Raskaaksi 2026

[salainensydän]

@Syyskukka ja @Pakkanen , varovaisen lämpimät onnittelut plussasta kummallekin, ja vahvoja tarrasukkia pienille kyytiläisille Pidetään sormet ja varpaat ristissä teidän molempien puolesta että kaikki menisi hyvin

Itse täällä pääasiassa taustalla seurailen ja luen, mutta kovasti toivon lisää plussatuulia tähän ketjuun! Toivotaan että itse kukin pääsisi pian seuraamaan perässä Omalla kohdallani alan olla jo aika luovuttanut että plussa vielä joskus tulisi, todennäköisempää on että kolmihenkisenä perheenä jatketaan ja se on meille myös ihan ok.

Toki tässä nyt on itsellä dpo 8/9 menossa, tuli talleteltua ihan ok ja tottakai sitä on keksinyt itselleen jo vaikka mitä oiretta

 

[Zebra]

@Syyskukka ja @Pakkanen Onnittelut ja paljon tarrasukkia!

 

[Adela]

@Noora992 @Pakkanen @Syyskukka lämpimät onnittelut plussista ja valtavasti tarrasukkia matkaan!

 

[Kevätlilja]

Täysin omanapa väliin; tänään päästiin kp1, yk7, ihanan kipeiden kramppien saattelemana mutta jospa tää kierto on se the kierto!

 

[Zebra]

Onko muilla tissit ja ehkä erityisesti nännit kipeytyneet Donafertyn käytöstä? Mulla jo jonkun viikon verran lisääntyvää kipua, mut memkkojen pitäisi alkaa vasta 8-10 päivän päästä, nyt menossa kp 16. Ja siis todella erikoista, että tähän aikaan tissit kipeenä, yleensä vasta pari päivää ennen menkkoja vähän tuntuneet.

 

[Adela]

Onko muilla tissit ja ehkä erityisesti nännit kipeytyneet Donafertyn käytöstä? Mulla jo jonkun viikon verran lisääntyvää kipua, mut memkkojen pitäisi alkaa vasta 8-10 päivän päästä, nyt menossa kp 16. Ja siis todella erikoista, että tähän aikaan tissit kipeenä, yleensä vasta pari päivää ennen menkkoja vähän tuntuneet.

No donafertyy en oo käyttäny, mut pelkkää inositolia kyllä nyt täs kierrossa. Oviksen jälkeen on kyl ollu tavallista kipeemmät nännit.

 

[Zebra]

No donafertyy en oo käyttäny, mut pelkkää inositolia kyllä nyt täs kierrossa. Oviksen jälkeen on kyl ollu tavallista kipeemmät nännit.

Ok, eli saattaapi olla ihan vaan inositolin tekosia.

 

[Tuutikintytär]

Oi mitä ihania plussauutisia täällä, onnea

@Puolikuu kyllä, varsinaisia marsilaisia ja venuslaisia! Ei sillä, että nämä ymmärrysongelmat ja erilaiset odotukset/oletukset olisivat mitenkään sukupuolisidonnaisia, mutta tuntuu olevan heteropariskunnissa tyypillistä että nimenomaan näin päin. Kuten täällä on joskus aiemminkin mainittu, me kohdulliset usein ehkä mietimme näitä asioita enemmän (ja myös tuossa @Tähtiin tuijottelija linkkaamissa artikkeleissa, kiitos niistä!), kun hedelmällinen ikä on rajallisempi. Meille myös on varmaan opetettu näistä koulussakin enemmän, ja varsinkin mieheni kotimaassa, jossa sukupuoliroolit ovat edelleen todella vahvat.

Luulen, että hän kyllä tietää naisten hedelmällisen iän olevan rajallisempi, kuin miesten (tai hänen ainakin pitäisi, kun olemme tästä useaan otteeseen jutelleet), vaikkei hänelle ehkä ole näitä asioita kotimaassaan opetettu – onhan se sen verran ”yleistietoa” kuitenkin. Ja hän tietää, että on pariskuntia, jotka eivät saa yrityksestä huolimatta lapsia. Hän ei ehkä ole vain miettinyt asiaa sen tarkemmin, varsinkaan kun ”teoriassa” tässä on hedelmällistä ikää vielä vuosia jäljellä, ja uutisistakin voi lukea kuinka yli 40-vuotiaat julkkikset saavat lapsia. Silloin muutama vuosi sitten kun juttelimme lapsettomuuspelostani, kertasin hänelle aikajanaa rautalankamallina: raskaaksi tulossa voi hyvälläkin tuurilla mennä useampi kuukausi, raskaus kestää n. 9 kk, esikoisen ja toisen lapsen välissä olisi hyvä olla ainakin vuosi pari, jonka jälkeen menee mahdollisesti taas 1-2 vuotta että on vauva sylissä. Kahden lapsen saantiin menee siis kevyesti 5 vuotta, puhumattakaan jos olisikin jokin fyysinen este tms. No, tällä puheella sain hänet silloin ymmärtämään huoleni ja toteamaan, että tosiaan parin vuoden kuluttua voisimme alkaa yrittää. Taitaa olla sellainen ikuinen 1-2 vuotta joka ei koskaan kulu, kun se on edelleen hänen ajatuksensa sopivasta ajankohdasta…

@Tiramisu89 Meillä periaatteessa on taloudellinen tilanne ihan hyvä, vaikka parempikin voisi toki olla ja kyllähän lapsen kanssa perheen menot kasvavat. Meillä on kuitenkin omistusasunto, jossa jopa ns. ylimääräinen huone, kummallakin säännölliset tulot ja kohtuullisen hyvä tukiverkosto. Asuntolaina on toki iso rasite talouteen, varsinkin sitten kun olisin vanhempainvapaalla, mutta kyllä siitäkin varmasti jotenkin selvittäisiin. Eikä näköpiirissä ole, että taloudellinen tilanteemme yhtäkkiä kohenisi tässä parin vuoden aikana, joten en jäisi sen takia odottamaan.

@Kevätlilja Niinpä, aivan varmasti mieheni ajattelee että raskaaksi tullaan heti kun ehkäisy jää pois. Tai ehkä hän ei ole liiemmin ajatellut asiaa, haluaa kyllä lapsia mutta ei ole miettinyt sitä sen kummemmin. Mainitsinkin hänelle tässä kun jatkoimme keskustelua, että niin, onhan mulla ollut hormonaalista ehkäisyäkin jo yli 10 vuotta käytössä, että menee varmaan hetki että keho palautuu siitäkin normaaliin rytmiin.

@Maana Mannila Jep, miten voi olla että kun itse puhuu yrittävänsä saada verensokeriarvot kuntoon ennen seuraavaa lääkärin tapaamista tässä keväällä, jotta voisimme saada lääkäriltä vihreää valoa, hän ei ole ajatellut sen tarkoittavan että kuitenkaan alkaisimme sitten yrittää raskaaksi tuloa. Silleen haloo, ei kai se raskauslupa ole ikuisuuden ”voimassa” odottelemassa sopivaa aikaa… Luulisi, että kun kysyn häneltä mitä mieltä olisi jos kysyisin lääkäriltä raskausluvan perään, siitä ymmärtäisi että haluan alkaa yrittää. Ja että kun hän vastaa että kuulostaa hyvältä, voin minä ymmärtää hänen olevan ns. on board. No, oppia ikä kaikki ja tosiaan, tästedes väännän hänen kanssaan vain tiukkaa rautalankaa. Luultavasti kyseessä on sellainen asia, joka miehille (tai ainakin omalleni) konkretisoituu vasta sitten kun oikeasti pitäisi ”alkaa hommiin”.


Tähän alkoholikeskusteluun: taisin jo aiemminkin mainita että olen sitä sorttia joka harvemmin viinilasillisesta kieltäytyy kun tarjotaan, joten tuttavapiiri tulee takuuvarmasti ihmettelemään juomattomuuttani kun alamme yrittää. Olen näin ennakkoon ajatellut, että täytyy sitten yrittää ajoittaa juhlimisia kierron alkuun, jos vain mahdollista – ja ehkä joskus sopivan tilaisuuden tullen taktinen mehu viinilasissa hämyksi. Tunnustan, että olen itsekin joskus spekuloinut toisten juomattomuutta, joskaan en koskaan ääneen kyseisten ihmisten, tai oikeastaan muidenkaan kanssa – eli lähinnä oman pääni sisällä.

 

[Selmiina]

Onnea plussista @Pakkanen ja @Syyskukka! Toivottavasti viivat vahvistuu ja saatte pikkuiset syliin asti

Tänään kp25 ja dpo 12. Ei ole menkkoja näkynyt eli ainakin 12 pv luteaali saavutettu! Tänään ollut aika paljon menkkakipuja, joten jos lämmöt on aamulla laskenut niin sitten varmaan kp1 huomenna.

Alkoholista oli puhetta. Omaan elämään se on kuulunut esim. keikoilla käydessä. Silloin tällöin on ihana käydä syömässä pitkän kaavan mukaan tai kokata ystävien kanssa ja mun mielestä hyvät viinit kruunaa ruoan. Nykyisin ehkä muutaman kerran kuussa tulee alkoholia käytettyä, mutta ovulaation jälkeen tietysti oltava tarkempi asian kanssa. Nykyään onneksi tullut enemmän alkoholittomia vaihtoehtoja, joista osa jopa hyviä.

 

[Tähtiin tuijottelija]

Noista spekuloinneista; mulla on ärtyvä suoli, ja sehän turvottelee toisinaan kivasti, ja se jos mikä opettaa olemaan välittämättä ja kyselemättä yhtään kenenkään muunkaan mahasta. En kysele, en katsele, ihan kaikki muut ei ole niin fiksuja.

Juomattomuudella olen toki saanut aikaan kysymyksiä, joihin olen vastannut sitten vähän kommentoijasta ja yleisfiiliksestä riippuen asiallisesti tai kitkerästi. Se on edelleen todella outoa ja minusta myös väärin, miksi juomattomuutta joutuu selittämään, mutta juomistaan ei. Joiltakin olenkin kysynyt takaisin että miksikäs sä sitten juot? Onneksi nykyisin sekä holittomia vaihtoehtoja löytyy että meininki mennyt ehkä muutenkin ihan muutamassa vuodessa enemmän siihen suuntaan, että ei siihen pitäisi tarvita olla edes mitään syytä.

Noin muuten tähän teemaan jätän vaan tämän tähän:

 

[Adela]

Mä en oo alkoholia (tai muitakaan raskaana ollessa kiellettyjä ruokia) jaksanu rajoittaa tässä yritysaikana. Ei sillä että usein joisin, mutta sillon tällön tekee mieli lasi punaviiniä ruuan kanssa ja sen oon itselleni sallinut. Vähän aikaa sitten olikin puhetta elämän pausettamisesta raskaustoiveen takia, ni tää on musta vähän sama: ei se mitään elämää oo jos ei mistään uskalla nauttia tai mitään tehdä. Ehkä jos haluu pelata varman päälle ni rajottaa vaan siinä viikolla ennen kuukautisia, kun voi ajatella alkion jo kiinnittyneen.

@Tuutikintytär no kyllä on vääntöä ite varmaan heti lääkärin luvan saatuani jättäisin hormoniehkäsyn ja kertoisin miehelle et käyttää sit kumeja jos välttämättä katsoo sen tarpeelliseks. Toivottavasti pääsette pian yhteisymmärrykseen!

@Tähtiin tuijottelija Tuli mieleen yks kerta ku olin kaverin kaa holittomilla lasillisilla. Hän oli sillon hyvin näkyvästi raskaana, oisko ollu kuukausi laskettuun, ni heti tuli porukkaa päivittelemään ja varmistelemaan et onhan se varmasti holitonta

Loppuun omanapaa: kp30, dpo12. En raaskinu testaa tänään, ku päätin et haluun pitää viimeseen asti kiinni toivosta saada vauva viel tänä vuonna. Iltapäivästä rupeski sit alavatsa ja -selkä särkemään ihan kunnolla ja oon ihan vainoharhasena ravannu vessassa tarkistaa joko vuoto alko, mut ei vielä. No, varmaan sit huomenna.

 

[Maana Mannila]

@Adela apua siis jep!!! Koskaan et voi säästyä kommenteilta. Yritän ajatella, että kommentit kertoo enemmän sanojistaan kuin musta, mutta jotenkin se tunkeutuminen kutsumatta niin henkilökohtaiselle alueelle kuin raskaus, on vaan tosi iso no-no. Mult ei siis koskaan aiemmin oo kysytty (paitsi ihan nuorena, kun en juonut, mutta silloin en osannut panna sitä pahakseni).

@Tähtiin tuijottelija joo oon nähnytkin ton alemman kuvan joskus. Ja siis noinhan se on! Plus toi, että kyllä sen saa aikanaan tietää, oliks siel vauva vai jalapeño, ku potki. Mul ei oo turvotuksii tai mahaoireita, joten voin vain kuvitella, miten tylsää on vastailla jatkuvasti samoihin nokkeluuksiin.

@Zebra sulla ensikäynti huomenna! Isot tsempit sinne.

@Tuutikintytär joo parempi laatii joku memo ja pyytää siihen miehelt allekirjoitus, että ymmärtää ja on täysissä ruumiin ja sielun voimissa.

 

[Kumpare]

Mä suhtaudun elämän rajoittamiseen samalla tavoin kuin @Adela. Nikotiini on ainut mikä pitäisi saada täysin nolliin, mutta esim tänään on dpo6 ja join pääsiäisjuhlapöydässä pari olutta ja lasin punkkua. Katsotaan sitten raskaana tarkemmin niitä ruokavalioita.

Nyt tosiaan on dpo6 eikä mitään oireita. Lämmöt oli tippuneet vähän ja illalla holahti valkovuotoa niin, että pikkarit meni märäksi, mutta tissikivut, juilinnat jne. on tipotiessään.

 

[Syssymyssy]

Kiukkuinen ON tähän väliin: siis nyt iski niin hirveä raivo taas universumia kohtaan, että varmaan alkaa limat huomenna (toivon tän olevan ovisraivoa). Tallettelut epäonnistui, vaikka yritettiin kahdesti. Kun tämän jälkeen avasin sääsovelluksen, pamahtaa keskelle ruutua OP:n vauvavakuutuksen mainos. Seuraavaksi menen Facebookiin, ja kahden tuttavan raskausilmoitukset lävähtää silmille PERÄKKÄIN. Iski sitten niin hirveä vitutus, että meinasin kirjaimellisesti paiskata luurin seinään. Olin kuitenkin taktinen, ja nappasin yöpöydän laatikossa lojuvan tyhjän rasvapurkin. Lopun kiukun purin takomalla nyrkkiä patjaan.

 

[Kali]

@Maana Mannila En oo puhunut miehen kanssa kun yrittänyt selvittää oman pään selkeäksi että haluanko edes itse jatkaa yritystä. Toki tiedän jos luovutan yrityksen suhteen niin katkeroidun varmasti sellaiseksi (anteeksi sanavalinta mutta en nyt keksinyt muutakaan) ämmäksi joka alkaa vihaamaan lapsia eikä siedä nähdä niitä missään. Toki se tulee varmasti olemaan lopputulos jos emme onnistu yrityksestä huolimatta... Ja siltä että emme onnistu koskaan alkaa pahasti näyttämään ja tuntumaan.

Vaikea päivä takana. Romahdin kyllä totaalisesti. En muista milloin olisin niin kauaa itkenyt, varmaan meni yli 2 tuntia itkemässä. Miehelle kyllä selitin toki kun sain itkun keskeltä jotain puhuttua, mutta en tosiaan ottanut itse meidän yrittämistä puheeksi siltikään. Lähinnä romahdus johtui kun mun perhe jatkuvasti vahingossa kai ottaa mun siskon tämän kuun lasketun ajan puheeksi vaikka monia monia kertoja olen sanonut että siitä ihmisestä en halua kuulla mitään, varsinkaan siitä hänen raskaudestaan tai lasketusta ajastaan tai sitten kun syntyy niin vauvasta. Hän on mua kumminkin niin törkeästi kohdellut ja viimeinen niitti oli viime vuonna se kun keksi sanoa että keskenmenot varmaan mun syy ja johtuu varmasti mun lääkkeistä. Huom. ei muuten johdu kysyin jopa ihan lääkäriltä. Enkä ymmärrä miksi mun perhe hänestä puhuu kun on estänyt kaikki tämä mun sisko. Isoäitiäni myöten...

Elämä on kyllä ihan paskaa, ainakin tällä hetkellä....

 

[Vaaveilija]

Kiukkuinen ON tähän väliin: siis nyt iski niin hirveä raivo taas universumia kohtaan, että varmaan alkaa limat huomenna (toivon tän olevan ovisraivoa). Tallettelut epäonnistui, vaikka yritettiin kahdesti. Kun tämän jälkeen avasin sääsovelluksen, pamahtaa keskelle ruutua OP:n vauvavakuutuksen mainos. Seuraavaksi menen Facebookiin, ja kahden tuttavan raskausilmoitukset lävähtää silmille PERÄKKÄIN. Iski sitten niin hirveä vitutus, että meinasin kirjaimellisesti paiskata luurin seinään. Olin kuitenkin taktinen, ja nappasin yöpöydän laatikossa lojuvan tyhjän rasvapurkin. Lopun kiukun purin takomalla nyrkkiä patjaan.

Ei löydy hyvää "hymiötä", mutta hyvä sinä! Me saadaan sitten hyvät uutiset parempana ajankohtana.

 

[Toiveikas odottelija]

Hyvää iltaa!
Oon nyt jonki aikaa ollu täältä pois. Lueskelin juttuja sivulle 138, mut nyt pakko kommentoida välissä ennenku unohdan kaiken lukemani.

Ensiks pisti silmään kun joku oli täälä kertonut, että ystävä oli ilmottanu raskaus uutisia. Tähän haluisin kertoo oman kokemuksen viikonlopulta. Mulla tosiaan alko uus kierto viimmeviikon keskiviikkona ja se myös meni aika pahasti tunteisiin. Itkin koko päivän kipuja ja pahaa oloa, kun ei vieläkään. Luojan kiitos muutama ystävä vei mut sitten kahville ja syömään, niin sain muuta ajateltavaa noh päätettiin sit ystävien kans lähtee vknlpna ottamaan, nollattiin sitten ihan 2päivä verran. (En edes muista koska viimmeks olis jaksanu ottaa 2pv peräkkäin). Perjantaina sitte oltiin paikallisessa baarissa, jossa törmäsin entiseen ystävääni. Hän tuli alkuun jutteleen niitä näitä ja ei siinä mitään. Hän tietää varsin hyvin meidän lapsettomuus tilanteen ja aijemmat kemialliset/kkm. Hän sit päätti siinä läväyttää, että on raskaana.

Ja ihan rehellisesti kyllä kävi mielessä että huitasen avarilla. (Jäi vain ajatukseksi) mutta meni sitte niin lujaa tunteisiin. Siinä tietysti sanoin onnittelut ja kerroin siinäkin tämän meidän tämän hetkisen tilanteen, että takana on yksi kkm ja 4-5 kemiallista. Johon hän totes ”joo itelläki yks kkm” (enkä nyt vähättele kenenkää kokemuksia mutta kyllä helvetti tuntuu pahalta ja suututtaa)

Eikä tässä vielä kaikki mikä meni tunteisiin, hän siis kertoi, että oli raskautunut yhden illan baaripanolle. Ja tämä oli se missä mulla lopunki kiehahti. Ja edelleen mulla siis niin kuplii yli tämä asia ja tietysti oon ilonen että joku onnistuu. Mutta kun TILANNETAJU no mut joo ei siitä sen enempää kohta mulla kiehahtaa taas ihan yli.



Ja sit oli tääl puhe kans siitä, ettei oo miehen kans samalla sivulla lapsen yrittämisen kans. Ja siis meillähän oli tää tilanne pitkään. Mieshän on siis paljon puhunu että vauvavauvavauva. Mutta samaan aikaan hän on puhunu että ei oo varaa. Ja sit taas välillä et rahaa keksii aina jostain. Et tosi tollasta ristiriitasta puhetta. Nyt onneks päästiin samalle sivulle asioiden kans. Lopputulos on siis se, että jatketaan seksiä ihan niinku ennen. Mutta et jätetään se turha stressaaminen ja oviksien liiallinen syynääminen pois. Ja että raskaustestinkin saan tehdä vasta kun kk on ainaki viikon myöhässä.

Kiitos ja anteeks jos jaksoit lukee! Mä jatkan nyt loppujen juttujen selailua, että pääsen ehkä kiinni mitä täälä on puhuttu

 

[Syssymyssy]

@Kali Musta tuntuu et oon jo nyt muuttumassa katkeraksi ämmäksi, eikä meillä ole kuin "vasta" yk10 menossa.

@Vaaveilija En rehellisesti sanottuna tiedä, kuinka kauan enää jaksan odottaa hyviä uutisia. Mutta no, puhelin säästyi tällä kertaa.

@Toiveikas odottelija Tosi hyvin hoidit tilanteen, olisi varmaan itelläkin ollut tiukassa. Mä en tiedä, osaanko enää olla edes muiden puolesta oikeasti onnellinen.

 

[Vaaveilija]

.@Kali tilanteesi kuulostaa nyt just tosi ikävältä. En sinänsä osaa tietenkään ottaa siihen kantaa, eikä mullakaan ole siihen ratkaisua. Satuin kuitenkin googlettelemaan omia juttuja, joiden lomassa tuli ohimennen vastaan seuraava:

"PCOS-oireyhtymästä kärsivillä LH-tasot voivat olla jatkuvasti koholla, mikä aiheuttaa toistuvia tai pitkiä "valepositiivisia" tuloksia ovulaatiotesteissä."

Menen sekaisin nimerkeissä ja tapahtumissa, mutta muistelin että kerroit ovistestin näyttäneen jatkuvasti positiivista tulosta?

Tuo olisi tietty ikävä juttu, mutta jos löytyisi joku selitys ettei yritys ole tuottanut toivottua tulosta, niin sille voisi olla kyllä sitten jotain tehtävissä.

 

[Kali]

.@Kali tilanteesi kuulostaa nyt just tosi ikävältä. En sinänsä osaa tietenkään ottaa siihen kantaa, eikä mullakaan ole siihen ratkaisua. Satuin kuitenkin googlettelemaan omia juttuja, joiden lomassa tuli ohimennen vastaan seuraava:

"PCOS-oireyhtymästä kärsivillä LH-tasot voivat olla jatkuvasti koholla, mikä aiheuttaa toistuvia tai pitkiä "valepositiivisia" tuloksia ovulaatiotesteissä."

Menen sekaisin nimerkeissä ja tapahtumissa, mutta muistelin että kerroit ovistestin näyttäneen jatkuvasti positiivista tulosta?

Tuo olisi tietty ikävä juttu, mutta jos löytyisi joku selitys ettei yritys ole tuottanut toivottua tulosta, niin sille voisi olla kyllä sitten jotain tehtävissä.

Ei ei mulla positiivista tulosta ovistestit oo näyttäneet koko aikaa. Lähinnä ongelma joulukuun keskenmenon jälkeen ollut ettei oo näyttäneet positiivista tulosta lähellekkään vaikka lämpöjen perusteella ovulaatio ollut. Mulla vaan clearbluen hedelmällisyys monitori näyttänyt kahtena kiertona pitkään korkeaa tulosta ilman sitä varsinaista huippua. Ja liuskatestitkään ei vahvoja ole monena kiertona olleet.

@Kali Musta tuntuu et oon jo nyt muuttumassa katkeraksi ämmäksi, eikä meillä ole kuin "vasta" yk10 menossa.

@Vaaveilija En rehellisesti sanottuna tiedä, kuinka kauan enää jaksan odottaa hyviä uutisia. Mutta no, puhelin säästyi tällä kertaa.

@Toiveikas odottelija Tosi hyvin hoidit tilanteen, olisi varmaan itelläkin ollut tiukassa. Mä en tiedä, osaanko enää olla edes muiden puolesta oikeasti onnellinen.

Juu musta tuntuu että oon kyllä jo pikku hiljaa muuttumassa sellaiseksi katkeraksi ämmäksi, mutta varmaan kun tai sanotaan jos yritys loppuu katkeroidun lopullisesti.

//Niin ja munkin vaikea olla muiden puolesta enään onnellinen. Tiedän eihän muiden onni ole multa pois. Mutta tuntuu vaan sellaiselta että kaikki muut onnistuu mutta mä en. Tuntuu sellaiselta kuin hieroisi suolaa haavoihin..