Oi mitä ihania plussauutisia täällä, onnea
@Puolikuu kyllä, varsinaisia marsilaisia ja venuslaisia! Ei sillä, että nämä ymmärrysongelmat ja erilaiset odotukset/oletukset olisivat mitenkään sukupuolisidonnaisia, mutta tuntuu olevan heteropariskunnissa tyypillistä että nimenomaan näin päin. Kuten täällä on joskus aiemminkin mainittu, me kohdulliset usein ehkä mietimme näitä asioita enemmän (ja myös tuossa
@Tähtiin tuijottelija linkkaamissa artikkeleissa, kiitos niistä!), kun hedelmällinen ikä on rajallisempi. Meille myös on varmaan opetettu näistä koulussakin enemmän, ja varsinkin mieheni kotimaassa, jossa sukupuoliroolit ovat edelleen todella vahvat.
Luulen, että hän kyllä tietää naisten hedelmällisen iän olevan rajallisempi, kuin miesten (tai hänen ainakin pitäisi, kun olemme tästä useaan otteeseen jutelleet), vaikkei hänelle ehkä ole näitä asioita kotimaassaan opetettu – onhan se sen verran ”yleistietoa” kuitenkin. Ja hän tietää, että on pariskuntia, jotka eivät saa yrityksestä huolimatta lapsia. Hän ei ehkä ole vain miettinyt asiaa sen tarkemmin, varsinkaan kun ”teoriassa” tässä on hedelmällistä ikää vielä vuosia jäljellä, ja uutisistakin voi lukea kuinka yli 40-vuotiaat julkkikset saavat lapsia. Silloin muutama vuosi sitten kun juttelimme lapsettomuuspelostani, kertasin hänelle aikajanaa rautalankamallina: raskaaksi tulossa voi hyvälläkin tuurilla mennä useampi kuukausi, raskaus kestää n. 9 kk, esikoisen ja toisen lapsen välissä olisi hyvä olla ainakin vuosi pari, jonka jälkeen menee mahdollisesti taas 1-2 vuotta että on vauva sylissä. Kahden lapsen saantiin menee siis kevyesti 5 vuotta, puhumattakaan jos olisikin jokin fyysinen este tms. No, tällä puheella sain hänet silloin ymmärtämään huoleni ja toteamaan, että tosiaan parin vuoden kuluttua voisimme alkaa yrittää. Taitaa olla sellainen ikuinen 1-2 vuotta joka ei koskaan kulu, kun se on edelleen hänen ajatuksensa sopivasta ajankohdasta…
@Tiramisu89 Meillä periaatteessa on taloudellinen tilanne ihan hyvä, vaikka parempikin voisi toki olla ja kyllähän lapsen kanssa perheen menot kasvavat. Meillä on kuitenkin omistusasunto, jossa jopa ns. ylimääräinen huone, kummallakin säännölliset tulot ja kohtuullisen hyvä tukiverkosto. Asuntolaina on toki iso rasite talouteen, varsinkin sitten kun olisin vanhempainvapaalla, mutta kyllä siitäkin varmasti jotenkin selvittäisiin. Eikä näköpiirissä ole, että taloudellinen tilanteemme yhtäkkiä kohenisi tässä parin vuoden aikana, joten en jäisi sen takia odottamaan.
@Kevätlilja Niinpä, aivan varmasti mieheni ajattelee että raskaaksi tullaan heti kun ehkäisy jää pois.
Tai ehkä hän ei ole liiemmin ajatellut asiaa, haluaa kyllä lapsia mutta ei ole miettinyt sitä sen kummemmin. Mainitsinkin hänelle tässä kun jatkoimme keskustelua, että niin, onhan mulla ollut hormonaalista ehkäisyäkin jo yli 10 vuotta käytössä, että menee varmaan hetki että keho palautuu siitäkin normaaliin rytmiin.
@Maana Mannila Jep, miten voi olla että kun itse puhuu yrittävänsä saada verensokeriarvot kuntoon ennen seuraavaa lääkärin tapaamista tässä keväällä, jotta voisimme saada lääkäriltä vihreää valoa, hän ei ole ajatellut sen tarkoittavan että kuitenkaan alkaisimme sitten yrittää raskaaksi tuloa.
Silleen haloo, ei kai se raskauslupa ole ikuisuuden ”voimassa” odottelemassa sopivaa aikaa… Luulisi, että kun kysyn häneltä mitä mieltä olisi jos kysyisin lääkäriltä raskausluvan perään, siitä ymmärtäisi että haluan alkaa yrittää. Ja että kun hän vastaa että kuulostaa hyvältä, voin minä ymmärtää hänen olevan ns. on board. No, oppia ikä kaikki ja tosiaan, tästedes väännän hänen kanssaan vain tiukkaa rautalankaa. Luultavasti kyseessä on sellainen asia, joka miehille (tai ainakin omalleni) konkretisoituu vasta sitten kun oikeasti pitäisi ”alkaa hommiin”.
Tähän alkoholikeskusteluun: taisin jo aiemminkin mainita että olen sitä sorttia joka harvemmin viinilasillisesta kieltäytyy kun tarjotaan, joten tuttavapiiri tulee takuuvarmasti ihmettelemään juomattomuuttani kun alamme yrittää. Olen näin ennakkoon ajatellut, että täytyy sitten yrittää ajoittaa juhlimisia kierron alkuun, jos vain mahdollista – ja ehkä joskus sopivan tilaisuuden tullen taktinen mehu viinilasissa hämyksi. Tunnustan, että olen itsekin joskus spekuloinut toisten juomattomuutta, joskaan en koskaan ääneen kyseisten ihmisten, tai oikeastaan muidenkaan kanssa – eli lähinnä oman pääni sisällä.
Pidetään sormet ja varpaat ristissä teidän molempien puolesta että kaikki menisi hyvin 
Toivotaan että itse kukin pääsisi pian seuraamaan perässä 
Omalla kohdallani alan olla jo aika luovuttanut että plussa vielä joskus tulisi, todennäköisempää on että kolmihenkisenä perheenä jatketaan ja se on meille myös ihan ok.
mutta jospa tää kierto on se the kierto!
