Raskaaksi 2022

[Kuurankukkasia]

Toivottavasti ois onnistanut Riaa

Itellä tänään kp15 ja eipä näyttäny ovistesti posia tänään aamulla. Reissuun lähdetään tänään ja sunnuntaina takas ja vauvantekopuuhat ei onnistu tuolla reissussa kun ei saada yksityisyyttä.
Jos ovisplussa tulee lauantaina (cb:n pinkki digi), niin onkohan mitään mahiksia ehtiä talletella sunnuntaina illansuussa...?

Anteeksi kun sivusta huutelen mutta onko lähimaillakaan kauppaa jonne olisi "mentävä käymään"? Tai muuta tekosyytä että pääsette vaikka metsän pusikkoon pikaiset naksauttamaan. Toivottavasti ovis olisi kuitenkin vasta sunnuntaina. Mukavaa reissua!

 

[Valora]

Heippa :)

Täällä 34v kolmatta lasta kuumeileva. Aiemmat lapseni ovat 12v ja 5v. Nyt minulla on uusi mies. Ollaan seurusteltu vasta vuosi.. keväästä saakka olen kokenut voimakasta vauvakuumetta. Ollaan varmoja siitä, että halutaan vielä yhteinen lapsi. Minulla on vielä kuparikierukka. Tässä juuri pohditaan, kauanko uskalletaan odottaa, ennen kuin jätetään ehkäisy pois.. Haluttaisiin vielä ehkä vuosikin nauttia kahdenkeskisestä ajasta.. Mutta menin lukemaan, miten dramaattisesti hedelmällisyys laskee naisen täytettyä 35v. Oma äitini sai minut 38v, hänellä oli raskausmyrkytys ja synnyin keskosena.. tätäkin riskiä mietin.. voiko johtua iästä.. Aiemmat raskauteni ovat sujuneet ongelmitta. Esikoinen tärppäsi 9kk kohdalla ja toinen heti ekasta kierrosta.

Nykyinen mieheni on 33v ja hänellä ei ole ennestään lapsia.. mutta ei myöskään mitään sairauksia tms tiedossa mikä voisi heikentää hedelmällisyyttä. Ensi vuoden alkupuolella itse täytän sen 35v. Olen perusterve ja normaalipainoinen, terveelliset elämäntavat.

Nyt on tullut fiilis siitä, jos sen ehkäisyn kuitenkin jättäisi esim jouluna. Tai jo syksyllä.. Ja siitäkin eteenpäin on kuitenkin ainakin 9kk sitä kahdenkeskistä aikaa enemmän.. Toki elämä menee jo nyt paljon lasten ehdoilla kun he ovat pääsääntöisesti minulla. Minua eniten mietityttää vauvan saamisessa juurikin se parisuhdeajan vähyys ja että parisuhteen hoitaminen jää alussa taka-alalle enemmän. Haluaisin, että suhde on mahdollisimman luja ja vahva tätä ennen.

Olen kokenut lasten välissä yhden keskenmenon ja siksikin aloittaisi enemmän aiemmin kuin myöhemmin..

Kiinnostaa teidän mielipiteet, kauanko uskaltaisitte odottaa tässä mun tilanteessa? Kauanko harkitsitte, ennen kuin aloitte yrittää raskautta? Onko täällä ketään, jolla myös aika tuore suhde eikä ole oltu kovin pitkään yhdessä ennen yritystä?

Mulla on vahva luotto meidän suhteeseen kyllä. On vahva yhteys ja rakkaus. Samankaltainen arvomaailma. Mieheni on täydellinen tuki ja turva minulle. Ja saan olla hänen kanssaan juuri sellainen kuin olen. Hän on ottanut lapseni vastaan tosi sydämellisesti ja on luontevasti heidän kanssaan, osaa huomioida ikätason.. eikä ole missään vaiheessa kokenut lasten olevan mitenkään tiellä tms. Olen siitä valtavan kiitollinen. Ollaan selvitty jo yhdestä suuresta vastoinkäymisestä yhdessä, kun hänen isänsä kuoli yllättäen. Tämä lähensi ja lujitti meitä. Aiotaan naimisiin ensi kesänä.

Suuri kiitos kaikista kommenteista. Kiinnostaa sekin, onko täällä muita, jotka eivät ihan vielä ole aloittaneet yritystä?

Paljon myötätuulta, onnea ja rakkautta kaikille toiveiluun :)

 

[Jiin3s]

Heippa :)

Täällä 34v kolmatta lasta kuumeileva. Aiemmat lapseni ovat 12v ja 5v. Nyt minulla on uusi mies. Ollaan seurusteltu vasta vuosi.. keväästä saakka olen kokenut voimakasta vauvakuumetta. Ollaan varmoja siitä, että halutaan vielä yhteinen lapsi. Minulla on vielä kuparikierukka. Tässä juuri pohditaan, kauanko uskalletaan odottaa, ennen kuin jätetään ehkäisy pois.. Haluttaisiin vielä ehkä vuosikin nauttia kahdenkeskisestä ajasta.. Mutta menin lukemaan, miten dramaattisesti hedelmällisyys laskee naisen täytettyä 35v. Oma äitini sai minut 38v, hänellä oli raskausmyrkytys ja synnyin keskosena.. tätäkin riskiä mietin.. voiko johtua iästä.. Aiemmat raskauteni ovat sujuneet ongelmitta. Esikoinen tärppäsi 9kk kohdalla ja toinen heti ekasta kierrosta.

Nykyinen mieheni on 33v ja hänellä ei ole ennestään lapsia.. mutta ei myöskään mitään sairauksia tms tiedossa mikä voisi heikentää hedelmällisyyttä. Ensi vuoden alkupuolella itse täytän sen 35v. Olen perusterve ja normaalipainoinen, terveelliset elämäntavat.

Nyt on tullut fiilis siitä, jos sen ehkäisyn kuitenkin jättäisi esim jouluna. Tai jo syksyllä.. Ja siitäkin eteenpäin on kuitenkin ainakin 9kk sitä kahdenkeskistä aikaa enemmän.. Toki elämä menee jo nyt paljon lasten ehdoilla kun he ovat pääsääntöisesti minulla. Minua eniten mietityttää vauvan saamisessa juurikin se parisuhdeajan vähyys ja että parisuhteen hoitaminen jää alussa taka-alalle enemmän. Haluaisin, että suhde on mahdollisimman luja ja vahva tätä ennen.

Olen kokenut lasten välissä yhden keskenmenon ja siksikin aloittaisi enemmän aiemmin kuin myöhemmin..

Kiinnostaa teidän mielipiteet, kauanko uskaltaisitte odottaa tässä mun tilanteessa? Kauanko harkitsitte, ennen kuin aloitte yrittää raskautta? Onko täällä ketään, jolla myös aika tuore suhde eikä ole oltu kovin pitkään yhdessä ennen yritystä?

Mulla on vahva luotto meidän suhteeseen kyllä. On vahva yhteys ja rakkaus. Samankaltainen arvomaailma. Mieheni on täydellinen tuki ja turva minulle. Ja saan olla hänen kanssaan juuri sellainen kuin olen. Hän on ottanut lapseni vastaan tosi sydämellisesti ja on luontevasti heidän kanssaan, osaa huomioida ikätason.. eikä ole missään vaiheessa kokenut lasten olevan mitenkään tiellä tms. Olen siitä valtavan kiitollinen. Ollaan selvitty jo yhdestä suuresta vastoinkäymisestä yhdessä, kun hänen isänsä kuoli yllättäen. Tämä lähensi ja lujitti meitä. Aiotaan naimisiin ensi kesänä.

Suuri kiitos kaikista kommenteista. Kiinnostaa sekin, onko täällä muita, jotka eivät ihan vielä ole aloittaneet yritystä?

Paljon myötätuulta, onnea ja rakkautta kaikille toiveiluun :)

Me oltiin 2 vuotta yhdessä ennen kun alettiin yrittämään. Aikaisemminkin olis voinut alkaa. Jouluna tulee 4 vuotta yhdessä eikä lasta näy. Voi olisinpa ottanut kierukan pois heti kun tavattiin niin ehkä meillä ei olisi tyhjää syliä.


Mutta hyvä on kyllä tuntea toinen kunnolla että tietää myös millainen toinen on "pahimmillaan" ettei tule yllätyksiä. Vähän tarkkailee millainen kodin hoitaja ja millainen on lasten kanssa vielä myöhemmin eikä vain alussa kun vielä rakastumishuuruissaan jaksaa.

 

[Mössö]

Anteeksi kun sivusta huutelen mutta onko lähimaillakaan kauppaa jonne olisi "mentävä käymään"? Tai muuta tekosyytä että pääsette vaikka metsän pusikkoon pikaiset naksauttamaan. Toivottavasti ovis olisi kuitenkin vasta sunnuntaina. Mukavaa reissua!

Meidän suvussa on tapana pariskuntien hävitä hetkeksi yhdessä ostoksille tai kävelylle, myöskin sulkea ovi päikkäreitä/hiljaisuutta varten. Tie mitä he siellä aina tekevät, mutta toivoisin, että joka seurueessa tämmöinen oman keskenäisen hetken pyytäminen onnistuisi eikä sitä katsota oudosti. Meillä on jotenkin sellainen lähtökohta, että jos pyytää olla yksin nii saa olla, ja jos pyytää pariskunta-aikaa, niin sekin on normaalia (koska aina välillä haluaa puhua puolison kanssa keskenään ilman muita). Varsinkin, jos on monen yön reissu kyseessä.

Tsemppiä kaikille tilanteisiinsa juhannuksena! Me mennään appivanhemmilleni, joten en tee enää enempää testejä. En tehnyt tänäänkään (dpo10), kun sykkeet eivät ole nousseet ja pms oireita on alkanut olla niin eiköhän se tärppi jäänyt saamatta tästä kierrosta

 

[Mössö]

Heippa :)

Täällä 34v kolmatta lasta kuumeileva. Aiemmat lapseni ovat 12v ja 5v. Nyt minulla on uusi mies. Ollaan seurusteltu vasta vuosi.. keväästä saakka olen kokenut voimakasta vauvakuumetta. Ollaan varmoja siitä, että halutaan vielä yhteinen lapsi. Minulla on vielä kuparikierukka. Tässä juuri pohditaan, kauanko uskalletaan odottaa, ennen kuin jätetään ehkäisy pois.. Haluttaisiin vielä ehkä vuosikin nauttia kahdenkeskisestä ajasta.. Mutta menin lukemaan, miten dramaattisesti hedelmällisyys laskee naisen täytettyä 35v. Oma äitini sai minut 38v, hänellä oli raskausmyrkytys ja synnyin keskosena.. tätäkin riskiä mietin.. voiko johtua iästä.. Aiemmat raskauteni ovat sujuneet ongelmitta. Esikoinen tärppäsi 9kk kohdalla ja toinen heti ekasta kierrosta.

Nykyinen mieheni on 33v ja hänellä ei ole ennestään lapsia.. mutta ei myöskään mitään sairauksia tms tiedossa mikä voisi heikentää hedelmällisyyttä. Ensi vuoden alkupuolella itse täytän sen 35v. Olen perusterve ja normaalipainoinen, terveelliset elämäntavat.

Nyt on tullut fiilis siitä, jos sen ehkäisyn kuitenkin jättäisi esim jouluna. Tai jo syksyllä.. Ja siitäkin eteenpäin on kuitenkin ainakin 9kk sitä kahdenkeskistä aikaa enemmän.. Toki elämä menee jo nyt paljon lasten ehdoilla kun he ovat pääsääntöisesti minulla. Minua eniten mietityttää vauvan saamisessa juurikin se parisuhdeajan vähyys ja että parisuhteen hoitaminen jää alussa taka-alalle enemmän. Haluaisin, että suhde on mahdollisimman luja ja vahva tätä ennen.

Olen kokenut lasten välissä yhden keskenmenon ja siksikin aloittaisi enemmän aiemmin kuin myöhemmin..

Kiinnostaa teidän mielipiteet, kauanko uskaltaisitte odottaa tässä mun tilanteessa? Kauanko harkitsitte, ennen kuin aloitte yrittää raskautta? Onko täällä ketään, jolla myös aika tuore suhde eikä ole oltu kovin pitkään yhdessä ennen yritystä?

Mulla on vahva luotto meidän suhteeseen kyllä. On vahva yhteys ja rakkaus. Samankaltainen arvomaailma. Mieheni on täydellinen tuki ja turva minulle. Ja saan olla hänen kanssaan juuri sellainen kuin olen. Hän on ottanut lapseni vastaan tosi sydämellisesti ja on luontevasti heidän kanssaan, osaa huomioida ikätason.. eikä ole missään vaiheessa kokenut lasten olevan mitenkään tiellä tms. Olen siitä valtavan kiitollinen. Ollaan selvitty jo yhdestä suuresta vastoinkäymisestä yhdessä, kun hänen isänsä kuoli yllättäen. Tämä lähensi ja lujitti meitä. Aiotaan naimisiin ensi kesänä.

Suuri kiitos kaikista kommenteista. Kiinnostaa sekin, onko täällä muita, jotka eivät ihan vielä ole aloittaneet yritystä?

Paljon myötätuulta, onnea ja rakkautta kaikille toiveiluun :)

Minulle teidän suhteenne kuulostaa hyvältä pohjalta lähteä yrittämään. Teillä on kuitenkin häät tulossa, olette sitoutuneita toisiinne. Olet nähnyt hänet kanssakäyvän lastesi kanssa, kuvailit häntä positiivisin sanoin. Uskon, että siinä on näyttäytynyt myös millainen isä hänestä tulee. Jos lapsitoive on, ja ikä lähestyy 35v, niin minusta ajatuksesi yrityksen aloittamisesta on täysin perusteltu. Tsemppiä päätökseen, keskusteltaa avoimesti miehesi kanssa molempien toiveista ja huolista ja tervetuloa kirjoittamaan tänne palstalle meidän kanssa!

 

[Pikkupikkupikkunen]

Heippa :)

Täällä 34v kolmatta lasta kuumeileva. Aiemmat lapseni ovat 12v ja 5v. Nyt minulla on uusi mies. Ollaan seurusteltu vasta vuosi.. keväästä saakka olen kokenut voimakasta vauvakuumetta. Ollaan varmoja siitä, että halutaan vielä yhteinen lapsi. Minulla on vielä kuparikierukka. Tässä juuri pohditaan, kauanko uskalletaan odottaa, ennen kuin jätetään ehkäisy pois.. Haluttaisiin vielä ehkä vuosikin nauttia kahdenkeskisestä ajasta.. Mutta menin lukemaan, miten dramaattisesti hedelmällisyys laskee naisen täytettyä 35v. Oma äitini sai minut 38v, hänellä oli raskausmyrkytys ja synnyin keskosena.. tätäkin riskiä mietin.. voiko johtua iästä.. Aiemmat raskauteni ovat sujuneet ongelmitta. Esikoinen tärppäsi 9kk kohdalla ja toinen heti ekasta kierrosta.

Nykyinen mieheni on 33v ja hänellä ei ole ennestään lapsia.. mutta ei myöskään mitään sairauksia tms tiedossa mikä voisi heikentää hedelmällisyyttä. Ensi vuoden alkupuolella itse täytän sen 35v. Olen perusterve ja normaalipainoinen, terveelliset elämäntavat.

Nyt on tullut fiilis siitä, jos sen ehkäisyn kuitenkin jättäisi esim jouluna. Tai jo syksyllä.. Ja siitäkin eteenpäin on kuitenkin ainakin 9kk sitä kahdenkeskistä aikaa enemmän.. Toki elämä menee jo nyt paljon lasten ehdoilla kun he ovat pääsääntöisesti minulla. Minua eniten mietityttää vauvan saamisessa juurikin se parisuhdeajan vähyys ja että parisuhteen hoitaminen jää alussa taka-alalle enemmän. Haluaisin, että suhde on mahdollisimman luja ja vahva tätä ennen.

Olen kokenut lasten välissä yhden keskenmenon ja siksikin aloittaisi enemmän aiemmin kuin myöhemmin..

Kiinnostaa teidän mielipiteet, kauanko uskaltaisitte odottaa tässä mun tilanteessa? Kauanko harkitsitte, ennen kuin aloitte yrittää raskautta? Onko täällä ketään, jolla myös aika tuore suhde eikä ole oltu kovin pitkään yhdessä ennen yritystä?

Mulla on vahva luotto meidän suhteeseen kyllä. On vahva yhteys ja rakkaus. Samankaltainen arvomaailma. Mieheni on täydellinen tuki ja turva minulle. Ja saan olla hänen kanssaan juuri sellainen kuin olen. Hän on ottanut lapseni vastaan tosi sydämellisesti ja on luontevasti heidän kanssaan, osaa huomioida ikätason.. eikä ole missään vaiheessa kokenut lasten olevan mitenkään tiellä tms. Olen siitä valtavan kiitollinen. Ollaan selvitty jo yhdestä suuresta vastoinkäymisestä yhdessä, kun hänen isänsä kuoli yllättäen. Tämä lähensi ja lujitti meitä. Aiotaan naimisiin ensi kesänä.

Suuri kiitos kaikista kommenteista. Kiinnostaa sekin, onko täällä muita, jotka eivät ihan vielä ole aloittaneet yritystä?

Paljon myötätuulta, onnea ja rakkautta kaikille toiveiluun :)

Me ei kyllä oltu oltu yhessä kun n. vuosi, kun alettiin yrittää vauvaa. Toki meillä oli alusta saakka selvää et tää on vähän pidempi tie meille. Meni n. 2,5 vuotta et sit saatiin vauva syliin saakka.

En oo itse asiassa koskaa enne aatellu et ei ihan kovin pitkään keretty ollu yhessä enne sitä. Oon kyllä alusta saakka ollu tosi varma meidän suhteesta, enkä (varmaan melko naivisti ) voi kuvitella mitään syytä miksi erottaisiin ikinä.

Joka tapauksessa mitä enemmin tiedän raskaudesta ja koko tästä prosessista sitä enemmi ihmettelen miten yksikään vauva ikinä syntyy maailmaan, kun siinä voi niin monessa kohtaa mennä kaikki pieleen oon ilonen ettei ooteltu kauemmin.

 

[Jossu123]

Ootko @Ria98 testannut??

 

[Mössö]

Laitampa vielä kolmannen viestin samaan syssyyn, pitää päästä valittamaan. Alkoholin käyttö!

Olen niin lopen kyllästynyt kuuntelemaan sitä lässytyksen ja p*skan määrää, mitä laajempi perheeni suoltaa humalassa. Yleensä pystyn olemaan piittaamatta siitä, kun olen itsekin juonut ja siksi hyvällä tuulella. Mutta perheeni ovat niitä ihmisiä, joiden persoonallisuus pahenee humalassa. He ottivat todella raskaasti sen, kun kieltäydyin tulemasta juhannuksena heille, niinkuin tapana on aikaisempina vuosina ollut. Kuuntelin heitä jo viikon, ei kiinnosta nähdä vähään aikaan.

Kesällä, muulloinkin, on ihana nauttia skumppaa ja lasi viiniä, saunassa olut. V*tuttaa, että joudun olemaan juomatta vaikken ole edes raskaana. V*tuttaa kuunnella muiden inhottavia juttuja. V*tuttaa kun kaikki pälyilee vatsaani (jokes on them, mulla on ollu pömppämaha lapsesta asti, näytän aina ku oisin 1/3 raskautta menossa) ja pitää selitellä juomattomuutta (juon yleensä tosi paljon ja hyvällä halulla, joten ei ole kaltaistani olla selvinpäin lainkaan).

Juomattomuuden laitoin painonhallinnan syyksi, kerroin avoimesti uudesta pcos diagnoosista ja sen hoidoista, joista normaalipaino on yksi. Luultavasti appivanhemmilla sanon syyksi vain painonhallinnan, he ovat tosin mukavia humalassakin. Eivätkä kehtaa kysyä "monellako viikolla oot?" kuten äitini

 

[Ria98]

Ootko @Ria98 testannut??

Joo tein vikan rfsu testin iltapäivällä meinasin lähteä ostaan jonkun muun testin
Tässä sama kuivuneena

 

[Mamiksx4]

Joo tein vikan rfsu testin iltapäivällä meinasin lähteä ostaan jonkun muun testin
Tässä sama kuivuneena

Oikeesti niin ihanaa

 

[Sanu80]

Joo tein vikan rfsu testin iltapäivällä meinasin lähteä ostaan jonkun muun testin
Tässä sama kuivuneena

Onneaa

 

[Mamiksx4]

Uusille paljon tervetuloa

Mulla on oma testi menossa ja kuva siitä nyt tähän alas. Ovistestejä plussasta dpo9 asti, sit ne loppuu ja voi aloittaa toiset
Eli alkaa ovisplussasta Hyvin on lähtenyt haalenee viivat. Mulle näköjään pc ja raskauskeijun ovistestit on ollut hyvä.
Mitään oireita ei nyt ole, en muista missä vaiheessa luteaalia mulla rinnat alkoi kipeentyy. Flo ennustaa menkkoja 13 päivän luteaalin mukaan 3.7. Alkavaksi.

No hassua kun kirjoitin ettei ole oireita,no joko ummetusta kun vaikea istua tai sit se hieman tuntuu kohdunsuulla mutta kai se ummetus saattaa sinne säteillä myös. Siis ei mulla ole nyt ummetusta, mutta samalta tuntuu jos joskus on ollut että sattuu kun istuu. Ihanku suoli olis kaksinkerroin ja istun sen päällä. Unohtu varoittaa jos jotain ei kiinnosta

Mulla tuli eilen sellainen mieleen kun käytiin miehen kans moottoripyörällä ajelee, että ihan gallupmaisesti kysyn miten tekisitte, lopettaisitteko kyydissä olon heti plussaan vai jatkatteko ja kuinka pitkään? Voiko alkio irrota kohdunseinästä niin rajussa asiassa jos ajais vaikka elukan kans yhteen ja lentää kyydistä ja tärähtää maahan? Siis kamala ajatella tämmöistä, mutta kyllä mä mietin välillä kyydissä(ostettu siis viime kesänä eka pyörä,eli ei ole montaa ajoa kyydissä oltu) sitä että mitä jos se peura sieltä tulee. Ei pelota tai jännitä olla kyydissä , ekat kerrat kyllä. Siinäpä ja laittakaa omat mielipiteet

Ja onko kukaan muu harrastanut ovulaatiotikkujen käyttöä vielä oviksen jälkeen? Tuliko ylläriä ja alkoi tummenee uudestaan ja jalostuikin plussaksi ?

 

[Ria98]

Oikeesti niin ihanaa

Tämä kierto oli siltä osaltani erinlainen et en käyttäny geleä, en juonu greippimehua ja seksiäkin tais olla sen kaks kertaa ja sit lähinki reissuun ja kun ei ajatellukkaan koko raskautumista niin tästä kierrosta napsahti plussa Tarraispa nyt lujasti kiinni

 

[Hildamaria]

Anteeksi kun sivusta huutelen mutta onko lähimaillakaan kauppaa jonne olisi "mentävä käymään"? Tai muuta tekosyytä että pääsette vaikka metsän pusikkoon pikaiset naksauttamaan. Toivottavasti ovis olisi kuitenkin vasta sunnuntaina. Mukavaa reissua!

No tätä yritin ehdottaa miehelle että jonnekin täytyy päästä, mutta ei me kyllä keksitty yhtään että missä se onnistuisi ja jos olisi oma huone, niin ei kai siinä sitten ongelmia mennä "päikkäreille", mutta nukutaan olkkarissa josta suora näkymä keittiöön niin ei ihan kehtaa alkaa siinä hässimään harmittaa kyllä jos tässä kierrossa ei onnistu tuo paneskelu oikeaan aikaan.

Seuraava ovulaatio on myös reissussa, mutta silloin meillä onneksi on oma huone.

 

[saniainen1]

Paljon

Tämä kierto oli siltä osaltani erinlainen et en käyttäny geleä, en juonu greippimehua ja seksiäkin tais olla sen kaks kertaa ja sit lähinki reissuun ja kun ei ajatellukkaan koko raskautumista niin tästä kierrosta napsahti plussa Tarraispa nyt lujasti kiinni

Paljon onnea! Ihanaa

 

[Jiin3s]

Noniin selvisi syy meidän lapsettomuudelle. Miehellä vuosia oireeton hoitamaton klamydia. Tuhoaa siemenputkea ja siittiöiden laatua.

 

[salmiakki-]

Nyt ollaan jännän äärellä. Olen tuskaillut pitkien kiertojen ja pcos-epäilyn kanssa, ovulaatiota en ole koskaan liuskatesteistä bongannut. Viime kierrossa aloin syömään Donafertyä siinä toivossa että se tasaisi kiertoa ja auttaisi ovuloimaan. Nyt mennään kiertopäivässä 12 ja havaitsin ekaa kertaa ikinä oikeaoppista venyvää ovulaatiolimaa. Ovistestiksi hommasin niitä Clearbluen digitestejä mistä aiemmin kyselin kokemuksia. Vielä ei ole hymynaamaa tupsahtanut, mutta kovasti toiveissa on että saisin tästä jokseenkin normaalimittaisen kierron. Pahimmillaan mulla on kierrot heitelleet jossain 90 päivän tienoilla ja viime kierto, jossa aloitin Donafertyn, oli 44 päivän mittainen. Jos pääsisin kolmosella alkaville lukemille niin olisin onnellinen.

Onko muilla kokemusta Donafertystä, miten nopeasti se on alkanut vaikuttaa?

 

[Pian 41 v.]

Noniin selvisi syy meidän lapsettomuudelle. Miehellä vuosia oireeton hoitamaton klamydia. Tuhoaa siemenputkea ja siittiöiden laatua.

Onko keinoja hoitaa tuota?

 

[salmiakki-]

Noniin selvisi syy meidän lapsettomuudelle. Miehellä vuosia oireeton hoitamaton klamydia. Tuhoaa siemenputkea ja siittiöiden laatua.

Pahoittelut! Onko tilannetta mahdollista parantaa, kun diagnoosi on saatu?

 

[Mössö]

Nyt ollaan jännän äärellä. Olen tuskaillut pitkien kiertojen ja pcos-epäilyn kanssa, ovulaatiota en ole koskaan liuskatesteistä bongannut. Viime kierrossa aloin syömään Donafertyä siinä toivossa että se tasaisi kiertoa ja auttaisi ovuloimaan. Nyt mennään kiertopäivässä 12 ja havaitsin ekaa kertaa ikinä oikeaoppista venyvää ovulaatiolimaa. Ovistestiksi hommasin niitä Clearbluen digitestejä mistä aiemmin kyselin kokemuksia. Vielä ei ole hymynaamaa tupsahtanut, mutta kovasti toiveissa on että saisin tästä jokseenkin normaalimittaisen kierron. Pahimmillaan mulla on kierrot heitelleet jossain 90 päivän tienoilla ja viime kierto, jossa aloitin Donafertyn, oli 44 päivän mittainen. Jos pääsisin kolmosella alkaville lukemille niin olisin onnellinen.

Onko muilla kokemusta Donafertystä, miten nopeasti se on alkanut vaikuttaa?

mulla ei Donaferty lyhentänyt kiertoa