Raskaaksi 2019

[TiinuLiinu]

En kyl haluis katsoa tota kuvaa täällä, kun muutenkin koronaa joka suunnasta mutta sun päätös kakkapää se kyllä on

Mut tuohan ny periaattees vois olla mikä virus vaan tunkeutumassa soluun. Kuten laitoin, että kuvastaa sisäistä minääni juuri nyt ja varmaan aikalailla kaikkien elämää piinaava ilman tuota mun kuvaakin joten aattelin sen jonku aikaa pitää. Periaatteessa itseänikin välillä ahdistaa raskausmahakuvat ym.Vastaavat koska muistuttaa menetyksistä, mutta toisaalta asialle ei mitään voi
Pakko yrittää repiä ees vähän huumoria jostai ku yks perkele tulee pilaamaan ihmisten elämät, mut kaikkea sekää ei saa vietyä.

 

[TiinuLiinu]

Kyllä muakin pelottaa, varsinkin nyt jos plussaan ja me ollaan alettu jo suunnittelemaan elämää hiukan eteenpäin ilman ajatusta nyt heti uudesta raskaudesta. Sit tietysti pelkään et menee kesken, on taas kohdun ulkoinen tai muuten raskaus niin vaikea, etten selviä siitä. Oikeesti mä itkin jopa miehelleni tässä joku aika sitten, että kuolen raskauteen, että en selviä siitä tai sekoan - mies nyt vaan oli et höpöhöpö, mut sanoi, että se on mun tukena, ettei yksin tarvi selvitä - silti mä pyörittelen päässäni näitä samoja kysymyksiä, jossittelen, mietin taukoa, mietin yritystä, olen kyllä ja ei, en tiedä ja joo.
Ja salaa iloitsen meidän vahingosta, kun en osaa päättää mitä haluan
Mutta siis samaistun fiiliksiin, vaikea se on varmasti näistä peloista päästä, mä tiedän jo valmiiksi, että ne varmasti seuraavat mua joskus uuteen raskauteen, mut onneksi niihin voi kuitenkin vaikuttaa

Pitääs vaan osata ajatella positiivisesti, vaikka vaikeeta kun menetyksiä takana.
Mutta eiköhän sitä joskus onnistu saamaan vauvan syliin asti

 

[Jesbe]

Mulla taas seksin aikana Tuokko samaan kohtaan ja muutenkin mul on loppukierron vv liki maitomainen läpikuultava ja nyt se on kuin valkoista samettia jotenki kuiva mut runsas täh !?!

Niin, otan nyt onagran (helokki) lisäksi myös B-Complex ja magnesiumia ja myös D vitskuu. Uskon että auttaa kun ottaa kurkumaa niin oma immuniteetti hitusen edes koholla. Olin syömättä muita jonkun puolitoista kk et tuskin hallaa on tauko tehnyt.

Ainut positiivinen asia on et voin tehdä etätyötä ja et on seksiä. Jos olisi koronan aikaan puutteessa niin voihan pee. Nyt ei paljon huvita muukaan. Onneksi on kuuma latino vieressä.. sorry nää mun jutut. Kotiarestissa viikon niin ajatus laukkaa...

Ja tietty oon kunnon siivousinnon kehitellyt itselleni eli siivoan ja järjestän tavaroita sitä mukaan kun muut sotkee

 

[smoothie.]

Hellurei taas. Olen pitänyt pientä hiljaisuutta ja etäisyyttä täältä vaikka lukenut olen kyllä päivittäin teidän viestejä. Oli niin iso pettymys tämä juuri alkaneen hoidon peruuntuminen ja siirtyminen hamaan tulevaisuuteen että on pitänyt sitä käsitellä enkä ole vaan pystynyt kommentoimaan, eikä totta puhuen ole edes kiinnostanut kommentoida kun oli niin musertunut olo. Edelleen pettynyt mutta kuitenkin noustu taas suosta. Lopetin synarelan sitten siihen tiistaihin ja sanottiin että oman kierron pitäis lähteä toimimaan heti normaalisti. Nyt ois kp8 ja edelleen tulee ruskeaa tuhrua, mitä itse ajattelen johtuvan alhaisesta estrogeenista nyt, ehkä ei siis oo ihan normaalisti keho palautunut vielä "vaihdevuosista". Ostin kuitenkin rfsu:n ovistikkujakin kun pc:t oli loppu vaikka samalla mietin et miks helvetissä mä niitä ees ostan. Mutta ehkä huomenna uitan ekan...

Paljon on täällä eri tilanteita ja huolia ihmisillä, joten tsemppiä kaikille omaan tilanteeseensa!

 

[jamm]

Mut tuohan ny periaattees vois olla mikä virus vaan tunkeutumassa soluun. Kuten laitoin, että kuvastaa sisäistä minääni juuri nyt ja varmaan aikalailla kaikkien elämää piinaava ilman tuota mun kuvaakin joten aattelin sen jonku aikaa pitää. Periaatteessa itseänikin välillä ahdistaa raskausmahakuvat ym.Vastaavat koska muistuttaa menetyksistä, mutta toisaalta asialle ei mitään voi
Pakko yrittää repiä ees vähän huumoria jostai ku yks perkele tulee pilaamaan ihmisten elämät, mut kaikkea sekää ei saa vietyä.

Joo kyllä muaki ärsyttää raskausmahat ja testit mutta toi mun on vaan haaveena, ja Toivon et joskus sais mahan, enkä jaksa koko ajan vaihtaa kuvaa

 

[jamm]

Hellurei taas. Olen pitänyt pientä hiljaisuutta ja etäisyyttä täältä vaikka lukenut olen kyllä päivittäin teidän viestejä. Oli niin iso pettymys tämä juuri alkaneen hoidon peruuntuminen ja siirtyminen hamaan tulevaisuuteen että on pitänyt sitä käsitellä enkä ole vaan pystynyt kommentoimaan, eikä totta puhuen ole edes kiinnostanut kommentoida kun oli niin musertunut olo. Edelleen pettynyt mutta kuitenkin noustu taas suosta. Lopetin synarelan sitten siihen tiistaihin ja sanottiin että oman kierron pitäis lähteä toimimaan heti normaalisti. Nyt ois kp8 ja edelleen tulee ruskeaa tuhrua, mitä itse ajattelen johtuvan alhaisesta estrogeenista nyt, ehkä ei siis oo ihan normaalisti keho palautunut vielä "vaihdevuosista". Ostin kuitenkin rfsu:n ovistikkujakin kun pc:t oli loppu vaikka samalla mietin et miks helvetissä mä niitä ees ostan. Mutta ehkä huomenna uitan ekan...

Paljon on täällä eri tilanteita ja huolia ihmisillä, joten tsemppiä kaikille omaan tilanteeseensa!

Olen miettinyt miten voit

 

[smoothie.]

Olen miettinyt miten voit

Kiitos, mieltä lämmitti tämä :)

 

[Nipanderi]

Hellurei taas. Olen pitänyt pientä hiljaisuutta ja etäisyyttä täältä vaikka lukenut olen kyllä päivittäin teidän viestejä. Oli niin iso pettymys tämä juuri alkaneen hoidon peruuntuminen ja siirtyminen hamaan tulevaisuuteen että on pitänyt sitä käsitellä enkä ole vaan pystynyt kommentoimaan, eikä totta puhuen ole edes kiinnostanut kommentoida kun oli niin musertunut olo. Edelleen pettynyt mutta kuitenkin noustu taas suosta. Lopetin synarelan sitten siihen tiistaihin ja sanottiin että oman kierron pitäis lähteä toimimaan heti normaalisti. Nyt ois kp8 ja edelleen tulee ruskeaa tuhrua, mitä itse ajattelen johtuvan alhaisesta estrogeenista nyt, ehkä ei siis oo ihan normaalisti keho palautunut vielä "vaihdevuosista". Ostin kuitenkin rfsu:n ovistikkujakin kun pc:t oli loppu vaikka samalla mietin et miks helvetissä mä niitä ees ostan. Mutta ehkä huomenna uitan ekan...

Paljon on täällä eri tilanteita ja huolia ihmisillä, joten tsemppiä kaikille omaan tilanteeseensa!

Mukava kuulla sun kuulumisia olet ollut myös mielessä en kyl kans tiedä mitä tässä hoito tauon aikana tekis. Ehkä kyl vois lopettaa noi kaikki tikuttamiset ja progehommat. Niitä letroja ajattelin et muutaman kierron kokeilis, vaik mul tuli kyllä niistä kauhee päänsärky ja aivosumu.

 

[tiinaO_o]

Paljon olen kuluneina kuukautisina miettinyt sitä, miksi haluan kolmannen lapsen ja haluanko edes. Mun ensimmäinen reaktio miehen vauvahaaveeseen silloin vuosi sitten oli jyrkkä EI, ja nyt kun mietin, niin taisin taipua tuosta omasta sisimmästä ajatuksestani siksi että mies olisi onnellinen. Olen koko elämäni kasvanut muita miellyttäen ja tehden kaikkeni, että musta pidetään. Tämä on tarkoittanut aika usein oman mielipiteen sysäämistä taka-alalle, kuten nyt on käynyt.

Eilen riidan keskellä sanoin miehelle, etten halua lasta. En ole kai aidosti missään vaiheessa halunnutkaan, vaikka olen niin kovasti yrittänyt sitä itselleni uskotella. Tiedän etten katuisi lasta missään nimessä, rakastaisin häntä ihan niinkuin muitakin lapsiani, mutta on epäreilua lasta kohtaan tulla perheeseen jossa toinen vanhempi on täysin uupunut, masentunut ja hukassa itsensä kanssa. Haluan oppia olemaan ensin hyvä itseäni kohtaan ja parempi äiti nykyisille lapsilleni. En tiedä onko kolmannen lapsen aika joskus vai alammeko sijaisvanhemmiksi kuten joskus suunnittelimme.

Vaikea päätös, mutta tänään soitan neuvolaan ja varaan ajan kierukan laittoon. Tuntuu kuin iso kivi vierähtäisi sydämeltä, kun on saanut tämän ääneen sanottua. Olen pari kertaa aiemminkin sanonut miehelle etten halua nyt lasta, mutta olen jänistänyt kun pelkäsin miehen tulevan surulliseksi.

Aikamoinen matka on pitänyt käydä päästäkseen tähän pisteeseen, että uskaltaa sanoa omat ajatukset ääneen. Suren joka päivä menetettyjä raskauksia ja kierolla tavalla olen kiitollinen keskenmenoista kokemuksena, joka pisti aluilleen syvääluotaavan muutoksen itsessäni.

Lämpimiä ajatuksia ja voimia teille kaikille. Muistelen teitä lämmöllä.

 

[Jukkapalmu23]

Voi tiina, mulla vierähti kyynel kun luin. Kaikkea hyvää ja täällä luultavasti olemme (ainakin minä) jos vielä haluat palata

 

[smoothie.]

Mukava kuulla sun kuulumisia olet ollut myös mielessä en kyl kans tiedä mitä tässä hoito tauon aikana tekis. Ehkä kyl vois lopettaa noi kaikki tikuttamiset ja progehommat. Niitä letroja ajattelin et muutaman kierron kokeilis, vaik mul tuli kyllä niistä kauhee päänsärky ja aivosumu.

mä kai jatkan kuitenkin tikutusta, kai se jotain mielenrauhaa antaa kuitenkin kun tietää minkä jälkeen ei tarvi "koko ajan" sekstailla. Vaikka niin, ei se silti auta.. Mut vaikea jättää yrittämättäkään. En varmaan teekkään ovistestiä tänään kun vaikka kp9 niin loogisesti ajateltuna mun hormonitoiminta ei toiminu normaalisti ekat kpt niin varmaan oviskin tulee nyt myöhemmin jos tulee nyt ollenkaan.

Mutta sulla ei oo nyt vuotanut? Sehän on hyvä juttu! Ootko aiemmin käyttäny näi isoa lugeannosta ja miten sillo vuodot käyttäytyny?

 

[smoothie.]

Paljon olen kuluneina kuukautisina miettinyt sitä, miksi haluan kolmannen lapsen ja haluanko edes. Mun ensimmäinen reaktio miehen vauvahaaveeseen silloin vuosi sitten oli jyrkkä EI, ja nyt kun mietin, niin taisin taipua tuosta omasta sisimmästä ajatuksestani siksi että mies olisi onnellinen. Olen koko elämäni kasvanut muita miellyttäen ja tehden kaikkeni, että musta pidetään. Tämä on tarkoittanut aika usein oman mielipiteen sysäämistä taka-alalle, kuten nyt on käynyt.

Eilen riidan keskellä sanoin miehelle, etten halua lasta. En ole kai aidosti missään vaiheessa halunnutkaan, vaikka olen niin kovasti yrittänyt sitä itselleni uskotella. Tiedän etten katuisi lasta missään nimessä, rakastaisin häntä ihan niinkuin muitakin lapsiani, mutta on epäreilua lasta kohtaan tulla perheeseen jossa toinen vanhempi on täysin uupunut, masentunut ja hukassa itsensä kanssa. Haluan oppia olemaan ensin hyvä itseäni kohtaan ja parempi äiti nykyisille lapsilleni. En tiedä onko kolmannen lapsen aika joskus vai alammeko sijaisvanhemmiksi kuten joskus suunnittelimme.

Vaikea päätös, mutta tänään soitan neuvolaan ja varaan ajan kierukan laittoon. Tuntuu kuin iso kivi vierähtäisi sydämeltä, kun on saanut tämän ääneen sanottua. Olen pari kertaa aiemminkin sanonut miehelle etten halua nyt lasta, mutta olen jänistänyt kun pelkäsin miehen tulevan surulliseksi.

Aikamoinen matka on pitänyt käydä päästäkseen tähän pisteeseen, että uskaltaa sanoa omat ajatukset ääneen. Suren joka päivä menetettyjä raskauksia ja kierolla tavalla olen kiitollinen keskenmenoista kokemuksena, joka pisti aluilleen syvääluotaavan muutoksen itsessäni.

Lämpimiä ajatuksia ja voimia teille kaikille. Muistelen teitä lämmöllä.

Hienoa, että olet saamassa omaa ääntä kuuluviin. Tärkeää varmasti oman toipumisen ja masennuksen selättämisen kannalta. Ja vaikka se tarkoittaa nyt vauvaprojektin jäihin laittamista niin eihän se tosiaan tarkoita että tämä on lopullista vaan ehkä joskus tuleekin vielä sopiva aika ja vauvakuumekin.Tai sitten ei. Ja sekin on ok jos se on oma halu. Tsemppiä tulevaan!

 

[Hillis]

Paljon olen kuluneina kuukautisina miettinyt sitä, miksi haluan kolmannen lapsen ja haluanko edes. Mun ensimmäinen reaktio miehen vauvahaaveeseen silloin vuosi sitten oli jyrkkä EI, ja nyt kun mietin, niin taisin taipua tuosta omasta sisimmästä ajatuksestani siksi että mies olisi onnellinen. Olen koko elämäni kasvanut muita miellyttäen ja tehden kaikkeni, että musta pidetään. Tämä on tarkoittanut aika usein oman mielipiteen sysäämistä taka-alalle, kuten nyt on käynyt.

Eilen riidan keskellä sanoin miehelle, etten halua lasta. En ole kai aidosti missään vaiheessa halunnutkaan, vaikka olen niin kovasti yrittänyt sitä itselleni uskotella. Tiedän etten katuisi lasta missään nimessä, rakastaisin häntä ihan niinkuin muitakin lapsiani, mutta on epäreilua lasta kohtaan tulla perheeseen jossa toinen vanhempi on täysin uupunut, masentunut ja hukassa itsensä kanssa. Haluan oppia olemaan ensin hyvä itseäni kohtaan ja parempi äiti nykyisille lapsilleni. En tiedä onko kolmannen lapsen aika joskus vai alammeko sijaisvanhemmiksi kuten joskus suunnittelimme.

Vaikea päätös, mutta tänään soitan neuvolaan ja varaan ajan kierukan laittoon. Tuntuu kuin iso kivi vierähtäisi sydämeltä, kun on saanut tämän ääneen sanottua. Olen pari kertaa aiemminkin sanonut miehelle etten halua nyt lasta, mutta olen jänistänyt kun pelkäsin miehen tulevan surulliseksi.

Aikamoinen matka on pitänyt käydä päästäkseen tähän pisteeseen, että uskaltaa sanoa omat ajatukset ääneen. Suren joka päivä menetettyjä raskauksia ja kierolla tavalla olen kiitollinen keskenmenoista kokemuksena, joka pisti aluilleen syvääluotaavan muutoksen itsessäni.

Lämpimiä ajatuksia ja voimia teille kaikille. Muistelen teitä lämmöllä.

Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi.

 

[TiinuLiinu]

Joo kyllä muaki ärsyttää raskausmahat ja testit mutta toi mun on vaan haaveena, ja Toivon et joskus sais mahan, enkä jaksa koko ajan vaihtaa kuvaa

Mä en oo ees tajunnu että sulla on mahakuva oon aatellut et siinä on jotain kukkia tai vaan värillisiä lintuja tai vaan värejä

 

[Jesbe]

Mä en oo ees tajunnu että sulla on mahakuva oon aatellut et siinä on jotain kukkia tai vaan värillisiä lintuja tai vaan värejä

Mäkin huomasin nyt vasta..

 

[Nipanderi]

mä kai jatkan kuitenkin tikutusta, kai se jotain mielenrauhaa antaa kuitenkin kun tietää minkä jälkeen ei tarvi "koko ajan" sekstailla. Vaikka niin, ei se silti auta.. Mut vaikea jättää yrittämättäkään. En varmaan teekkään ovistestiä tänään kun vaikka kp9 niin loogisesti ajateltuna mun hormonitoiminta ei toiminu normaalisti ekat kpt niin varmaan oviskin tulee nyt myöhemmin jos tulee nyt ollenkaan.

Mutta sulla ei oo nyt vuotanut? Sehän on hyvä juttu! Ootko aiemmin käyttäny näi isoa lugeannosta ja miten sillo vuodot käyttäytyny?

On mulla ollut joissain kierroissa käytössä myös 3x200mgkin käytössä ja oon niistä huolimatta vuotanut, että onhan tää nyt siihen tietenkin iso parannus. Nyt siis ei ollut vuotoa kun dpo2. Tänään taitaa olla Dpo7.

Tsempit Tiinalle tärkeintä varmasti kuunnella itseään ja toimia sen mukaan

 

[TiinuLiinu]

Mä oon nyt kehitellyt itselleni jonkinlaisen pelon tuohon keskenmenoon ja kohdunulkoisen uusimiseen.
Joku päivä on iloinen ja positiivinen olo, mut yhä useammin on nyt näitä surullisia ahdistavia päiviä. Ja tiedän että suuri vaikutus on koronalla ja matkan tulevalla peruuntumisella. Oli niin suuri juttu mun päälle se että päästäis läheisten kanssa yhdessä lämpöön. Todella suuri. Koska oli jotain mitä odottaa. Kun ei oo vauvaa mitä odottaa. Oon siis tästäkin kehitellyt itselleni jonkun ongelman
Ja oisin jo aika pitkällä jos raskaus olis ollut normaali. Sillon matkahan ei meiltä ois onnistunut. Mutta oltais saatu vauva. Nyt ei siltikään onnistu matka, mut ei saada vauvaakaan. Mietin vaan että mistä meitä rangaistaan kun asiat menee näin.

Pitäs yrittää unohtaa koko vauvahaave ja matkajutut. Tää pelkkä kotona olo ei auta asiaa.

 

[zar_]

Mä oon nyt kehitellyt itselleni jonkinlaisen pelon tuohon keskenmenoon ja kohdunulkoisen uusimiseen.
Joku päivä on iloinen ja positiivinen olo, mut yhä useammin on nyt näitä surullisia ahdistavia päiviä. Ja tiedän että suuri vaikutus on koronalla ja matkan tulevalla peruuntumisella. Oli niin suuri juttu mun päälle se että päästäis läheisten kanssa yhdessä lämpöön. Todella suuri. Koska oli jotain mitä odottaa. Kun ei oo vauvaa mitä odottaa. Oon siis tästäkin kehitellyt itselleni jonkun ongelman
Ja oisin jo aika pitkällä jos raskaus olis ollut normaali. Sillon matkahan ei meiltä ois onnistunut. Mutta oltais saatu vauva. Nyt ei siltikään onnistu matka, mut ei saada vauvaakaan. Mietin vaan että mistä meitä rangaistaan kun asiat menee näin.

Pitäs yrittää unohtaa koko vauvahaave ja matkajutut. Tää pelkkä kotona olo ei auta asiaa.

Voimia TiinuLiinu
Asioilla on tapana järjestyä, jos ei heti, niin jonkin ajan kuluttua.
Mäkin yritän suunnata ajatuksia muualle.. Mut vähän huonoin tuloksin..

 

[zar_]

Mä juttelin lääkärin kanssa tässä joku aika sitten puhelimessa ja se lupas laittaa mulle lähetteen labroihin nyt iltapäivästä - pvk, ferritiini, b12, kalkki, natrium ja kalium, munuaisarvot sekä kilpparit.
Netistä varasin jo ajan huomisaamulle, mut taisin olla liian hätänen, kun soittelin sit vielä labrakeskukseen lähetteen tilaa niin ei ollut vielä laitettu.
Tarttee huomenna soitella uudestaan ennen aikaa, et onko lähete tullut, jos ei niin joudun taas rimputtelemaan joka paikkaan
Tosin oli kyllä puhetta, et vasta huomenna varaan aikaa ja tällä viikolla kävisin kokeissa eli oon todennäköisesti ollut vaan turhan hätänen
Mut hyvä, että tarkistetaan nää kaiken varalta - on sitten hyvä aloittaa uusi yritys niin et kaikki ok :) toki jännittää, et jos jotain onkin pielessä

 

[zar_]

Paljon olen kuluneina kuukautisina miettinyt sitä, miksi haluan kolmannen lapsen ja haluanko edes. Mun ensimmäinen reaktio miehen vauvahaaveeseen silloin vuosi sitten oli jyrkkä EI, ja nyt kun mietin, niin taisin taipua tuosta omasta sisimmästä ajatuksestani siksi että mies olisi onnellinen. Olen koko elämäni kasvanut muita miellyttäen ja tehden kaikkeni, että musta pidetään. Tämä on tarkoittanut aika usein oman mielipiteen sysäämistä taka-alalle, kuten nyt on käynyt.

Eilen riidan keskellä sanoin miehelle, etten halua lasta. En ole kai aidosti missään vaiheessa halunnutkaan, vaikka olen niin kovasti yrittänyt sitä itselleni uskotella. Tiedän etten katuisi lasta missään nimessä, rakastaisin häntä ihan niinkuin muitakin lapsiani, mutta on epäreilua lasta kohtaan tulla perheeseen jossa toinen vanhempi on täysin uupunut, masentunut ja hukassa itsensä kanssa. Haluan oppia olemaan ensin hyvä itseäni kohtaan ja parempi äiti nykyisille lapsilleni. En tiedä onko kolmannen lapsen aika joskus vai alammeko sijaisvanhemmiksi kuten joskus suunnittelimme.

Vaikea päätös, mutta tänään soitan neuvolaan ja varaan ajan kierukan laittoon. Tuntuu kuin iso kivi vierähtäisi sydämeltä, kun on saanut tämän ääneen sanottua. Olen pari kertaa aiemminkin sanonut miehelle etten halua nyt lasta, mutta olen jänistänyt kun pelkäsin miehen tulevan surulliseksi.

Aikamoinen matka on pitänyt käydä päästäkseen tähän pisteeseen, että uskaltaa sanoa omat ajatukset ääneen. Suren joka päivä menetettyjä raskauksia ja kierolla tavalla olen kiitollinen keskenmenoista kokemuksena, joka pisti aluilleen syvääluotaavan muutoksen itsessäni.

Lämpimiä ajatuksia ja voimia teille kaikille. Muistelen teitä lämmöllä.

Voimiksia sinne eheytymiseen
Täällä tosiaan ollaan, jos vielä tarvitset meitä :)
Teet sellaiset päätökset nyt, kun hyvältä tuntuu, kaikki aikanaan