Oli nyt pakko kirjoittaa vielä vaikka se niin monia tuntuikin häiritsevän, joten haluaisin antaa toisenkin perspektiivin tähän.
Elämä on toisinaan niin helkkarin epäreilua, ettei tosikaan. Myös monissa muissa kuin näissä lapsi aiheissa. Ja tottakai ymmärrän että keskeytyksen pohtiminen saa monilla pitkään yrittäneillä karvat pystyyn. Sitä mitä ei saa, tulee helposti pakkomielle ja kaikki sen ympärillä satuttaa ja tuntuu epäreilulta, got that! Ja palaan tähän myöhemmin.
Tiedän kuitenkin, että olisin hyvä äiti ja mulla on sisäinen tarve lisääntyä ja 2v sitten ylläriraskaudesta tullut shokki oli yhtä iloinen kuin ahdistavakin yllätys ja hitonmoinen myllerrys. Mies suhtautui jopa vihamielisesti ja käänsi selkänsä, joka oli viimeinen tikki ja lopulta syynä lopulta keskeytykseen. Suren sitä edelleen ja olen laskenut syntymäpäivän, astrologiset tatsit ja mahdollisen sukupuolenkin.
Tuolloin 2v sitten samalla viikolla kun hedelmöitys tapahtui, vein koiraani astutukseen. Ja koko kesän ajatukset oli raskaana olevassa elämäni koirassa ja hänen vointinsa huolenpidossa. Raskauduimme siis samalla viikolla ja kun minun keskeytys tapahtui, 2päivää myöhemmin koirani synnytti 2 upeaa pentua, jotka oli ensimmäiset omat kasvattini. Sain tietää siis oman raskauteni tuolloin samalla viikolla kaikki. Tunnekuohun tulen muistamaan ikuisesti.
Mieli oli siis vahvasti perheenlisäyksessä koko kesän, en vain tajunnut että itsekin olin raskaana ensimmäistä kertaa 38vuotiaana! Sen kun ei pitänyt koskaan olla mahdollista, pcos, endo, pitkä kierto ja usein oli kuukautiset yli 6kk pois jne.
En ole koskaan voinut käyttää hormonaalista ehkäisyä, eikä muutakaan ehkäisyä vuosien varsilla ollut paitsi suhteiden alussa. En siis ikinä edes uskonut tulevani raskaaksi vaikka olisin sitä halunnutkin joissain suhteissa.
Mulla on myös hankalia perinnöllisiä ja kroonisia sairauksia, joihin joudun käyttämään lääkitystä, sekin teki yhtälöstä vaikean raskautta ajatellen. Puhumattakaan lapsesta joka 50% tulisi kärsimään samoista ongelmista kuin minä.
Ja muutenkin, yksin kahden koiran kanssa rahatilanteen ollessa järkyttävä ja uusi koiranpentu vielä talossa joka oli pitkän ajan unelma. Nämä kun otti huomioon niin yhtälö oli mahdoton, pelotti selviytyminen muutenkin, niin että hyvä kun sain nukuttua öisin, usein en kuitenkaan nukkunut lainkaan.
Mulla on ollut myös paljon saman ikäluokan ystäviä, jotka ovat toivoneet raskautta enemmän kuin mitään ja ammattini kautta olen auttanut heitä luottamaan siihen, että kyllä se onnistuu kun lopetat stressaamisen ja keskityt itseesi lempeästi.
Eikä ainakaan ala sättimään itseään, kehoaan ja tunne itseään vialliseksi tai vääräksi. Se pahentaa asiaa hurjasti. Asiat kyllä tapahtuu, kun luottaa asian korkeimman haltuun ja lopettaa pakkomielteisen stressaamisen asiasta. Luovuttaa sen pelon ja ahdistuksen pois ja uskoo että kaikki mitä tapahtuu, tapahtuu oikealla hetkellä ja tavalla juuri niin kuin pitääkin, aina meidän parhaaksi
Tästä on valtavasti kokemusta.. Myös astrologia antaa vahvat viitteet myös näihin asioihin. Tiedän joitain asioita ennakkoon ja niin myös monen ystävän tulevat raskaudet, jotka on tapahtuneet jokainen.
Toivon jokaiselle lasta toivovalle syvää luottamusta, lempeyttä ja rakkautta itseä kohtaan, kehon kuuntelemisen viisautta ja sitä että omassa kehityksessään pääsee eteenpäin, että toivomat asiat ovat mahdollisia
usein se on vanhojen asioiden, ajatus- ja käytösmallien irtipäästöä.
Ja sen verran vielä, että omat menkat alkoi 2vk myöhässä, mutta alkoi kuitenkin. Sain jotain omituista mielenrauhaa lukiessani teidän juttuja ja ymmärsin minkä stressin olin imaissut 2v takaisesta tilanteesta, jota jo elin uudestaan. Helpotus oli kuitenkin suuri etten joutunu tilanteeseen uudestaan
Kiitos myös kaikille jotka on ymmärtäneet minun ristiriitaista tilannetta ja tarvetta purkaa tätä elämän kaoottistakin kuormaa
melkein tuli roskia silmään.
Vaikka siis lapsia haluaisinkin, on elämän tilanteet joskus kestämättömiä ja niin vaikeita, että on parempi valita järjellä ja kuunnella herkällä korvalla itseään niin, ettei kuormita itseään huolista, ahdistuksesta ja pelosta hajalle.
Kun on koko elämänsä vaan selviytynyt, ei sitä halua, että uuden elämän luominen olisi sellaista, vaan hallittu ja harkittu kokonaisuus, jossa jaat kaiken puolison, turvaverkon ja turvallisten rajojen sisällä.