Raskaaksi 2022

Mä peruutin sen gynen hedelmällisyysarviokäynnin. Alkoi pelottaa, jos sieltä olisikin tullut jotain huonoa uutista. Mulla nyt ollut kuparikierukan kaa säännöllinen 24-28 päivän kierto ja tuntemusten perusteella ovuloin kyllä joka kuukausi.. tutkimuksiin sitten jos vauvaa ei kuuluisi.. tuolla parilla sadalla eurolla mikä olisi mennyt gynelle.. saa jo aika monta vauvanvaatetta kirppikseltä ;)

Täällä oli palkkakeskustelua.. Mua on painanut taloudellinen tilanne ja olen itkeskellytkin siitä, onko oikeutta toivoa enää kolmatta lasta.. me muutetaan pian isompaan rivarikotiin ja ahdistaa, kun ei saatu enää kuin pörssisähkösopimus. Mä teen osa-aikatyötä, mutta yritän nyt saada paremmat tulot. Mä lähdin pois hoitoalalta, koska en siihen pakkorokotukseen halunnut suostua. Mieheni palkka alkaa kakkosella.. että ei tosiaan isotuloisia olla. Mä haluaisin uskoa ja luottaa, että pärjätään ja jos raskaaksi tulen, elämä pitää huolen kyllä ja kaikki järjestyy. Pelkään jotenkin sitä tuomitsemistakin, että on useampi lapsi vaikka talous tiukilla. Onko muilla samanlaista tilannetta ja miten on pärjätty? Vauvahan ei vielä niin paljoa rahaa vaadi kun mulla aina imetys hyvin onnistunut. Se vaan että mulla olisi pieni äippäraha enkä missään nimessä haluaisi palata töihin vielä vauvan ollessa 10kk.. että jotain olisi keksittävä.

Tää maailman tilanne on ihan peestä juuri nyt. Oon tästä tosi surullinen ja vihainen. Mutta tässä 34v ei myöskään kauheesti ole aikaa odotella helpompia aikoja.. järkevää mun olisi löytää 12kk ajaksi ennen vauvan syntymää parempipalkkainen työ. Sydän sitten sanoo jotain muuta kun vauva on unissa lähes joka yö.. rakkaus noita olemassa olevia lapsia kohtaan on jotain niin suurta, että auttaa jaksamaan ja se suurin syy nousta sängystä ylös joka aamu.. nyt just oltu pari päivää kotona 5v tytön kaa kun hän kipeenä. Tänään piti paketoida lahjoja hänen pehmolelun synttäreille. Ihana aina niin piristää mua..

Toivon niin paljon, että täällä jokainen saa kokea äitiyden lahjan ja niin monta kertaa kuin sydämessä on toivetta!
 
Mutta joo, vielä valitusta.. että jos Suomeen toivottaisiin lisää syntyvyyttä niin eipä tää yhteiskunta kannusta siihen oikein mitenkään.. se kotihoidon tuki on naurettavan pieni. Ja mun arvomaailmaan ei sovi se, että laitan lapseni niin pienenä toisen hoidettavaksi. Esikoisen kaa olin 2v ja kuopuksen kaa 3v kotona. Yhtenä vaihtoehtona olen miettinyt perhepäivähoitajaksi ryhtymistä sitten kun jos saa vauvan ja haluaa olla pitkään kotona.
 
Mä olen itse miettinyt noita talousjuttuja ehkä ihan muutenkin (en ole sairaanhoitaja), että paljoko vaikuttaa onko kaksi vai kolme lasta. Lähinnä kun mies ehkä välillä junnailee kolmannen yrittämisen kanssa niistä syistä, että riittääkö rahat. Molemmat vakituisessa työsuhteessa kuitenkin ollaan, ehkä keskituloisia. Niitä pohdintoja kun toisen suusta kuuntelee, alkaa itsekin miettiä onko nyt sitten järkeä haluta kolmatta jos kerta rahat loppuu ja ollaan perseaukisia koko loppuelämä 😅 itse en haluais ajatella niin. Mutta joo, masentavaa kun toinen ei ihan ajattele samalla tavalla ja vaikka piti nyt syksyllä aloittaa kolmannen yritys, ei siinä pisteessä vieläkään olla 😒 toki toista ei voi pakottaa, sehän on selvä. Eikä ihan ehdotonkaan kuitenkaan ole. Teidän juttuja oon seurannut keväästä saakka joka päivä ja elänyt mukana, samalla toivoen että ehkä minäkin joku päivä saan liittyä "piinailemaan" ja tikuttelemaan ❤ vaikka jokaiselle toivoo, että sitä ei tarvisi kauaa tehdä. Anteeksi avautuminen 🤣
 
Mä peruutin sen gynen hedelmällisyysarviokäynnin. Alkoi pelottaa, jos sieltä olisikin tullut jotain huonoa uutista. Mulla nyt ollut kuparikierukan kaa säännöllinen 24-28 päivän kierto ja tuntemusten perusteella ovuloin kyllä joka kuukausi.. tutkimuksiin sitten jos vauvaa ei kuuluisi.. tuolla parilla sadalla eurolla mikä olisi mennyt gynelle.. saa jo aika monta vauvanvaatetta kirppikseltä :wink

Täällä oli palkkakeskustelua.. Mua on painanut taloudellinen tilanne ja olen itkeskellytkin siitä, onko oikeutta toivoa enää kolmatta lasta.. me muutetaan pian isompaan rivarikotiin ja ahdistaa, kun ei saatu enää kuin pörssisähkösopimus. Mä teen osa-aikatyötä, mutta yritän nyt saada paremmat tulot. Mä lähdin pois hoitoalalta, koska en siihen pakkorokotukseen halunnut suostua. Mieheni palkka alkaa kakkosella.. että ei tosiaan isotuloisia olla. Mä haluaisin uskoa ja luottaa, että pärjätään ja jos raskaaksi tulen, elämä pitää huolen kyllä ja kaikki järjestyy. Pelkään jotenkin sitä tuomitsemistakin, että on useampi lapsi vaikka talous tiukilla. Onko muilla samanlaista tilannetta ja miten on pärjätty? Vauvahan ei vielä niin paljoa rahaa vaadi kun mulla aina imetys hyvin onnistunut. Se vaan että mulla olisi pieni äippäraha enkä missään nimessä haluaisi palata töihin vielä vauvan ollessa 10kk.. että jotain olisi keksittävä.

Tää maailman tilanne on ihan peestä juuri nyt. Oon tästä tosi surullinen ja vihainen. Mutta tässä 34v ei myöskään kauheesti ole aikaa odotella helpompia aikoja.. järkevää mun olisi löytää 12kk ajaksi ennen vauvan syntymää parempipalkkainen työ. Sydän sitten sanoo jotain muuta kun vauva on unissa lähes joka yö.. rakkaus noita olemassa olevia lapsia kohtaan on jotain niin suurta, että auttaa jaksamaan ja se suurin syy nousta sängystä ylös joka aamu.. nyt just oltu pari päivää kotona 5v tytön kaa kun hän kipeenä. Tänään piti paketoida lahjoja hänen pehmolelun synttäreille. Ihana aina niin piristää mua..

Toivon niin paljon, että täällä jokainen saa kokea äitiyden lahjan ja niin monta kertaa kuin sydämessä on toivetta!
Pehmolelusynttärit! Ihkusti paras lukemani juttu sen "sataan viikkoon"! Mun perintösahajauhonalle (+55v) saa nyt oman syksyisen merkkipäivän...

Huonompikin 🍰 on hyvää, kun syy on oikea! totesi kehnoleipuri aikanaan.
 
Mä peruutin sen gynen hedelmällisyysarviokäynnin. Alkoi pelottaa, jos sieltä olisikin tullut jotain huonoa uutista. Mulla nyt ollut kuparikierukan kaa säännöllinen 24-28 päivän kierto ja tuntemusten perusteella ovuloin kyllä joka kuukausi.. tutkimuksiin sitten jos vauvaa ei kuuluisi.. tuolla parilla sadalla eurolla mikä olisi mennyt gynelle.. saa jo aika monta vauvanvaatetta kirppikseltä :wink

Täällä oli palkkakeskustelua.. Mua on painanut taloudellinen tilanne ja olen itkeskellytkin siitä, onko oikeutta toivoa enää kolmatta lasta.. me muutetaan pian isompaan rivarikotiin ja ahdistaa, kun ei saatu enää kuin pörssisähkösopimus. Mä teen osa-aikatyötä, mutta yritän nyt saada paremmat tulot. Mä lähdin pois hoitoalalta, koska en siihen pakkorokotukseen halunnut suostua. Mieheni palkka alkaa kakkosella.. että ei tosiaan isotuloisia olla. Mä haluaisin uskoa ja luottaa, että pärjätään ja jos raskaaksi tulen, elämä pitää huolen kyllä ja kaikki järjestyy. Pelkään jotenkin sitä tuomitsemistakin, että on useampi lapsi vaikka talous tiukilla. Onko muilla samanlaista tilannetta ja miten on pärjätty? Vauvahan ei vielä niin paljoa rahaa vaadi kun mulla aina imetys hyvin onnistunut. Se vaan että mulla olisi pieni äippäraha enkä missään nimessä haluaisi palata töihin vielä vauvan ollessa 10kk.. että jotain olisi keksittävä.

Tää maailman tilanne on ihan peestä juuri nyt. Oon tästä tosi surullinen ja vihainen. Mutta tässä 34v ei myöskään kauheesti ole aikaa odotella helpompia aikoja.. järkevää mun olisi löytää 12kk ajaksi ennen vauvan syntymää parempipalkkainen työ. Sydän sitten sanoo jotain muuta kun vauva on unissa lähes joka yö.. rakkaus noita olemassa olevia lapsia kohtaan on jotain niin suurta, että auttaa jaksamaan ja se suurin syy nousta sängystä ylös joka aamu.. nyt just oltu pari päivää kotona 5v tytön kaa kun hän kipeenä. Tänään piti paketoida lahjoja hänen pehmolelun synttäreille. Ihana aina niin piristää mua..

Toivon niin paljon, että täällä jokainen saa kokea äitiyden lahjan ja niin monta kertaa kuin sydämessä on toivetta!

Meitä on äidillä ja isällä ollut kolme, eivätkä he todellakaan ole mitään hyvätuloisia. Äitikin oli v. -94 vuoteen 03 ehkä kotona meidän lasten kanssa ja hyvin pärjättiin. En ainakaan ite oo koskaan kokenut että oon jäänyt jostain paitsi vaikka meillä ei rahaa ollutkaan tehdä monia samoja juttuja kun kaverit. Rakastin ja rakastan edelleen vanhempiani siitä, että he olivat meidän kanssa ja vietettiin yhteistä aikaa isovanhempien mökillä kesäisin yms. :)

Elämällä on tapana järjestyä sen mukaan mikä on aina tilanne. Vaikka jokainen meistä varmaan kokee, että raha helpottaa elämää niin ei se kuitenkaan sitä onnea tuo mitä perhe, ystävät ja kaikki muu itselle tärkeä.
 
Mä peruutin sen gynen hedelmällisyysarviokäynnin. Alkoi pelottaa, jos sieltä olisikin tullut jotain huonoa uutista. Mulla nyt ollut kuparikierukan kaa säännöllinen 24-28 päivän kierto ja tuntemusten perusteella ovuloin kyllä joka kuukausi.. tutkimuksiin sitten jos vauvaa ei kuuluisi.. tuolla parilla sadalla eurolla mikä olisi mennyt gynelle.. saa jo aika monta vauvanvaatetta kirppikseltä :wink

Täällä oli palkkakeskustelua.. Mua on painanut taloudellinen tilanne ja olen itkeskellytkin siitä, onko oikeutta toivoa enää kolmatta lasta.. me muutetaan pian isompaan rivarikotiin ja ahdistaa, kun ei saatu enää kuin pörssisähkösopimus. Mä teen osa-aikatyötä, mutta yritän nyt saada paremmat tulot. Mä lähdin pois hoitoalalta, koska en siihen pakkorokotukseen halunnut suostua. Mieheni palkka alkaa kakkosella.. että ei tosiaan isotuloisia olla. Mä haluaisin uskoa ja luottaa, että pärjätään ja jos raskaaksi tulen, elämä pitää huolen kyllä ja kaikki järjestyy. Pelkään jotenkin sitä tuomitsemistakin, että on useampi lapsi vaikka talous tiukilla. Onko muilla samanlaista tilannetta ja miten on pärjätty? Vauvahan ei vielä niin paljoa rahaa vaadi kun mulla aina imetys hyvin onnistunut. Se vaan että mulla olisi pieni äippäraha enkä missään nimessä haluaisi palata töihin vielä vauvan ollessa 10kk.. että jotain olisi keksittävä.

Tää maailman tilanne on ihan peestä juuri nyt. Oon tästä tosi surullinen ja vihainen. Mutta tässä 34v ei myöskään kauheesti ole aikaa odotella helpompia aikoja.. järkevää mun olisi löytää 12kk ajaksi ennen vauvan syntymää parempipalkkainen työ. Sydän sitten sanoo jotain muuta kun vauva on unissa lähes joka yö.. rakkaus noita olemassa olevia lapsia kohtaan on jotain niin suurta, että auttaa jaksamaan ja se suurin syy nousta sängystä ylös joka aamu.. nyt just oltu pari päivää kotona 5v tytön kaa kun hän kipeenä. Tänään piti paketoida lahjoja hänen pehmolelun synttäreille. Ihana aina niin piristää mua..

Toivon niin paljon, että täällä jokainen saa kokea äitiyden lahjan ja niin monta kertaa kuin sydämessä on toivetta!
Kyllähän sitä tulee mietittyä että kuinka pärjää.. mutta mä katsoin asiaa niin että meillä on nyt todella hyvä tilanne ja saisin ihan kivan kokoisen äippärahankin jos nyt plussaisin😊 me matkustetaan vähintään kerran vuodessa miehen kotimaahan ja vaikka nyt meitä olisi yksi enemmän, ei se kaataisi meidän pudjettia ja matkat jäisi tekemättä.. E-ei. Ehkä matkalla käytettävää rahaa pitäisi hieman valvoa (kun mulla shoppailu lähtee välillä laukalle🤭🙈) muuten ei mitään ongelmaa. Nykyään saa niin hyvää tavaraa vauvoille kirpuilta niin siinä säästää jo ison rahan.
 
Lähestyy lähestyy🥰
En olis uskonu että bongaan heti oviksen ekassa kierrossa ja vielä niin että menkat alkoi 11.9 ja kierukka poistettiin 15.9.
Mut oon erittäin häpi❤️🤩
Talleteltu on nyt tasaiseen ja jatketaan samaan malliin😉😉
Olispahan vaan kiva häälahja itselle tehdä positiivinen raskaustesti kun mennään naimisiin 30.9⭐View attachment 116011
Tais olla tuolloin keskiviikkona se huippu🤭😬 tai sitten tässä kierrossa ei vielä kunnollista ovulaatiota tapahtunut… saas nähdä😉
Reilu parin viikon päästä pitäis sitte alkaa kuukautiset ja jos ei kuulu niin testiä kehiin🥰 onneks nyt on tapahtumassa kaikkee niin ei ehdi niin paljoo miettii ”oireita” ym..
Nyt siis dpo 2, eikö🤔?
 
Muokattu viimeksi:
Tais olla tuolloin keskiviikkona se huippu🤭😬 tai sitten tässä kierrossa ei vielä kunnollista ovulaatiota tapahtunut… saas nähdä😉
Reilu parin viikon päästä pitäis sitte alkaa kuukautiset ja jos ei kuulu niin testiä kehiin🥰 onneks nyt on tapahtumassa kaikkee niin ei ehdi niin paljoo miettii ”oireita” ym..
Nyt siis dpo 2, eikö🤔?
Jos keskiviikkona oli ovistesti positiivinen se on ollu dpo -1 joten tänään olisi dpo 1 ☺️
 
Oi kiitos paljon vastauksista... mä täällä.valvon ja mietin näitä.. mä uskon ja haluan luottaa myös, että lapselle on tärkeintä rakkaus ja hyvä, hyvin välittävä ja huolehtiva perhe.. ei se, onko varaa joka vuosi lomamatkaan. Mä olen aina aikani järkeillyt ja tehnyt kuitenkin isoimmat päätökseni sydämellä. Ja sydän sanoo, että meille on kolmas lapsi tarkoitettu. Jäisi tyhjä olo jotenkin ilman.. nyt vaan kuulostellaan vielä, koska on oikea aika. Olen just pelännyt sitä, onko se kolmannen tulo isommilta lapsilta jotenkin pois.. tottakai haluaa parasta mahdollista kaikille ja että on varaa harrastuksiin ym. Lasten määrä kyllä lisää rakkauden määrää perheessä. Ja uskon, että äitiysloman myötä tulee enempi oltua läsnä isommillekin lapsille. Pieni opettaa myös heille tärkeitä arvoja. Mutta kyllä myös talouteen tuo pari kolme ekaa vuotta tiukkuutta, kun en itse siinä kohtaa halua enkä jaksa tehdä töitä niin paljoa.

Oon pohtinut, että lopulta vauvan toivominen on aika itsekästä. Haluaa itselleen ne kaikki ihanat kokemukset raskaudesta ja vauva-ajasta. Toisaalta epäitsekästä siinä, että olen valmis tinkimään omista.. ettei meille tule kalliita häitä eikä ole varaa itseeni laittaa rahaa niin paljoa. Olen jo tottunut ostamaan kirppiksiltä ym.

Jos en pelkäisi taloutta.. niin mä haluaisin joulukuussa kierukan pois. Hui niin jännää edes kirjoittaa. Olisikin aikamoista olla raskaana vielä tämän vuoden puolella.. jos kävisi huippuhyvin.. Meillä menee nyt tämä lokakuu muuttopuuhissa ja varmaan marraskuukin, että asetutaan uuteen. Haaveilen ensi vuoden lopulla syntyvästä vauvasta, jos kaikki menisi hyvin. Loppuvuosi olisi mulle parasta aikaa saada vauva. Silloin on helpompi käpertyä kotiin pesimään. Keväisin ja kesäisin olen niin levoton.

Olisi kiva kuulla kokemuksia, mihin vuodenaikaan olette saaneet aiemmin vauvat ja miten vuodenaika vaikuttanut?
 
Oi kiitos paljon vastauksista... mä täällä.valvon ja mietin näitä.. mä uskon ja haluan luottaa myös, että lapselle on tärkeintä rakkaus ja hyvä, hyvin välittävä ja huolehtiva perhe.. ei se, onko varaa joka vuosi lomamatkaan. Mä olen aina aikani järkeillyt ja tehnyt kuitenkin isoimmat päätökseni sydämellä. Ja sydän sanoo, että meille on kolmas lapsi tarkoitettu. Jäisi tyhjä olo jotenkin ilman.. nyt vaan kuulostellaan vielä, koska on oikea aika. Olen just pelännyt sitä, onko se kolmannen tulo isommilta lapsilta jotenkin pois.. tottakai haluaa parasta mahdollista kaikille ja että on varaa harrastuksiin ym. Lasten määrä kyllä lisää rakkauden määrää perheessä. Ja uskon, että äitiysloman myötä tulee enempi oltua läsnä isommillekin lapsille. Pieni opettaa myös heille tärkeitä arvoja. Mutta kyllä myös talouteen tuo pari kolme ekaa vuotta tiukkuutta, kun en itse siinä kohtaa halua enkä jaksa tehdä töitä niin paljoa.

Oon pohtinut, että lopulta vauvan toivominen on aika itsekästä. Haluaa itselleen ne kaikki ihanat kokemukset raskaudesta ja vauva-ajasta. Toisaalta epäitsekästä siinä, että olen valmis tinkimään omista.. ettei meille tule kalliita häitä eikä ole varaa itseeni laittaa rahaa niin paljoa. Olen jo tottunut ostamaan kirppiksiltä ym.

Jos en pelkäisi taloutta.. niin mä haluaisin joulukuussa kierukan pois. Hui niin jännää edes kirjoittaa. Olisikin aikamoista olla raskaana vielä tämän vuoden puolella.. jos kävisi huippuhyvin.. Meillä menee nyt tämä lokakuu muuttopuuhissa ja varmaan marraskuukin, että asetutaan uuteen. Haaveilen ensi vuoden lopulla syntyvästä vauvasta, jos kaikki menisi hyvin. Loppuvuosi olisi mulle parasta aikaa saada vauva. Silloin on helpompi käpertyä kotiin pesimään. Keväisin ja kesäisin olen niin levoton.

Olisi kiva kuulla kokemuksia, mihin vuodenaikaan olette saaneet aiemmin vauvat ja miten vuodenaika vaikuttanut?
Kirjoitit niin asiaa🥰🙏🏻 Itsekin tingin paljonkin omistani. Ja olen valmis tinkimään lisää jos vielä yksi lapsi minulle suodaan.
Aiemmat lapset olen siis saanut touko- ja kesäkuussa. Kevät on mulle ollut ihanaa aikaa olla äippälomalla🥰 saa vähän kevyesti kuopsutella pihaa ja istuskella auringon paisteessa.. tämän kesäkuisen 2021 odotus oli muuten ihanaa mutta loppuraskaudesta ilmat oli tosi helteiset ja olo muutenkin tukala kun turvotti🙈😬
En osaa sanoa minkälaista olisi odottaa vauvaa muuna vuodenaikana🤷🏼‍♀️ Olisihan se ihanaa kokea sekin😉
 
Yllä oleviin pohdintoihin: uskon siihen, että elämä kantaa ja asiat aina järjestyy jollain tavalla, vaikka sitä itse huolestuneena voi olla vaikea nähdä. Onneksi monenmoista apua ja tukea on saatavilla.

Meilläkään ei täydellinen hetki tämä ole, kun oon saanut ja saamassa lisää vastuuta töissä ja paljon on uusia suunnitelmia... Oon kuitenkin luottavainen, että asiat järjestyy, ja loppuviimeksi ne on työnantajan eikä minun murheita... olen kuitenkin ilolla palaamassa takaisin sitten joskus. En ole vielä uuteen perhevapaaseen perehtynyt, mutta täytyy jossain vaiheessa selvittää, josko osittainen työntekeminen onnistuisi paremmin kuin aiemmin. Haluaisin olla ainakin lapsen 1,5v ikään asti kotona, mutta rahatilanne/säästöt määrittelevät sen mihin on mahdollisuus. Ja jos elinkustannukset tässä kovasti nousevat, niin se lyhentää kotonaoloa. Joten olen avoimin mielin, josko sitten onnistuisi esim 1 pv viikossa jotain työkokonaisuutta edistää tms... riippuu toki erittäin paljon myös lapsesta, imetyksestä ja siitä miten lapsen hoito järjestyisi työajalle jne ...

Myös mun omassa harrastuksessa oon ottanut ison askeleen eteenpäin kehittymisessä, ja tuntuu superhaikealta jättää rakas harrastus raskauden ajaksi pois. Alkuvuonna tein päätöksen, että satsaan siihen nyt tosi paljon, koska mahdollinen tauko on tulossa. Ja se on kannattanut: oon kehittynyt reilu puolessa vuodessa tosi paljon, ja asiat on jotenkin loksahtaneet paikoilleen. Nyt olen saanut jonkin keskeneräisen ns välietappiin, ja tietyllä tapaa on todella tyyni olo tauolle jäämisestä.

Oman ajan ja harrastuksen tauolle jättäminen on ollut todella iso kysymys mulle näissä lapsipohdinnoissa. Mutta lapset kasvaa, ja vielä tulee hyvin aikaa taas tälle kaikelle. Elämä kantaa ja asiat järjestyy. Kaikista tärkeintä on kuitenkin oma perhe, ja koen että rakkauden määrä vain lisääntyy kun perhekoko kasvaa. Aiemmin pelkäsin, miten rakkautta voisi jakaa useammalle lapselle, mutta nyt on senkin suhteen luottavainen mieli.
 
Näyttää vahvistuvan 😍 Flo sanoo ett menkkojen pitäs alkaa 2pv päästä ja tää on tavis testi. Toivotaa että tämä pystyy nyt matkassa❤️ kaksi KM jo tänä vuonna alla niin meinaa vähän jännittää 😐
 

Liitteet

  • 7832E456-7C5E-4118-9E83-62B4A57BBA1C.jpeg
    7832E456-7C5E-4118-9E83-62B4A57BBA1C.jpeg
    1.2 MB · Katsottu: 177
Ja tätihän sieltä tuli kylään. 😫 4 päivää liian aikaisin.
En enää ymmärrä yhtään et mikä mun kierrossa on vikana. Edelliset kuukautiset oli tosiaan 5 päivää myöhässä ja nää nyt sitten liian aikaisin. Kierto aivan sekaisin.

Alkaa usko loppua ja miehelle jo tänään sanoin, että liekö taitaa meidän vauvataival olla tässä kun en jaksa enää yrittää ja pettyä joka kuukausi..
 
Kiitos kannustavista vastauksista. Tämä meidän kulttuuri on tosiaan niin yksilökeskeinen ja kaivataan paljon omaa aikaa ja itselle kaikkea.. Mun mielestä materian tavoittelu on täällä mennyt pehmeämpien inhimillisten arvojen ohi monilla. Mulle on perhe myös tosi tärkeä arvo. Luin artikkelin, jossa oli, että kolmas lapsi vähentää onnellisuutta, koska talous on tiukemmilla ja vanhemmat on stressaantuneempia. Mua just järkytti siinä se ajattelumalli ja arvomaailma. Kuitenkin on paljon kyse siitä, miten asiat näkee ja mitä eniten arvostaa.

Naiselta lapsen saaminen kyllä vaatii paljon enemmän kuin mieheltä. Mäkään en pystynyt tehdä astanga joogaa viime raskaudessa. On suositeltu lepo siitä ekat kolme raskauskuukautta ja sitten jossain rv20 jo mulla alkoi aina joogatessa tulla harkkasupistuksia.. niin en uskaltanut tehdä enää koko loppuraskaudessa. Ja suositus on, että voi vähitellen jatkaa 3kk synnytyksestä. Viimeksi se tuntui isolta luopumiselta, mutta nyt ei enää. Kehossa on ihmeellinen muisti ja mulla palautui viimeksi harjoitus suht nopeasti siihen mihin olin päässyt ennen raskautta. Uskon, että sulla menee samoin inja :) Se tärkeä harrastus on kyllä mahtava vastapaino perhe-elämälle ja mulla jooga ainakin auttaa irrottamaan kaikesta. Ja kun oli alle 3v lapsi, harrastuksen merkitys korostui. Oli niin ihana mennä harrastuksen pariin lataamaan ja sitä arvosti enemmän.

Älkää ottako koronarokotetta, jos epäsäännöllinen kierto ollut.. mun ystävällä ekan rokotteen jälkeen pari kk kierto sekaisin ja palautui. Tokan piikin jälkeen vuosi mennyt, kierto sekaisin ja hormoninäppyjä kasvoissa. Eikä ole tullut raskaaksi. Ekan kohdalla tärppäsi heti. Gyne oli hänelle sanonut, että tämä on ollut yleinen rokotteen haittavaikutus ja yleensä puolen vuoden jälkeen palautunut hormonitoiminta. En ottaisi kun on vauvatoive.
 
Joku aika sitten oli jotain keskustelua panadolista ja buranasta, luin vähän puolikkaalla silmällä enkä jaksanut lähteä selaamaan taaksepäin. Oliko siis kipulääkkeellä jotain vaikutusta raskauden yrittämiseen tai kiertoon?
 
Joku aika sitten oli jotain keskustelua panadolista ja buranasta, luin vähän puolikkaalla silmällä enkä jaksanut lähteä selaamaan taaksepäin. Oliko siis kipulääkkeellä jotain vaikutusta raskauden yrittämiseen tai kiertoon?
Tulehduskipulääkkeitä tulis välttää raskautta yritettäessä, alkuraskauden ja raskauden loppukolmanneksen aikana. Tulehduskipulääkkeet voi estää munasolun irtoamista ja alkuraskaudessa ne voi lisätä keskenmenon riskiä. Multa neuvolassa heti ekana varmistettiin että tiesinhän tän.
 
Täällä tänään ehkä dpo 11 tai 12. Huomenna vois testata ellei menkat ala ennen sitä. Olis kyllä hieno veto plussata luomusti heti lapsettomuuspolikäynnin jälkeen. Mahdollisuushan on olemassa, koska tiedossa on, että tässä kuussa munasolu irtosi ns. paremmalta puolelta.
 
Takaisin
Top