Raskaaksi 2022

[Kupliva delfiini]

Nyt ne mankat alko. Vttu.

 

[Kuuttituutti]

Sori hirveä omanapa tähän väliin. R-testin tuhlaus taas vaikka tiesin, että nega tulee. Mieli meni ihan maihin, kun kaikki kaverit saa vauvoja ja itse vasta aloittanut ja kaikkimullehetinyt.... Lisäksi pukkaa ihan törkeitä pms-oireita, olen itkenyt vähän väliä milloin mistäkin ja lisäksi sain aivan jäätävät raivarit miehelle jostain ihan turhasta.. Huoh, alkaispa ne menkat jo.

Mä tunnistan ton ”kaikki muut saa vauvoja”. Meidän häihin tulee 6 alle yks vuotiasta ja mun eräs ystävä, jolla on nyt kaksi pientä, tekee sen hyvin selväksi joka ikinen kerta kun nähdään että heidän perhe on valmis ja täydellinen ja molemmat tärppäsi ekalla. Mä oon täti aika monelle huikealle tyypille ja se on mahtava titteli ja rakastan sitä roolia mut aina kun oon ollut päivän niiden kanssa iskee valtava tyhjyys. Meillä miehellä kesti vähän enemmän lämmetä tähän lapsi asiaan ja nyt tällä hetkellä miehen ilme kun se näkee lapsia saa mun sydämen sulamaan ja särkemään samaan aikaan. Siitä näkyy se sama halu ja toivo mikä mulla on ja tuntuu pahalta että meillä ei oo vielä tärpännyt (koska oon varma et se johtuu mun ylipainosta ja syömishäiriöstä). Onneksi meillä voi puhua kaikesta ja mies ei tosiaankaan näe tai syytä mua mistään päinvastoin, on herra positiivisuus. Hups, nyt tuli omia tuntoja vähän enemmänkin vuodatettua

 

[Pahabarbi]

Sori hirveä omanapa tähän väliin. R-testin tuhlaus taas vaikka tiesin, että nega tulee. Mieli meni ihan maihin, kun kaikki kaverit saa vauvoja ja itse vasta aloittanut ja kaikkimullehetinyt.... Lisäksi pukkaa ihan törkeitä pms-oireita, olen itkenyt vähän väliä milloin mistäkin ja lisäksi sain aivan jäätävät raivarit miehelle jostain ihan turhasta.. Huoh, alkaispa ne menkat jo.

Tunnistan nuo fiilikset, kun alkaa olla siinä iässä että ihan viimeistään nyt KAIKKI ikätoverit saa lapsia. Hyvä ystävä kertoi hetki sitten olevansa raskaana, ja niin onnellinen kuin hänen puolestaan olenkin, ensimmäinen ajatus oli että miksi nyt. Miksei vähän myöhemmin, niin olisi ollut mahdollisuus, että oltaisiin oltu suht yhtä aikaa raskaana. Ja tunnen itseni ihan hirveeksi ihmiseksi, kun tämmönen ajatus käy edes mielessä.

Takaraivossa kummittelee myös se alkuvuoden keskenmeno. Jos se raskaus olisi jatkunut, en luultavasti olisi menossa nyt takaisin töihin loman jälkeen, vaan jäämässä suoraan äitiyslomalle.

 

[Kupliva delfiini]

Vaikka nyt tiesin tän, niin toivoin silti. Nyt kun sanoin puolisolle, että miten vituttaa ja harmittaa, ettei onnistu (ja joo 4kk yritys ei vielä ole pitkä), niin ahdistaa ja harmittaa silti. Ja komppailua muille; meilläkin tulossa nyt juhlat, mihin tulee raskaana olevia, ja tää korventaa niin helvetisti. Tottakai pitäisi olla iloinen muiden puolesta, mutta myönnän, että olen kateellinen ja harmittaa. Ja puoliso sanoo, että monilla menee vuosia. Kyllä, tiedän. Mutta monilla myös tärppää heti tai melkein heti. Ja kun sitä odottaa, niin putoaa kovasti. Tekis mieli huutaa ja itkeä, mutta ketäpä tuo auttaisi. Sori purkautuminen. Tänään juon sen jääkaapissa olevan proseccon.

 

[lepus timidus]

Tuttuja tunteita.. Tosin mua ei niinkään ehkä ne toisten raskausuutiset hetkauta muutoin kun että oon onnellinen niiden puolesta, mut jumankekka se korpee ja saa miettimään miksi ihmeessä, että yhtä aikaan mun kanssa raskaaksi tulleet on yhä edelleen onnellisesti raskaana toisin kuin ite. Toki voi olla osalla paljonkin kipuilua ja yritystä taustalla, kun ei ihan kaikkien kanssa niin läheinen ole että sellaisista puhuisi, mutta näistä muutamasta joilla la oli viikon sisällä mun la:sta, mä olin ainut kellä meni kesken. Ja kyllähän sitä miettii miks just mä, kun mikään nuorikaan enää oo ja pelkkiä keskenmenoja taustalla. Muut senkun porskuttaa ja kasvattaa mahaa. Mä kasvatan muuten vaan mut totta puhuen yhtä tuttua en halua vieläkään nähdä, koska oon aika katkera sen onnesta. Meidän yhteinen kaveri hehkuttaa tän kaverin onnea ihan jatkuvalla syötöllä, että oikein veistä kääntää haavassa. Toivon että jossain vaiheessa oma järki kuitenkin osaisi sanoa, että hei lepus timidus, oot naurettava ja lopeta toi nyt

Pitkästä aikaa oon kuitenkin ihan kauhean optimistinen tästä kierrosta, koska tallettelu meni kerrankin oikeasti about täydelliseen ajankohtaan ja lämmöt km:n jälkeen täydellisen normaalit kierron alusta saakka. Nyt kai dpo2, että aika näyttää olinko liian optimistinen vai onko pulla uunissa. Kun 1,5v sitten alettiin yrittämään kunnolla, niin jos laskee niistä kerroista kun oikeasti sai tallettelu kohdilleen, niin plussa tuli muistaakseni yk5. Että raskautuminen itsessään ei kai onneksi se ongelma, vielä kun sais loppuun asti kestämään ennen kuin oon ikäloppu

 

[Minniii]

Ihanaa kun päivitit tilannetta! Just tänään mietin, että missä sun kohdalla mennään. Melkein samassa pysyi kierrot niin päästään yhdessä piinailemaan (taas). Greippimehua oli yllättävän vaikea löytää, ainakin meidän kaupoista

Jee! Kiva et päästään taas samaan aikaan piinailee ja tuskailee! Meillä päin onneks löytyy greippimehua hyvin kaupoista.

 

[Minniii]

Musta tuntuu kanssa et ihan kaikki ympärillä olevat on raskaana tai just saanu vauvan.. sekä kaverit, tutut ja vielä asiakkaatkin! ite oon kyllä tosi onnellinen kaikkien puolesta ja kyselen ja kuuntelen mielellään kaikki jutut, mut silti salaa vähän paha mieli ku itekin haluis olla samassa vaiheessa.. huoh ..

 

[Jadine]

Tunnistan nuo fiilikset, kun alkaa olla siinä iässä että ihan viimeistään nyt KAIKKI ikätoverit saa lapsia. Hyvä ystävä kertoi hetki sitten olevansa raskaana, ja niin onnellinen kuin hänen puolestaan olenkin, ensimmäinen ajatus oli että miksi nyt. Miksei vähän myöhemmin, niin olisi ollut mahdollisuus, että oltaisiin oltu suht yhtä aikaa raskaana. Ja tunnen itseni ihan hirveeksi ihmiseksi, kun tämmönen ajatus käy edes mielessä.

Takaraivossa kummittelee myös se alkuvuoden keskenmeno. Jos se raskaus olisi jatkunut, en luultavasti olisi menossa nyt takaisin töihin loman jälkeen, vaan jäämässä suoraan äitiyslomalle.

Minä ennemminkin toivon, ettei kukaan läheinen olisi yhtä aikaa raskaana. Olin siskoni kanssa yhtä aikaa raskaana ja sain keskenmenon. Se tuntui oikein erityisen kauhealta, kun seurasi siskon raskautta ja pakostakin mietti, miten pitkällä oma raskaus olisi. Sitten tulin uudestaan raskaaksi ja ajattelin, että sentään olen raskaana, kun siskon vauva syntyy - ja sitten sekin raskaus meni kesken. Olisin jo äitiyslomalla ja laskettuun aikaan olisi alle kuukausi, jos tuo ensimmäinen raskaus ei olisi mennyt kesken.

 

[Peppipupu]

Kp 37/26-37 eikä menkkoja. Mä näivetyn tähän ketutukseen...

 

[Kultahippi]

Nämä tunteet on kyllä vaikeita! Itselleni on ollut myös tosi haastavaa suhtautua läheisten raskausuutisiin ja vauva-arkien seuraamiseen ja siitä kuulemiseen mutta sitten taas toisaalta, mitä enemmän sitä on tullut vastaan (ja se on PALJON) niin jotenkin se on alkanut tuntumaan ehkä helpommaltakin? Tai sitten siihen on alkanut vaan tottumaan oon myös oppinut ottamaan säännöllisesti omaa aikaa, jolloin eristäydyn joksikin aikaa kaikkiin raskaus- ja vauva-asioihin liittyvistä ihmisistä ja asioista. Sitten kun oon ladannut akkuja niin jaksan taas vähän paremmin olla sosiaalinen
Syksyn aikana olisi järjestettävä taas kolmet vauvajuhlat, siihen ladataan nyt kesän aikana akkuja
Tsemppiä kaikille!

 

[NM90]

Mä oon monta kertaa miettinyt, että saanko minä, kuuden lapsen äiti, olla surullinen siitä jos menkat alkaakin. Onko väärin tulla helposti raskaaksi, kun toiset tuskailee oikeasti pitkiäkin aikoja.
Tiedän kyllä itsekkin vastauksen pohdintoihin, mutta tälläsiä ajatuksia välillä pyörii mielessä.
Viime raskaudesta kun kerroin somessa, niin yksi tuttu laittoi viestiä, että voidaanko jo lopettaa, kun on niitäkin jotka ei vaan onnistu tulemaan raskaaksi. Menin sanattomaksi.



Ja sitten tässä samassa piti kysyä, että onko teillä munasolun kasvukipua? Täällä nyt kp 10 ja välillä juilii molemmin puolin muniksia.

 

[Lilja35]

Mä oon monta kertaa miettinyt, että saanko minä, kuuden lapsen äiti, olla surullinen siitä jos menkat alkaakin. Onko väärin tulla helposti raskaaksi, kun toiset tuskailee oikeasti pitkiäkin aikoja.
Tiedän kyllä itsekkin vastauksen pohdintoihin, mutta tälläsiä ajatuksia välillä pyörii mielessä.
Viime raskaudesta kun kerroin somessa, niin yksi tuttu laittoi viestiä, että voidaanko jo lopettaa, kun on niitäkin jotka ei vaan onnistu tulemaan raskaaksi. Menin sanattomaksi.



Ja sitten tässä samassa piti kysyä, että onko teillä munasolun kasvukipua? Täällä nyt kp 10 ja välillä juilii molemmin puolin muniksia.

Tottakai saat olla surullinen jos menkat alkaa, eikä se oo sun syy jos muilla raskautuminen on vaikeampaa kun sulla. Mäkin sain silloin mun teinit tyyliin haistamalla mun exän kalsareita, ei tarvinnut tikutella tai katsella kalenteria raskautuakseen. Nyt sen sijaan tää taival on kestänyt sen 1,5v jossa se yksi km viime vuoden lopulla, mut en siltikään oo katkera niille jotka raskautuu helpommin

 

[Lilja35]

Aikaisemmin oli keskustelua siitä kun muut ympärillä raskautuu ja itse ei saa plussaa tai tulee km ja muiden raskaus jatkuu.
Mähän olin siis mun siskon kanssa samaan aikaan raskaana mut mun raskaus keskeytyi ja siskon meni onnellisesti loppuun. Alkuun olin allapäin et miks mulle kävi niin, mut nyt se siskon pikkutyyppi on vienyt mun sydämen mennessään ja oon tosi onnellinen siskon ja sen miehen puolesta

 

[Gagezzz]

Täällä kans yks ketä just laskeskeli, että vuoden sisään lähipiiriin on syntynyt 7 vauvaa.. Toisista kuuleminen on ottanut koville, kun toisista on mielialat olleet vaihtelevia.

Nytkin istutaan matkalla kotiin parhaan ystävän luota, kun käytiin tapaamassa 2vk ikäistä prinsessaa. Ja olihan hän nyt täydellinen! Kohtaamista pelkäsin kuitenkin turhaan. Tässä autossa meinaan totesin miehelle, että hetkonen siellä ollessa mielessä ei käynyt kertaakaan minkäänlaisia surullisia/negatiivisia ajatuksia. Enemmänkin "olisipa ihana tuollainen pieni nyytti!" ja ihan positiivisella asenteella.
Kyseisen vauvan kohdalla on kyllä aiemmin tullut romahdettua, kun kuulin olevan tyttö tulossa.. Mutta nyt kaikki se katkeruus oli poissa

Sit jatkettiin keskustelua, että kenelle mahtaa seuraavaksi tulla vauva niin mies ihan suoraa vastasi "meille" sulin ihan totaalisesti. En ole kokenut raskautta jossa joku toinen itseni lisäksi olisi onnellinen ja rakastaisi sitä pientä ihmettä mahassa. Joten tirautin muutaman kyyneleen tajutessa, että miten toi mies on ihan oikeasti mukana tässä ja varma onnistumisesta

Tästä avautumisesta ja herkistelyistä voinemme kiittää näitä menkkoja Sori omanapailu.

 

[Jossu123]

Ovulaatioplussa toissapäivänä mutta tänään ei ollu kuitenkaan vielä merkittävästi lämmöt noussu. No nyt on ihan hirvittävä pahoinvointi. Täytyy siis olla dpo 0. Voiko nää ovulaatio-oireet oikeesti olla näin potenssiin tuhat km jälkeen... pahoinvointia mulla on aiemminkin ollut oviksen aikaan mut tää on kyllä... huh huh.

 

[Kuuttituutti]

Täällä kans yks ketä just laskeskeli, että vuoden sisään lähipiiriin on syntynyt 7 vauvaa.. Toisista kuuleminen on ottanut koville, kun toisista on mielialat olleet vaihtelevia.

Nytkin istutaan matkalla kotiin parhaan ystävän luota, kun käytiin tapaamassa 2vk ikäistä prinsessaa. Ja olihan hän nyt täydellinen! Kohtaamista pelkäsin kuitenkin turhaan. Tässä autossa meinaan totesin miehelle, että hetkonen siellä ollessa mielessä ei käynyt kertaakaan minkäänlaisia surullisia/negatiivisia ajatuksia. Enemmänkin "olisipa ihana tuollainen pieni nyytti!" ja ihan positiivisella asenteella.
Kyseisen vauvan kohdalla on kyllä aiemmin tullut romahdettua, kun kuulin olevan tyttö tulossa.. Mutta nyt kaikki se katkeruus oli poissa

Sit jatkettiin keskustelua, että kenelle mahtaa seuraavaksi tulla vauva niin mies ihan suoraa vastasi "meille" sulin ihan totaalisesti. En ole kokenut raskautta jossa joku toinen itseni lisäksi olisi onnellinen ja rakastaisi sitä pientä ihmettä mahassa. Joten tirautin muutaman kyyneleen tajutessa, että miten toi mies on ihan oikeasti mukana tässä ja varma onnistumisesta

Tästä avautumisesta ja herkistelyistä voinemme kiittää näitä menkkoja Sori omanapailu.

Aivan ihana kommentti sun mieheltä ja toi on nimenomaan parasta, että vaikka oma olo menee vuoristorataa, niin toinen on se kallio, joka uskoo ja tsemppaa. Ainakin tiellä noissa hetkissä vahvistuu se olo, että tuo toinen tossa vieressä on juuri se oikea ihminen itselle.

 

[Kuuttituutti]

Ovulaatioplussa toissapäivänä mutta tänään ei ollu kuitenkaan vielä merkittävästi lämmöt noussu. No nyt on ihan hirvittävä pahoinvointi. Täytyy siis olla dpo 0. Voiko nää ovulaatio-oireet oikeesti olla näin potenssiin tuhat km jälkeen... pahoinvointia mulla on aiemminkin ollut oviksen aikaan mut tää on kyllä... huh huh.

Hurjasti tsemppiä!

 

[Kuuttituutti]

Hei te kenellä on kokemusta kemiallisesta, niin oliko teillä se vuoto siinä kierrossa huomattavan erilaista? Mä jäin pohtimaan mun kesäkuun kiertoa, jossa menkat alkoi pari päivää myöhässä ja vuotomäärä oli todella huomattava verrattuna vaikka nyt heinäkuun menkkoihin (vaikka nytkään ei ollut niukat) ja sellaista ”rompetta” tuli huomattavasti enemmän. Testiin en saanut haamua (tosin oon todella huono haamujen bongailija), mutta jäin nyt jälkikäteen pohtimaan että oisko siinä voinutkin olla kemiallinen nyt kun oli vertailukohtaa. Tiedän myös että tää on vaan tämmöistä jälkikäteen spekulointia mutta olenhan nainen joten asioiden spekulointi kulkee veressäni

 

[Mössö]

Hei te kenellä on kokemusta kemiallisesta, niin oliko teillä se vuoto siinä kierrossa huomattavan erilaista? Mä jäin pohtimaan mun kesäkuun kiertoa, jossa menkat alkoi pari päivää myöhässä ja vuotomäärä oli todella huomattava verrattuna vaikka nyt heinäkuun menkkoihin (vaikka nytkään ei ollut niukat) ja sellaista ”rompetta” tuli huomattavasti enemmän. Testiin en saanut haamua (tosin oon todella huono haamujen bongailija), mutta jäin nyt jälkikäteen pohtimaan että oisko siinä voinutkin olla kemiallinen nyt kun oli vertailukohtaa. Tiedän myös että tää on vaan tämmöistä jälkikäteen spekulointia mutta olenhan nainen joten asioiden spekulointi kulkee veressäni

Mulla oli kemiallisissa runsaampi vuoto kuin normaalisti ja enemmän hyytymiä

 

[katriinaaa]

Hei te kenellä on kokemusta kemiallisesta, niin oliko teillä se vuoto siinä kierrossa huomattavan erilaista? Mä jäin pohtimaan mun kesäkuun kiertoa, jossa menkat alkoi pari päivää myöhässä ja vuotomäärä oli todella huomattava verrattuna vaikka nyt heinäkuun menkkoihin (vaikka nytkään ei ollut niukat) ja sellaista ”rompetta” tuli huomattavasti enemmän. Testiin en saanut haamua (tosin oon todella huono haamujen bongailija), mutta jäin nyt jälkikäteen pohtimaan että oisko siinä voinutkin olla kemiallinen nyt kun oli vertailukohtaa. Tiedän myös että tää on vaan tämmöistä jälkikäteen spekulointia mutta olenhan nainen joten asioiden spekulointi kulkee veressäni

Mulla myös oli reilusti runsaampaa, ei niinkään hyytymäistä hirveänä mutta tosi juokseva ja runsas vuoto oli. Ja kivut oli kamalat.