Dpo1 perus oviskipuilua, paljon limaa.
Dp02 Perus oviksen jälkeistä jomottelu. Voimakastakin, välillä kramppeja, herättää toivoa mut on toisaalta ihan tavallista tuntemusta muulloinkin. Mulla aina kivuliaat oltavat oviksen aikaan.
Dpo3 jonkinverran kovempaa jomottelu kun basic ovis kipuilu.
Dpo4 samat tuntemukset edellisen päivän kanssa.
Dpo5 KYLMÄ, piti kuume mitata. Aivan horkka sellainen mihin ihan kiinnitti huomiota että jaahas, mitäs tää meinaa. Rinnoissa lievää tuntemusta. Alavatsan kramppailua.
Dpo6 menkkamaista jomotusta voimakasta
Dpo7 menkkajomotusta voimakasta
Dpo8 pahoinvointia aamulla, melkeen oksennus. Juilimista. Rinnoissa sähkömäinen tunne ku maito nousisi.
Dpo9 sama kuin eilen
Dpo10 vatsan juilia. Aloin heittää hanskoja tiskiin ku ei ollut vieläkää edes haamua. Vaikka olo oli, että kyllä mä olen nyt raskaana.
Dpo11 vatsan nippailua. Illalla tuli PALJON valkovuotoa. Se oli mulle tärkein merkki! Koska normisti oon ihan kuiva ennen menkkoja! Tiesin et seuraavana aamuna on toivoa.
Dpo12 POSITIIVINEN testi! Pahoinvointia. Vatsan kipuilua jnkv.
Dpo13 voimakkaampaa, aamuun painottuvat pahoinvointia. Vatsan kramppailua lievää, mutta ei yhtä voimakasta kuin vielä viikko sitten.
Aiemmassa raskaudessa mulla iski nuhainen olo aika pian. Se oli selkeä merkki ja seuraavana päivänä teinkin plussan. Nyt mulla on korona vieläkin vaivailemassa, yskää ja tukkoisuutta, niin ei voi tota nuhaoiretta havainnoida.
Lisäksi lapsella on noro, eli vähän toi pahoinvointikin on kyseenalainen. Että onko se raskauspahointia vai onko mullakin vatsatauti. Tuntuu enemmän raskauspahointityyppiseltä etovalta ololta.
Eroa edelliseen raskauteen: en ole mitenkään mainittavan turvonnut. Viime raskaudessa olin vko4 alkaen jo ihan "raskaana" ja housut kiristi heti. Nyt on kropassa ihan hyvä olo! Nyt myös kahvi oksettanut kahtena aamuna, melkeen oksennus tulee kun hörpynkin ottaa kahvia. Viime raskaudessa ei ollut ollenkaan kahvin kanssa ongelmaa, muutakuin se että sitä sai raskauden takia juoda aivan liian vähän ja kärsin järkyttävistä kahvinikoista koko raskauden ajan.
Ku synnytin, tajusin et ei saatana tää kahvin kitsasteluhan jatkuu, kun imetin ja vauva kävi ihan kierroksilla jos join yli kupin kahvia. Sillä oli selkeä merkitys vauvan uneen. Toivon että pystyisin juoda kahvia nytkin, mä niin tarvisin sitä aamuisin kun edelleen välillä heräillään tuon 1 vuotiaan kanssa kauhean aikaisin, ja samalla kuitenkin pitäisi töissä jaksaa käydä. Kauhulla odotan jos iskee se alkuraskauden *totaali* väsymys. Sitä kun ei kahvillakaan parannetta. Sen vielä kesti sillon kun eli kaksin miehen kanssa mut nyt kun on tuo tahtoikäinen taapero niin voi tulla vähän väsyneitä päiviä. No en maalaa piruja seinille! Koska täähän voi olla täysin erilainen raskaus mitä edeltäjä.