Hei kanssa kuumeilijat!
Nyt on vuorossa henk. koht. avautumista tilanteesta jossa ollaan, en tiedä kuuluuko tänne mutta jos tietäjät voi vinkata sopivaan ryhmään olis hienoa.
Eli tänä vuonna pamahtaa 32 mittariin ja biologisen kellon tikitys se vaan vahvistuu päivä päivältä. Ollaan miehen kanssa niin valmiita tähän! Mutta...
Ollaan nyt 2 vuotta aktiivisesti pohdittu ja harkittu lapsen hankintaa, Ikä/koulutus/asuinpaikka/tukiverkostot huomioiden. Tähän mennessä ollaan päädytty venttaamaan muutamasta eri syystä:
- asutaan ulkomailla väliaikaisella komennuksella (4 vuotta)
- tukiverkosto ja tulot täällä on meillä normaalia pienemmät
- korona pandemian yllättävät seuraukset
- työprojektien keskeneräisyys
Kuitenkin, me ollaan keskusteltu tästä 2 vuotta. Ja naimisissa oltu 4. Mä kirjaimellisesti alan itkemään kun nään jossain lapsia. Pelkään että odotetaan liian kauan. Työprojektit näyttää vaan viivästyvän kokoajan (koronan vuoksi) joten komennuksen päättymisestä ei varmuutta.
Miten muut olette koronatilanteen kanssa miettineet? Ja onko ryhmässä muita ulkomailla kuumeilijoita?
Täällä olis myös yksi ulkosuomalainen.
Asun kyllä ihan vakituisesti täällä enkä ole Suomeen palaamassa.
Kuulin kerran viisaan neuvon, että koskaan ei ole hyvä aika saada lapsia. Aina voisi joku asia olla paremmin, mutta sitten siinä käy juuri niin, että siirtää sitä lapsihaavetta tulevaisuuteen. Toinen viisas neuvo on se, että kaikki kyllä aina järjestyy. Että vaikka ne isovanhemmat eivät olisi aivan naapurissa tai työpaikka hieman epävakaa, niin kyllä sitä aina toimeen tulee. Kun olette uskaltaneet lähteä ulkomaille, niin olette varmasti hyvin sopeutuvaisia ihmisiä! Kyllä te pärjäisitte myös sen lapsen/lasten kanssa.
Meillä taitaa olla vain tämä yksi elämä elettävänä, joten miksi siirtää niinkin isoa ja mullistavaa asiaa aina vain eteenpäin. Jokaisen pitää varmasti käydä ne omat asiat läpi ja hyväksyä se tilanne sellaisena kuin se on. Lopulta ei voi kuitenkaan tietää, kuinka kauan siihen menee, ennen kuin saa sen lapsen. Siinä ajassa voi Korona olla jo menneisyyttä ja maailma ja oma tilanne työn ja asuinpaikan suhteen ihan erilainen kuin juuri nyt on. Pointtini on sis se, että tiedät mitä haluat nyt ja tulevaisuudessa, mutta mitä se tulevaisuus tuo tullessaan on vielä pimeän peitossa.