Valora
Näppärä viestien naputtelija
Minulta on otettu kolme kertaa kierukka pois ja aina se on lähtenyt hetkessä helposti. Tosi harvinaista varmista tuo, että poisto on vaikeampi. Siis aattelin vaan kertoa, jos joku alkoi pelätä kierukan poistoa.
Pc-testi oli puhdas nega eilen. Tänään on dpo 13, ja alavatsa ja-selkä kipeät niin että menkat alkaa just. Vähän itkuinen olo. Mieheni lähtee pian matkalle kahdeksi viikoksi, ja siinä menee meillä heinäkuun ovis ohi. Mutta minulla on nyt taas ihana rauha jotenkin, että tapahtukoon elämän tahto. Voisin harkita adoptiotakin tai sijaisperheyttä, jos ei saada omaa. Ja että onnellisuus ei kuitenkaan ole kiinni lapsiluvusta, eikä siitä että elämässä kaikki toiveet toteutuu. Haluan keskittyä kaikkeen hyvään mitä on elämässä ja nauttia kahdenkeskisestäkin ajasta nyt vielä. Uskon että saadaan vielä se yhteinen lapsi tavalla tai toisella.
Se kyllä riipaisee kun kaksi läheistä ystävää ovat raskaana, nyt noin puolivälissä kumpikin. Tämä teema on siis koko ajan lähellä. Ainakin pääsen sitten hoitamaan ystävien vauvoja. Mutta kaikki, esim kun ystävä kertoo tuntevansa liikkeitä, sattuu aina sen hetken ensin.. Ja tässä juhannuksen aikaan nähdään mieheni ystävän parikuukautinen vauva ekaa kertaa. Vähän jännittää mikä on olo sen jälkeen.. mutta tämä on elämää. Todellakin haluan olla läsnä läheisten vauvojen elämässä ja käsitellä omat surut ja kateuden pistot pois tieltä.
Hyvää juhannusta ja plussaonnea kaikille
Pc-testi oli puhdas nega eilen. Tänään on dpo 13, ja alavatsa ja-selkä kipeät niin että menkat alkaa just. Vähän itkuinen olo. Mieheni lähtee pian matkalle kahdeksi viikoksi, ja siinä menee meillä heinäkuun ovis ohi. Mutta minulla on nyt taas ihana rauha jotenkin, että tapahtukoon elämän tahto. Voisin harkita adoptiotakin tai sijaisperheyttä, jos ei saada omaa. Ja että onnellisuus ei kuitenkaan ole kiinni lapsiluvusta, eikä siitä että elämässä kaikki toiveet toteutuu. Haluan keskittyä kaikkeen hyvään mitä on elämässä ja nauttia kahdenkeskisestäkin ajasta nyt vielä. Uskon että saadaan vielä se yhteinen lapsi tavalla tai toisella.
Se kyllä riipaisee kun kaksi läheistä ystävää ovat raskaana, nyt noin puolivälissä kumpikin. Tämä teema on siis koko ajan lähellä. Ainakin pääsen sitten hoitamaan ystävien vauvoja. Mutta kaikki, esim kun ystävä kertoo tuntevansa liikkeitä, sattuu aina sen hetken ensin.. Ja tässä juhannuksen aikaan nähdään mieheni ystävän parikuukautinen vauva ekaa kertaa. Vähän jännittää mikä on olo sen jälkeen.. mutta tämä on elämää. Todellakin haluan olla läsnä läheisten vauvojen elämässä ja käsitellä omat surut ja kateuden pistot pois tieltä.
Hyvää juhannusta ja plussaonnea kaikille