Ymmärrän tän tunteen tosi hyvin. Mäkin tuskailin samaa asiaa edellisessä raskaudessa, kävin viikko ennen plussaa keuhkojen röntgenissä. Kyselin silloin neuvolaan päästessä, että apua mitäs mitäs, mutta rauhoittelivat ja sanoivat, että ei pitäisi vaikuttaa. Enkä usko, että vaikutti.Surkuhupaisaa kun mun 1,5 veellä alkoi eilen kunnon yrjötauti. Oon valvonut sen kans koko yön ja tänä aamuna sitten tein tuon himmeän positiivisen testin. Itteä etoo oikein kunnolla mutta en osaa nyt sanoa johtuuko norosta vai raskaudesta. Viime raskaudessa vahvin oire oli mulla flunssainen olo, niin sitäkään en nyt pysty erottamaan, koska olen ollut koronassa nyt 2,5 viikkoa eikä flunssalle näytä tulevan loppua! Paha siis sanoa, onko alkuraskaudesta johtuvaa pahoinvointia ja flunssaa.
Mua vähän ahdistaa, kun mä kävin eilen nilkan röntgenissä.. murtumaepäily oli. Kun lääkäri kysyi, olenko raskaana, Emmin tosi pitkään että vastaanko "no aamulla oli negatiivinen eli todennäköisesti ei, mutta yritetään kyllä" mutta jotenkin päädyin sit sanomaan ei. Ja siinä hetkessä musta tuntuikin siltä että äh, en mä oo raskaana nii en mä nyt aivan vaan varmuuden vuoksi jätä tutkimatta jalkaa kun se kuitenkin olisi pitänyt kuvata..
Oon googlannut paljon asiasta ja kyllä moni on raskaanakin joutunut röntgeniin just jonku ison murtuman takia ja lääkärit sanoo että kyllä sen voi just hätätilanteessa tehdä, etenkin siis jalan röntgen kun ei oo vaan mikään lantionseutu. Mut silti nyt tuntuu karseelta että tänään plussasin, nii jos tässä tulisikin jotain ongelmia myöhemmin nii kuinka paljon syytän itteäni siitä että menin röntgeniin. Koska jos olis se plussa tullut päivää aikaisemmin, en kyllä olisi mennyt vaan olisin sit vaan keksinyt lääkärin kans jonkun muun ratkaisun. Ja varsinkin kun sieltä ei siis murtumaa löytynyt lopulta, niin se tuntuu nyt turhalta käynniltä. No ei auta itsesyytökset. Onneksi oon kyllä tosi optimistisella mielellä nyt! Mulla meni viime raskaus ilman isompia ongelmia niin siitä on jäänyt tunne, että miksi ei tämäkin menisi (vaikka tiedän et jokainen raskaus on yksilöllinen ja ei "pitäisi" tuudittautua liikaa siihen että no kun viimeksikin oli niin tai näin).
Mutta ymmärrän huolesi.