet just sitä, mikä mielessä pyörii muutenkin. Aikamoinen etuoikeus, ota siitä kaikki irti!
 
Maajo, huippua, että olet noin sisukas ja pidit pääsi. Terkkari puhui mulle just tuosta, että hänellä kun mitataan verenpainetta, se on korkealla joka kerta. Mutta jos mittaa itse, ihan normaali. Mä voin lainata mun terkkaria, se varmasti olisi ymmärtänyt sinua paremmin. Mut hyvä näin, että sait väännettyä rautalangasta. Normipaineilla eteenpäin!
 
Tää kertomisasia minuakin mietityttää. Ollaan päätetty, että kerrotaan vasta kahdennentoista viikon tienoilla, kun ei tarvitse arvella enää niin paljon. Tiedän, etten jaksa hössäämistä, ennenkuin voi itsekin olla levollisemmalla mielellä pikkuisen puolesta. Olen ajatellut tämän "salaisuusajan" niin, että se on aika arvokasta aikaa meille kahdelle; tuleville vanhemmille, kun saamme jakaa niin ison asian vain keskenämme. Samalla asiaan on aikaa tottua ennen muiden ulkoisten ärsykkeiden satelemista.
 
Hyvää mieltä kaikille ja voikaa hyvin!
 
Koivunlehti
 
 
Perjantaita!

Sain tänään jonku ihme kohtauksen, meinaan siivouskohtauksen. Rehellisesti sanoen oon jo kuukausia katellut eteisen ja keittiön kaappeja, että pitis niitä siivota, nii tänään sitten innostuin ja vieläpä siivosin koko keittiön ihan perusteellisesti. (Eihän vielä pitis olla mikään keskiraskauden vimma ja into päällä  [;)]?!) Sitten tekasin vielä hirvikäristyksen, jota kohta pääsee syömään... Ihme piristys iskenyt minuun ja varmaan nyt sitten illalla kaadun tosi aikasin petiin - me, kun ollaan tänään herätty meän tyttöjen kans jo klo 7 aamulla!!

Maajo: Toi kilahtaminen oli mulle niin tuttua toisessa raskaudessani, mulle ei kestänyt ees kissaa sanoa, ko olin jo vinttamassa ulos sitä ihmistä. Ihmeen seesteinen olin kolmosen aikaan ja nyt, ainakin toistaiseksi.

Koivunlehti: Mulla kans yleensä ollu toi np-ultra sellasena maagisena rajana raskauden kertomiselle julkisesti ja nyt tästä mun raskaudesta tietää jo kaikki maholliset tahot. Täällä on puskaradio toiminut tosi nopeesti. Mulla on aina mieli tehny huutaa kaikille uudesta lapsosesta heti testin tehtyäni, mutta mies on saanu mut aisoihin sen suhteen.

Tästäpä tulikin mieleeni, että minkä verran teillä muilla on lapsia perheessänne?

JeRoSe, joka kokeilee kans testata tota "mittaria"...

 
Joo me kuitenkin kerrottiin melkein heti tuleville isovanhemmille ja kerroin myös lähimmille ystäville. Ja sen jälkeen ollaan pikkuhiljaa kerrottu ihmislle sitä mukaa kun tavataan tai tulee puheeksi. Olen nyt ottanut sen kannan että jos jotain käy niin sitten käy, haluan kuitenkin jakaa iloni ystävien kanssa. Ja se 12 viikon raja on kuitenkin vain yksi monista. .. No, meidän äiti on sitten hurahtanut todenteolla ja hössöttää minkä kerkiää *huokaus*. Ihan kiva että se huolehtii, mutta välillä ihmettelen eikö se muista mitään omista raskausajoistaan (meitä on kuitenkin kolme sisarusta). Varhaisultran jälkeen kysyi heti "kumpi se on". Yritä siinä nyt sitten selittää että se on vasta 2,5mm pitkä.. [;)] 70 luvulla niitä ultria taisi olla vain yksi rakenneultra tms.

Siis tulossa meille ensimmäinen lapsi ja yleensäkin ensimmäinen lapsenlapsi :)

Nyt alkaa tunteet vähän tasaantua. Olin aluksi niin innoissani etten oikein saanut aamuöisin nukuttuakaan. Toisaalta nyt on alkanut tulla niitä mielialan vaihteluita. Yhtäkkiä voi vaan tulla tosi surulliseksi jostain ja olla allapäin koko illan. Tai sitten tosi iloinen. Tänään tuntuu taas alavatsassa vähän painetta, muuten ei tunnu fyysisesti juuri miltään.
 
terveppä terve ja terveisiä viron maalta! siellä tuli syötyä ja valvottua niin että nyt muutama päivä onkin mennyt melkein vaan nukkuessa! mutta on ihana päästä omista ympyröistä kokonaan pois... nyt sitä onkin taas kiva vaan maata kotona [:)]

ensi viikkoa odotellessa ja meitin ihan ensimmäistä äitipoli aikaa ja ultraa... jännittää! vointi on hyvä, edelleen onneksi!

niin ja noista vitamiineista vielä sen verran että mietin vaan kun meitsillä on aina ollut TODELLA korkeet hemoglobiinit (päälle 150 aina...) niin että kannattaako mun hullunlailla kuitenkaan niitä. ekalla neuvolakerralla oli hb 150 ja muistelin että viime kesänä ois kerran verenluovutuksessa ollut hb 179... että sillee... kertokaa ihmiset mielipiteitä. foolihappoa tosiaan syön ja silloin tällöin napsin noita d-vitamiineja, meinasin että käyn ens viikolla vielä apteekissa ja kysäsen mitä suosittelee... luultavasti sitä raskaana olevan vitamiinia! syön melko monipuolisesti ja liikuntaa pyrin harrastamaan (omien jumppien vedon lisäksi).

mutta hei hyvää viikonlopun jatkoa kaikille... nauttikaa olostanne [:)]
 
Heissan kaikki!

Huh huh.. olipas se raskasta... Meillä oli eilisen päivän vieraita ja sit muutama jäi vielä yöksikin, oikein mukavia vieraita olivat vanhemmat + isosisko perheineen + pikkusisko perheineen ja isosiskon poppoo jäi yöksi. Tänään sit heki lähtivät ajamaan kohti pohjoista. Itse tuossa ukkelin kanssa harrastettiin maakuntamatkailua sit iltapäivällä ja käytiin "rengasmatkalla".. varmaan tuli ajettua yli 200km... mukavaa oli ja kun kerta päästään vielä kahdestaan liikenteeseen..

Anukka: varmaan sinulle ei ole hyväksi nuo multitabs raskaus vitamiinit, koska niissä rautaa melko paljon ja sinulla kun on urheilijan hb-arvot. Hyvin se ultra ja mammapoli menee... minäkin paras puhuja kun oon itse kans sellainen jännittäjä et oksat pois, onneksi mies on ollut melkein joka kerta neuvolassa mukana niin siltä voi sit tarkistaa et mitä se terkkari sit sanoikaan taas.

Jerose:  meille on esikoinen tulossa, tää on minun vanhemmille 3:s lastenlapsi mutta ukon vanhemmille ensimmäinen biologinen lastenlapsi, ukon veljellä on 2 ottopoikaa kun hänen vaimollaan on entisestä suhteestaan 2 lasta niin ne on ottolastenlapsia heille sitten. Jos saat jatkossa noita siivouskohtauksia niin voisit tulla meille kanssa siivoamaan! [:D]

Koivunlehti:  jotain hyötyä tällä kertaa oli sit mun itsepäisyydestä. Me kun kerrottiin vanhemmille ja kavereille niin tuumattiin ettei saa alkaa hössöttään kun mä kanssa inhoan sitä. Oon sit luvannut että tässä kesemmällä saa sit alkaa hössöttämään.

Kyllä täs jo itellä alkaa himottamaan hankitojen tekeminen, kovasti tekis mieli mennä shoppialeen vaunuja tms. mutta olen vielä saanut hillittyä itseni, koska kuitenkin on vielä niin aikaista ostella moisia. Nyt meinaa sitten iskeä remonttikuumee.. Oon suunnitellut että alakerran toisesta makuuhuoneesta, joka on tällä hetkellä meidän työhuone tehdään lapselle huone, tämä on oikein hyvä huone sellaiseksi, koska oma makuuhuoneemme on seinän takana ja kylpyhuoneeseen on todella lyhyt matka, mutta pitää vielä malttaa olla aloittamatta rempan tekoa, jos nyt kuitenkin tässä ensinnä sais keittiöremontin alta pois.

Oikein mukavaa ja rentouttavaa viikonloppuva kaikille!
Maajo
 
Sunnuntaita!

Sain eilenkin sitten siivousinspiksen (tosin hieman pakon edessä, ko en oo aikoihin lattioita luutunnut ;) Kylläpä uni sitten tulikin samantien, ko kympin maissa menin petiin. Oireita ei enää oikeastaan oo mitään, mutta mulle on iskenyt aivan järkyttävä ummetus kuitujen syömisestä huolimatta. Toivon, ettei teistä kukaan muu tulisi kärsimään tästä vaivasta - on inhottavaa!

Anukka: Oletkos koskaan ajatellut luovuttavasi verta, ko sulla korkee hemppa? Ja olettaisin, ettei sun tarttis syyä mitään ekstra-vitamiineja just ton sun hyvän hemppas takia, mutta asiahan kannattaa tarkistaa asiantuntijalta [:)]

Maajo: Ja mihinkäs suuntaan se siivousvimma sitten toimitetaan? [:D] Ja se on ihanaa hypistellä kaikkia vauvatavaraa ja -vaatetta. Meän ei tartte kyllä hankkia tälle kaverille yhtään mitään, ellei sitten paljastu pojaksi (jota nyt salaa toivon). Oletkos muuten kuinka pohjoisesta ite kotoisin, ko pohjoiseen sun vieraat lähtivät ajeleen? (kaikkea se miekin huomaan)

 
Soitan heti huomenna neuvolantädille ja kysyn tätä vitamiini/hemoglobiini asiaa häneltä ja menen sitten apteekkiin. Mielelläni syön vitamiineja, koska väsynyt olen mutta ei ehkä rautaa ole fiksua popsia. Katsellaan mitä mieltä fiksummat ovat... [:)]

JeRoSe: juuh, olen aktiivisesti luovuttanut jo mutamia vuosia verta kun vielä olen O-, eli vereni kelpaa kaikille... mutta nytpäs sitä ei saakkaan luovuttaa... monet on sanonut että raskauden aikana hemoglobiini putoo, katsotaan miten kohdallani käy...

HYVÄÄ NAISTENPÄIVÄÄ KAIKILLE!
 
Heips kaikki!

JeRoSe: Se nyt riippuu et mistä kattoo et kuinka pohjoisessa itse asun, täs Kokkolan korkeudella Pohjois-pohjanmaalla Nivalan maaseudulla asustelen, et sinne suuntaan voit siivousvimmaa pistää tulemaan.. Isosysteri asuu perheensä kanssa sitten Rovaniemellä, joten täältä katottuna se on pohjoisessa! [:)] Mulla on kanssa ummetust ollut ajoittain, mut tiedän kyllä keinot miten kakkan saa taas huilaan itseni kohdalla.

Anukka:  sinulla on todellakin harvinainen veriryhmä. Itsekin olen käynyt luovuttamassa verta muutamia kertoja kun hemppa on yleensä siellä 150 kieppeillä, oli yllätys kun ekassa neuvolassa oli vaan 139.

Kiitos, samoin minun puolesta oikein hyvää naistenpäivää!
Maajo
 
Heippa kaikki :)

Ilmoittautuisin joukkoon mukaan, alussa ollaan rv 6+2. Ei ole kyllä juuri muita oireita ollu ku hilllitön turvotus; eilen saunassa kihlattu totesi "se on kasvanu" ! ja osoitti innoissaan mahaa :D

Edellinen raskaus päätty rv 6 tienoilla 8.12, järkyttävä kokemus. Tiesin sillon alusta asti että joku mättää, vaikka kaikki sano että kyse voi olla kiinnitysvuodoista ja -kivuista, niitäkin kun oli koko ajan, taukoamatta, alusta asti. Keskenmeno tuli vielä jotenkin niin v-mäisen ironisesti; aamulla olin varannut ajan yksityiselle alkuraskauden ultraan, joka piti olla sitten iltapäivällä ku halusin tietää varmat viikot missä mennään. Ja olin vielä kaiken lisäksi ensimmäistä työpäivää uudessa työpaikassa. Noin kolme tuntia puhelusta yksityiselle, alkoi runsas vuoto. Itkua pidellen lähdin työpaikalta kyseiseen ultraan ja sanoin sitten lääkärille että tunti sitten alko todella runsas vuoto, että jokin taitaa olla vialla.. Ja työpaikalla selitin että "pitää käydä antamassa verikoe, ku on ollu tulehdusarvot koholla"( pyh ;))

No mukava mieslääkäri, että käyhän makuulle, niin katsotaan.
Lääkäri teki sisäultran, ja tovin siinä touili ja tutki näyttöä. Totesi sitten että kesken on tainnut mennä. Kyyneleet valu ohimoille ja purin huulta. "Juu todella tummaa ja paksua vuoto on. Ja taitaa jokin tulehduskin olla, saat siihen lääkkeet. Voit nousta ja pukea niin istutaan juttelemaan."

Lääkäri näytti ultrakuvat, ja totesi että on se liikkeelle lähteny. Pyysi ymmärtämään, että on todella yleistä ja syitä, mm. kromosomipoikkeavuus, keskenmenoon. Sanoi että onhan se rankkaa, mutta selviät siitä ja kun olet valmis niin uutta vaan tulemaan kun tunnet itses valmiiksi :) Ja lähipiiristä kuului, se ei vain ollut valmis, luonto hoitaa kyllä oman puolensa. Mutta oma menetys on aina oma menetys, ei sitä oikeen mikä helpota.

Itkin taukoamatta koko päivän, illan, yön.
Soitin työpaikalle itkien ja sanoin suoraan miten oli käynyt, toimitusjohtaja pahoitteli tilannetta ja käski olla pois töistä niin kauan kuin tuntuu tarpeellisilta ja mitään sairaslomalappuja ei tarvitse tuoda (eli sain palkan). Muutaman päivän aikana kouristelin kotona kivuissani ja itkin surua, olihan se kyllä niin kova sekä henkinen että fyysinen shokki. Kun kivut hellitti ja pystyi liikkumaan, tuli itkettyä kaupankassajonossaki vuoroa odotellessa. Aivan tahdosta riippumatonta tunnetoimintaa oli sellaisen vajaan viikon.

No mutta nyt, en ilman positiivista testiä ja turvotusta edes huomaisi olevani raskaana. :) Aina välillä tulee mietittyä, et huhuu, onhan siel nyt varmasti joku?? 19.3 olis eka neuvola :)
Ei olla kerrottu miehen kans kellekkään vielä, ajateltiin et odotellaan tällä kertaa sinne rv 12 asti, kumpikaan halua enää selitellä, jos jotain sattuu.
Olisi kauhea halu varata yksityiseltä ultra, mutta joku sisällä pistää kapuloita rattaisiin. Ehkä yritän alitajuntasesti olla intoilematta ja mennä päivä kerrallaan, varautuneena myös takapakkeihin.

Mutta voi tätä ilon määrää![:D] Ja voi tätä valehtelun määrää ku joku eksyy kysymään illanviettoon, miks etsyö enää tuota ja tuota, jne. [;)] Laskurin mukaan LA olis 31.10, mutta luulis et muuttuu marraskuulle ku saa tietää todelliset viikot. Ihana ajatella et jos hyvin käy niin ens jouluna olis Meidän Perheen Ensimmäinen Joulu :´)
Mielessä pyörii tuhat miljoonaa asiaa eikä tahdo malttaa odottaa että masu kasvais ja sais nähdä/kuulla asukin.

Onnellista odotusta kaikille:) <3

-Jennaellen
 
ALKUPERÄINEN: Lini80

Sitten tammikuun viimeisellä viikolla mulla oli koko ajan näitä raskausoireita ja silloin alkoi myös viikon kestävä todella todella niukka vuoto, niin tämä terkkari nyt sitten laski ne menkoiksi (mun mielestä ne ei ollut, mutta raskaustesti näytti negatiivistä). No, sitten viikko 8 lopussa mulla alkoi uudestaan kaikki oireet, mutta testi näytti negatiivistä edelleen. Viikko 9 oli jo voimakas pahoinvointikin ja positiivisen tuloksen sain 27.2. Mutta kaipa se oikea aika vielä selviää ja voihan olla että tää onkin ihan oikea. Itse epäilisin olevani viikolla 6, mutta saa nyt nähdä.



Mä sain positiivisen tuloksen 26.2. :)
 
Jennaellen, me ollaankin melkein samoissa sitten ;) Kauhea tuo sun kokemus! Onneksi kuitenkin onnistui uudestaan, toivotaan että kaikki menee hyvin tällä kertaa. Ei siihen tilanteeseen mitään lohduttavia sanoja ole, se on sen verran iso menetys, vaikka tapahtuisikin varhaisessa vaiheessa. Lähipiiri oikeastaan ei voi muuta kuin olla tukena ja kuunnella.
 
Me oltiin viikonloppuna mieheni vanhempien luona ja arvasihan sen, että saavat tietää, kun en mitään paukkua ottanut. Kerroimme heille sitten. Heillä on kyllä kaksi lastenlasta ennestään (mieheni siskon lapsia) He tulivat niin onnellisiksi että appiukko rupesi oikein itkemään!! Kyllä se on niin ihana asia jakaa, että me kyllä kerrotaan vanhemmillemme ja mä vielä kahdelle parhaimmalle kaverilleni (tai siis ollaan kerrottu jo), mutta emme vielä muille. Lähimmille nyt voi vielä kertoa, jos kaikki ei mene hyvin, mutta ei sitä koko suvulle ja tuttavapiirille haluaisi selittää...
 
Oikein ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!
 
Huomenta ja maanantaita [:)]

Anukka: Mulla kans korkea hemppa, mutta ei niin korkea, ko sulla, nii koskaan mulla ei oo raskauden aikana tarttenut rautaa napsia. Laskenut suunnilleen tohon 130:n pintaan.

Maajo: Elä hitsiläinen, mie oon ite Rovaniemeltä kotoisin [:D] Ja ei tuo Pohjois-Pohjanmaa kovin kaukana meistä ole, mutta oon mie silti vähän pohjosempana, ko sie. Kerroppas sinun niksit ummetuksen karkottamiseen - mulla meinasi eilen ihan itku tulla veskissä...

Jennaellen: Tervetuloa joukkoon. Keskenmeno on aina ikävä asia ja vaikka kuinka muut lohuttais, että se oli sairas tai luonto hoitaa tehtävänsä, nii kyllä se aina sattuu ja lujaa. Mullakin km takana ja tuli itestään pois, päivää ennen np-ultraa. Henkiset haavat olivat ne pahimmat ja seuraavien raskauksien aikana oli aina pelko perssiissä, että tapahtuuko se uudestaan.

Täällä ei mitään uutta. Eilen illalla olin tuntevani pientä sivellystä vatsallani ja nostinpa vielä paitaakin ylös, ettei se vain tullut siitä. No ei tullut, mutat eipä tuntunut enää toista kertaa, vaikka kuinka kuulostelin. Ehkäpä se tästä sitten voimistuu...Nyt tyärille aamupuurot naappeliin. Mukavaa maanantaita jokaiselle [:D]

 
Takaisin
Top