Raskaudesta kertominen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Lucy
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
tänään sain vihdoin kerrottua mun vanhemmille ja siskoille. jännitti niin paljon etten meinannu saada sanaa suusta. siinä me sit itkettiin kaikki kuorossa. onnesta kylläkin kaikki. olin pelänny että uutinen järkyttää mutta kaikki suhtautu tosi positiivisesti. nuorin pikkusisko meni vähän pois tolaltaan kun on vasta 14 ja oli sitä mieltä että ei tiiä mitä pitäis tehä tai miten olla kun ei oo valmis oleen täti vielä. ihana sisko <3 ihan turhia se murehtii. Pyysin vaan olemaan oma vallottava ittensä ja käymään usein kylässä :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Kerrottiin viime viikonloppuna miehen kaikille sisaruksille :) Kaikki oli niin onnelisia meidän puolesta kun ei tää meidän raskaaksi tuleminen ole ollu mitään helppoa ja keväällä se keskenmeno. Itkettiin kaikki yhdessä ja toivotaan parasta :) Muulle suvulle piti kertoa vasta isänpäivänä mutta mummu arvasi muutama päivä sitten kun kehuskelin miehelle että painoa on tullu 1,5kiloa, mummu siihen totesi että oot pieniin päin, mitä sit kieltämään :)
 
Mä en malttais olla enää kertomatta kenellekään. Tänään paljastin taas yhdelle työkaverille lisää :) Sekin oli jo arvannut. Viime viikolla kerroin parille työkaverille. Eilen naapurille... Mä oon ihan mahdoton mutta kun tästä on niin iloinen ettei mitään rajaa :)
 
Mie en haluu kertoo enää kellekään.. En haluu enää keltää kysymyksiä onnittelujen sijaan, että aionko pitää lapsen ja that's it..
 
Ollaan pikku hiljaa kerrottu sukulaisille. Tänään kerrottiin miehen tädille, joka asuu Espanjassa. Hän ilostui kovasti ja hyvä ettei siltä istumalta varannut lentolippuja Suomeen. Sanoi kyllä tulevansa heti alkukesästä katsomaan pikkuista :)

Nt-ultran jälkeen varmaan kerrotaan sit vähän laajemmin kavereillekin.

AnnaManna89: Tuollainen asenne on kyllä aika ikävä. Luulis ihmisten olevan iloisia sun puolesta. Mutta jospa he vain ovatkin kateellisia? :confused:
 
en malttanu oottaa mihinkään ultraan vaan kerroin perheelle ja sukulaisille aika nopeasti. On helpompaa kun ei tarvitse käyttäytyä oudosti vaan voi avoimesti puhua näistä:)
 
Aateltii pudottaa "pommi" isänpäivänä. Siihen on pari viikkoo ja sit onkin 12 viikkoa täynnä. Ois kyllä olla kiva saada sitä ennen vielä uus kuva kirpusta. :love2
 
Mä tapasin tämän uuden miehen vasta heinäkuussa ja ehkäisyn pettäessä pamahdin paksuksi. Päätettiin pitää lapsi ja aloittaa yhteinen taival muutenkin.

Kamalaa kertoa raskaudesta, kun aina joutuu samalla selittämään koko parisuhdetarinan! Tosin kaikki on olleet alkujärkytyksestä selvittyään vilpittömän onnellisia meidän puolesta. Mutta silti, se hetkellinen "Mitä v**tua" -välähdys ihmisten silmissä, kun mainitsen raskauden, on jotenkin sydäntä raastava.
 
Me lähetettiin tänään muutamille valituille valokuva, josta pitäisi kyllä asian tila selvitä :) Siinä näkyy meidän kengät, nimet ja syntymäpäivät, jotka lisäsin kuvankäsittelyllä, ja pari vauva-Converseja. Niiden yllä nimen paikalla ? ja syntymäpäivänä laskettu aika. Muokkasin vielä mustavalkoiseksi ja taustana on ihan vaan meidän terassin laudoitus tuomassa elävyyttä.

Hauskinta olisi, jos joku ei tuosta viestiä ymmärtäisi :p
 
Me on nyt annettu pojan kertoo uutinen. Tulee aika erikoisia variaatioita, isomummilleen sanoi eilen kun päästiin ovesta sisään että "Äitillä ei oo iso massu!" :D

Rv 13+1 nyt siis ja maha pullottaa niin mukavasti että annan sen näkyä :) Positiivisia kommentteja on vaan tullut, onneksi :) Varmaan hurjan raskasta kyllä jos joutuu selittelemään sitä aikooko pitää lapsen yms. Ehkä on sillon helpompaakin että on jo kunnon maha kun kertoo. Millanen tilanne sulla Annamanna89 on kun tollein kysellään?
 
Tänään olis ollu niin mainio tilanne kertoa mieheni puolen suvulle raskaudesta, kun oltiin juhlimassa miehen siskon syntymäpäiviä ja kaikki oli koolla. Mieheni sisko on viimeisillään raskaana, ja hänelle olemme kyllä kertoneet kun olen kaivannut vertaistukea tässä tunteiden myllerryksessä. Oli vaan vaikea pidätellä salaisuutta, kun isovanhemmat niin kovasti toivoivat, että meihinkin tarttuisi vauvakuume. Hah tietäisivät vaan ;) kerromme heille kyllä heti kun ensimmäinen ultra takana. Ongelma tässä uutisen kertomisessa onkin oma perheeni. Ja olenkin heitä hyvin tässä onnistunut välttelemään. Taitaa olla edessä 9 kuukauden hiljaiselo.. Jos illalla erehdyn miettimään tilannetta äitilleni kertomisesta voinkin sanoa hyvästi yöunille. Niin kovasti tilanne minua stressaa ja harmittaa, kun tiedän että kukaan ei ole ilonen puolestamme vaan pikemminkin pettyneitä :( kesällä kerroin innoissani ystäväni vauvauutisia äidilleni, mihin hän vaan tokaisi, että minä en halua kuulla sinusta moisia uutisia. Isälleni taas hehkutin ennen kesää ehkäisyn jättämisestä ja vihjailin mahdollisesti jälkipolvesta. Hänen reaktionsa oli se, että jonkun pitäisi takoa järkeä päähäni. Olenkin päättänyt, että jos tulevaa lapsenlasta ei oteta rakkaudella vastaan, ei heidän tarvitse olla meidän elämässämme lainkaan.
 
Simppu: tarkotatko mitä tilanteella??

Emmä ny ymmärtänyt.. kai seon kateellista panettelua, koska moni on ihmetellyt et mite ollaan vielki 4,5 vuoden jäljee yhtä lööw ku silloko tavattiin ja muutenki, ei riidellä ko se kaks kertaa vuoteen ja ollaan kokoaja rakennettu yhteist elämää ja kotia.. ja on yhteisiä harrastuksia.. nään joistakin kyl että ottaa pannuun ko meillä elämä hallussa kaikin puolin. Ja vielä tämä odotettu pieni rakkaus <3 varmaan joilleki tuli pommina ko moni sano et monta vuotta menee ko pillereitä syöny kokoaja nii poks heti tulin raskaaksi..

Mut ei oo onneks ku tää yks ääliö sanonu tollei, mut masentiha se ku luulin tään ihmisen olevan hyvä kaveri eds..

Et summa summarium tilanne on se, et on yksi luotettava vähempi. Et ei kai miussa mitää pahaa tarvi olla?
 
Last edited by a moderator:
Isäni oli keronut siskolleen joka on mun kummitäti, tuleva pappa on niin innoissaan et luulen että moni muukin tietää jo :) Eipä voi isää syyttää, niin kovin hän on odottanut pappakisi tuloa :)
 
Varmistui, että np-ultra on just isänpäivän jälkeisellä viikolla, eli ei keretä saamaan uutta kuvaa vauvasta ennen isänpäivää. Ja tietty ei tietä, mitkä arvot sieltä tulee. Oispa ollu kiva kertoa silloin, kun tietäisi, että kaikki ois hyvin. Plaah...
 
Meillä kerrottu vasta vain sukulaisille ja läheisimmille ystäville. Päätettiin jo raskauden alussa, että kerrotaan suurimmalle osalle vasta rakenneultran jälkeen.
 
Kerroin töissä lähimmälle työkaverille joka on myös osittain mun esimies. Oli tosi iloinen mun puolesta. Muillekin työkavereille haluaisin kertoa, on kivaa väkeä meillä että haluaisin kertoa kaikille henkkoht ettei uutiset kulkisi käytäviä pitkin.

Olen viikonloppuna menossa käymään vanhempien luona ja sielläkin täytyisi nyt kakistaa asia ulos. Ahdistaa kunnen tiedä mikä reaktio sieltä tulee. Olen vanhempieni kanssa ihan hyvissä, mutta etäisissä väleissä. En ole vielä kertonut niille edes sitä että miehellä on lapsia jo ennestään. Kai sekin uutispommi menisi samassa rytäkässä. (epäilen että toi jälkimmäinen saattaisi olla niille järkytys...)
 
Viikko vielä vanhemmille kertomiseen. En millää malttais. Ihme ja kumma, haluan, että hössötys alkaisi :D Yhdelle kaverille kerroin viime viikol, se sano heti "no mä arvasin" :) Nyt halusin sen dopperin, että voisi tarkistaa sydänäänet ennen isänpäivää.
 
Kiitos kysymästä, ihan hyvin lopulta. Vetäisin kahvipöydässä ultrakuvat esiin ja äiti sitten arpoi että mikähän tää ny sit on. Ei kuulemma saanut selvää. Selvensin ja kerroin et toukokuussa pitäs putkahtaa tarkemmin tarkastelvaksi. Äiti meni ihan hiljaseksi, hetken päästä mumisi "onnea" ja sitten keskittyi totisena kahvin hörpintään. Hiljaa siinä sitten istuttiin, isältä nyt en kummempaa kommenttia odottanutkaan. Olin ensin että oliks tää nyt näin kurja uutinen.

Mut sitten äiti tuli hetken päästä kyseleen voinnista ja oonko syöny tarpeeks vitamiineja. Tartti vaan vissiin hetken sulattelua tällainen uutinen. Eivät kaiketi oottaneet multa enää "tässä iässä" perheenlisäystä tulevaksi. :p
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top