Tulipa tästä mieleen, että harmittaa kovasti oma kaveripiiri tällä hetkellä. Tai siis kun sitä ei ole. Mulla on kaveri, jonka kanssa oltiin samaan aikaan raskaana ja meidän lapset ovat melko samanikäisetkin - olipa kivaa viettää mammista samaan aikaan.
Nyt sitten hän on ilmeisesti oravanpyörässä, päivät töissä ja lapset hoidossa jne ja illalla niin väsynyt ettei jaksa/ehdi nähdä. Oon yrittänyt viestiä ja kysellä kävelylle jne, mutta aina peruuntuu tai jotain hänen puoleltaan, kuitenkin sitten oon kuullut että kulkee harrastuksissaan normaalisti. No, ehkä ne harrastukset pitävät hänet järjissään kiireisen ja hektisen arjen keskellä. Tuntuu vaan että oon ihan paitsiossa.
Nyt yks pv kun katsoin Bridgertonin, laitoin viestiä että oho tulipa vauvakuume tuosta alituisesta panemisesta mitä se sarja sisälsi. Kysyin lisäksi että tuliko hänelle esikoisen jälkeen vauvakuume ennen kuin odotti tätä kakkosta, ja hän vastasi tyyliin "no ei oikein".
Ja se keskustelu oli siinä. Ei mitään. Ei mitään kaverilta keskusteluun kommenttia. Vattu että ottaa päähän kun ei ole ketään kenen kanssa pohtisi ääneen että onko sitä itse valmiina nro kakkosta varten, miten menee parisuhteessa, mitä ajatuksia ikäerosta, tyttö vai poika, jne jne.
Ei mitään. En jaksa enää tuota kaveria. Luovutan.
Mun tekisi mieli laittaa viestiä että miks meidän kaverisuhde ei nyt vaan enää toimi, ollaanko me vaan niin erilaisia nykyään vai mitä