Raskaaksi 2019

[Sammie]

Oon varmaan väärään aikaan aina liikkeellä, ollut niin outoja kiertoja et en oo saanu ainakaan kiinni koskaan selkeetä ovisplussaa
vaikka ois ollut tosi tummana jo
En myöskään oo tikuttanut joka kk

Oon mennyt lähinnä olojen ja limojen tarkkailemisella et millon mahdollinen ovis

Onko olot/limat selkeät? Jos ne iskee säännöllisesti, niin voisihan yrittää aloittaa tikuttelun aamuin illoin muutama päivä ennen

Mä oon tikutteluissa ollut kyllä laiska. Välillä en oo ollut oviksesta kovinkaan varma ennen ku jälkeen päin lämmöistä nähnyt. Tässä kierrossa tuli vessassa käydessä ihan järkyttävä jojo-lima Ei tarvinnut arpoa...

 

[Sammie]

Ai niin, voiko kohdun asento muuttua? Mulle on aina (viimeksi tammikuussa) sanottu, että kohtu on eteenpäin kallistunut. Eilinen gyne oli kovasti sitä mieltä, että taaksepäin se on.

 

[Poistettu]

.

 

[Poistettu]

.

 

[Sammie]

Mulla sanottu jatkuvasti että taaksepäin kallistunut ja eilen ultrassa sanoi et eteenpäin

Eli eipä näistä taida tietää

 

[Sammie]

Jee! Kerroinkin teille jo painonpudotuksestani, mutta sillä ja ketogeenisellä ruokavaliolla olen saanut 2 kk myös rasvamaksan pois Sellaisen alku löytyi muita vaivoja selvittäessä ja parissa kuukaudessa arvot on tippuneet reilusti yli puoleen alkuperäisestä! Ihan uskomatonta! Niin nopeaa ja niin helppoa!

 

[Sinpura]

Miltä rtesti nyt näyttää? Kuvaa?

Tein aamulla pc:n ja ei siinä ollu must yhtään mitään ja heitin sen roskiin, nyt jo kp33/? ja kyl kaikki raskausoireet voisin luetella tässä mut varmaan vaan ne menkat jossain oven takana odottamassa.

Ja noista pc entiedä onko vaan mun päässä mut ei must oo samanlaisia enää ku vaikka viime syksynä jotenki tuntuu et ei toimi yhtä hyvin ja muutenki erilaisia

Onko olot/limat selkeät? Jos ne iskee säännöllisesti, niin voisihan yrittää aloittaa tikuttelun aamuin illoin muutama päivä ennen

Joskus on tosi selkeet oviskivut ja limat mut nyt kun kysyit nii en osaa sanoo onko selkeet aina
ja oon siis välillä tikuttanut tyyliin koko kierron aamulla ja illalla mikä himotestaaja?
et en usko ajoituksessakaan toisaalta olevan ongelma. toi kkm sekotti jotenki kaiken kyl nyt muutenki.

Ootko kokeillut eri merkkejä? Mä en oikeaoppista plussaa saanut tietyillä merkillä koskaan, mut toisella sain ja digillä hymyä.

Juu tää tuli mulla myös vasta mieleen ja tilasinkin sofin ovistestejä (tuli eilen) oon käyttäny aina vaan raskauskeijun one steppejä, en oo koskaan kokeillut edes muita.
Jos näillä vaikka sais kunnon plussan kiinni

 

[Poistettu]

.

 

[Poistettu]

.

 

[Viivi92]

Ai niin, voiko kohdun asento muuttua? Mulle on aina (viimeksi tammikuussa) sanottu, että kohtu on eteenpäin kallistunut. Eilinen gyne oli kovasti sitä mieltä, että taaksepäin se on.

Mulla kans sanottiin ennen että taaksepäin kallellaan ja sit kysyin pari kertaa sit mun vakiogyneltä et mites asia on ja sano että on kyllä ihan keskellä ja sanoin mitä mulle on sanottu ennen, johon hän sano et jos on ollu vaikka rakko kovin täyttä niin se voi saada kohdun näyttämään, että se on taaksepäin kallistunut, esimerkiksi :bag:

 

[tiinaO_o]

Mulla on ennestään kaksi lasta ja vasta tässä tokassa (vai ekassa?) keskenmenossa kuulin mulla olevan taaksepäin kallistunut kohtu

Näin pitkään pysyin täältä pois tyhjennyslääke otettu eilen ja fyysisesti on kyllä ollut paljon helpompi keskenmeno kuin mitä edellinen oli. Toki viikkojakin oli 3 vähemmän, se varmasti vaikuttaa myös siihen ettei vuotoa tule yhtä paljon.

Kovasti yritin ajatella, etten nyt stressaa raskautumista ja otan rennosti, muttamutta.. :angelic: tänään olen googlettanut raskautumisesta keskenmenon jälkeen jne. Kieltämättä ahdistaa ajatella, että mikä on vialla, kun raskaudun näköjään helposti (yrityksen alun ja keskenmenojen välillä ~3 yk) mutten pysy raskaana. :bag:

 

[Jesbe]

Mul on kohtu ollu taaksepäin aina, nyt se on oikealle puolelle kallellaan ja eteenpäin. Tai oli viimeksi ja tietyt kivut tuntuu oikealta ihan selkeästi niin kyl on semmonen et kohtu on nyt taas oikealla enemmän eikä ns keskellä ja monesti on jouduttu painamalla tuomaan oikea munasarja esiin... Eli kyllä se muuttuu varmaan paljonkin. Musta tuntuu ihan ku edelleen olis luteaali kun unet, lämmöt kaikki vv yms on samaa mitä ennen menkkoja. Eli siis menkat tuli mut kierto on ihan kuutamolla. Ei mitään järkeä. Nyt tuli sitä vuotoo mikä mul tulee ennen menkkoja eli jospa jotkut megamenkut nytte

 

[Sinpura]

Katoin et millä viikoilla "voisin" olla
jos oisin raskaana
raskauslaskurin mukaan yep
ois vasta about 2+6

Tuskin mikään tällänen kovin paikkaansa pitävää on, kun kierrot on ollut mitä sattuuu tässä muutenkin.
puolustuskeino omalle mielelle olla herättämättä liikaa toiveita :bag:

 

[zar_]

Mulla on ennestään kaksi lasta ja vasta tässä tokassa (vai ekassa?) keskenmenossa kuulin mulla olevan taaksepäin kallistunut kohtu

Näin pitkään pysyin täältä pois tyhjennyslääke otettu eilen ja fyysisesti on kyllä ollut paljon helpompi keskenmeno kuin mitä edellinen oli. Toki viikkojakin oli 3 vähemmän, se varmasti vaikuttaa myös siihen ettei vuotoa tule yhtä paljon.

Kovasti yritin ajatella, etten nyt stressaa raskautumista ja otan rennosti, muttamutta.. :angelic: tänään olen googlettanut raskautumisesta keskenmenon jälkeen jne. Kieltämättä ahdistaa ajatella, että mikä on vialla, kun raskaudun näköjään helposti (yrityksen alun ja keskenmenojen välillä ~3 yk) mutten pysy raskaana. :bag:

Otat rauhallisesti nyt, tsemppiä
Kyllä se vielä onnistuu! Mäkin mietin tuota samaa, mutta pakko olla googlettelematta tai tuun hulluksi ja luulen ties mitä
Mua pelottaa suunnattomasti uusi yritys, kun mulla oli niin vahva ku. epäily tuossa itsekseen keskenmenneessä. Sitähän ei siis saatu selville, että oliko munasarjaan kiinnittynyt mut lääkäri piti vaihtoehtoa ihan mahdollisena, kun kohdussa ei mitään jälkiä raskaudesta, mut hormonia oli veressä ja vasemman puolen munasarjaa ultratessa sattui niin et henkeä piti pidätellä. Turvotus oli myös aivan jäätävä, eikä niin kovaa toispuoleista kipua ole mulla ikinä ollut, vuoto oli myös väriltään sellaista vanhaa verta ja se pieni lipuikin sitten varsin hitaasti musta pois. Huimia nää tilanteet toisinaan
Tätä ei varmasti halua uudestaan kokea, mutta pakko kai uskoa vaan, että tuleva kantaa ja paremman mahdollisuuden antaa.

 

[TiinuLiinu]

Se on jännä kun sen tietää, itsensä syyttely on turhaa ja tätä tunnetta en kokenut ekassa keskenmenossa,se oli niin alussakin. Tässäkin aavistin heti, että nyt ei oo kaikki ok tai se tunne ettei oo kaikki hyvin oli niin vahva, että toivoin vaan että on nopeasti se koko juttu ohi. Siksi varmaan jotenkin koenkin sen pahana sen tunteen, kun luulis että normaalisti toivois siinä tilanteessa raskauden jatkuvan ja kaiken olevan hyvin kaikesta huolimatta, mutta mulla oli vaan tunne että haluan vaan peruuttaa sen koko jutun. Se ei vaan tuntunut oikealta raskaudelta. Mutta kai se vaisto vaan sen kertoi.
Mutta silti on jotenkin vaikea hyväksyä sitä tunnetta. Kauan toivottu plussa testissä ja mieli ja kroppa sitä alkoi hylkiä. Vaikkei se niin mennytkään. Tai tavallaan joo. Mutta nää selvästi pitää pään sisällä käydä nämä ajatukset. Tänää itketti ja ahdisti ihan hirveesti, johtuen varmaan ku vietettiin aamupäivä Hoplopissa. Onko muut huomannut et sellasissa paikoissa joka toinen on raskaana ja joka toisella vastasyntynyt sylissä
Meinas iskeä vauvakateus. Tai ehkä enempi raskausmaha kateus. Vaikka ei sinällään muiden raskaudet haittaa, mut nyt meinas olla ahdistava tunne. Johtuu kun on nii herkällä mielellä ollu eilisestä asti.
Mulla ovulaatio tekee tuloaan, nyt vasta kp 7 ja jäätävät halut ja limailut alko tänää. Kroppa taas aivan huutaa sitä vauvaa

Niin joo, ja mun rintatulehdus muuten hoitui itsestään, tai kotihoidolla. En mennyt lääkäriin ku kuume ei noussutkaan, oli sen n. Tunnin lämpöä ja se meni ohi, kipua oli varmaan 5päivää ja ku se rinta piti saada tyhjäksi niin voi luoja sitä kipua.
Toivottavasti ei enää uusis. Tää on aika ilkeä pms oire nimittäin..

 

[TiinuLiinu]

Mä kattoin et jos ens kierrossa tärppäis niin laskettuaika ois 30.11. ja mä ku oon joskus ajatellut etten joulukuun lasta ehkä haluais, ihan siis sen lapsen itsensä takia, ku niin lähellä joulua synttärit ym. Mutta eipä se tammikuun lapsikaan pakolta alkuvuodesta synny. Tai lähellä seki sitä joulua on. Joten turhaa sitä alkaa kikkailla syntymäkuukausilla ja olishan jouluvauva aika ihana
Ja jos tärppäis ens kierrosta nii laskettuaika olis 30.12. Eli ois hyvät mahikset vuoden viimeiseen tai ensimmäiseen vauvaan
Ja mun ei pitäny innostua liikoja tästä yrittämisen alkamisesta.

 

[tiinaO_o]

Itsellä tää toinen keskenmeno oli henkisesti paljon raskaampi, koska mulla ei ollut samanlaista epävarmaa fiilistä mikä oli ekassa keskenmenneessä. Tosin ultra-aamuna viikko sitten mulle tuli tunne, että siellä on joko kaksoset tai keskenmeno. No, oli se huonompi vaihtoehto.

Mua pelottaa tulla uudestaan raskaaksi. Kaksikin peräkkäistä keskenmenoa on suht harvinaista, mutta kun ne sattui kohdalle, mietin vaan että varmasti kolmaskin menisi kesken. Miksi se onnistuisi, jos edellisetkään ei onnistuneet? Tämä toinen keskenmennyt raskaus lohdutti mua ja antoi uskoa, että nyt kaikki menee hyvin, mutta sekin onni vietiin. Mitä jos olenkin niin huono tai epäonnistunut, että universumi on päättänyt etten saa enää lisääntyä.

 

[Sinpura]

Mä kattoin et jos ens kierrossa tärppäis niin laskettuaika ois 30.11. ja mä ku oon joskus ajatellut etten joulukuun lasta ehkä haluais, ihan siis sen lapsen itsensä takia, ku niin lähellä joulua synttärit ym. Mutta eipä se tammikuun lapsikaan pakolta alkuvuodesta synny. Tai lähellä seki sitä joulua on. Joten turhaa sitä alkaa kikkailla syntymäkuukausilla ja olishan jouluvauva aika ihana
Ja jos tärppäis ens kierrosta nii laskettuaika olis 30.12. Eli ois hyvät mahikset vuoden viimeiseen tai ensimmäiseen vauvaan
Ja mun ei pitäny innostua liikoja tästä yrittämisen alkamisesta.

Ihana
haaveilu ja innostuminen on ihanaa

 

[zar_]

Se on jännä kun sen tietää, itsensä syyttely on turhaa ja tätä tunnetta en kokenut ekassa keskenmenossa,se oli niin alussakin. Tässäkin aavistin heti, että nyt ei oo kaikki ok tai se tunne ettei oo kaikki hyvin oli niin vahva, että toivoin vaan että on nopeasti se koko juttu ohi. Siksi varmaan jotenkin koenkin sen pahana sen tunteen, kun luulis että normaalisti toivois siinä tilanteessa raskauden jatkuvan ja kaiken olevan hyvin kaikesta huolimatta, mutta mulla oli vaan tunne että haluan vaan peruuttaa sen koko jutun. Se ei vaan tuntunut oikealta raskaudelta. Mutta kai se vaisto vaan sen kertoi.
Mutta silti on jotenkin vaikea hyväksyä sitä tunnetta. Kauan toivottu plussa testissä ja mieli ja kroppa sitä alkoi hylkiä. Vaikkei se niin mennytkään. Tai tavallaan joo. Mutta nää selvästi pitää pään sisällä käydä nämä ajatukset. Tänää itketti ja ahdisti ihan hirveesti, johtuen varmaan ku vietettiin aamupäivä Hoplopissa. Onko muut huomannut et sellasissa paikoissa joka toinen on raskaana ja joka toisella vastasyntynyt sylissä
Meinas iskeä vauvakateus. Tai ehkä enempi raskausmaha kateus. Vaikka ei sinällään muiden raskaudet haittaa, mut nyt meinas olla ahdistava tunne. Johtuu kun on nii herkällä mielellä ollu eilisestä asti.
Mulla ovulaatio tekee tuloaan, nyt vasta kp 7 ja jäätävät halut ja limailut alko tänää. Kroppa taas aivan huutaa sitä vauvaa

Niin joo, ja mun rintatulehdus muuten hoitui itsestään, tai kotihoidolla. En mennyt lääkäriin ku kuume ei noussutkaan, oli sen n. Tunnin lämpöä ja se meni ohi, kipua oli varmaan 5päivää ja ku se rinta piti saada tyhjäksi niin voi luoja sitä kipua.
Toivottavasti ei enää uusis. Tää on aika ilkeä pms oire nimittäin..

Tuo vaisto on jotenkin niin erityinen juttu! Mä luulen, että ehkä keho jotenkin viestittää siitä meille, et kaikki ei ole nyt niin kuin pitäisi. Tekstissäsi oli paljon samoja mietteitä kuin minulla - muistan itkeneeni sinä aamuna, kun päivystykseen lähdettiin miehelleni, että antaa olla viimeinen kerta kun ikinä yritetään, että ei enää yritetä, en pysty tähän ja haluan perua kaiken. Tosiasiassa tietenkin halusin lapsen, enkä peruuttaa kaikkea, mutta sen hetkinen tilanne oli vain aivan kauhea. Tärisin kivusta, pahoinvoinnista ja supistuksista, joten kai tuo on aika loogistakin. Jälkeenpäin olen syyttänyt itseäni jopa siitä, että tunnistin raskauden "liian myöhään"... ihan kun se johonkin muka vaikuttaisi etenkin kun raskauteni oli muutenkin hirmu epätyypillinen oireiltaan (hormoni nousi vasta normaalien kuukautisten jälkeen todella hitaasti ja vuotelin menkkojen odotettuna ajankohtana 4pv kirkasta, oli pahoja päänsärkyjä, hermokipuja ja turvotusta.) Vasta km. vuoto laittoi mut ajattelemaan, että olinko raskaana, kun vuoto oli niukkaa ja tippui jostain todella syvältä. Lopulta tajuan, ettei silläkään ollut mitään merkitystä, en olisi voinut tehdä toisin mitään, mutta siitä olen iloinen, että olin raskauteni alkuajat todella onnellinen vaikkakin autuaan tietämätön raskaudestani.

Mulle tulee kyllä juuri näitä surunpuuskia aina silloin tällöin, kun näen raskausmahoja, mutta ajan kanssa on helpottunut. Ehkä ajattelen, että kaikki aikanaan myös meille. :) Mua kyllä itkettää aina toisinaan, niin kuin nytkin, kun olen lueskellut teidän tuntemuksia, niissä niin paljon samaa kuin itsellänikin
Toiset päivät menee hyvin ja toisena saattaa tulla romahdus, nyt kun olen herkillä näiden vaivojeni kanssa muutenkin.

Voimiksia sinne ja muille myös!

 

[Sammie]

Itsellä tää toinen keskenmeno oli henkisesti paljon raskaampi, koska mulla ei ollut samanlaista epävarmaa fiilistä mikä oli ekassa keskenmenneessä. Tosin ultra-aamuna viikko sitten mulle tuli tunne, että siellä on joko kaksoset tai keskenmeno. No, oli se huonompi vaihtoehto.

Mua pelottaa tulla uudestaan raskaaksi. Kaksikin peräkkäistä keskenmenoa on suht harvinaista, mutta kun ne sattui kohdalle, mietin vaan että varmasti kolmaskin menisi kesken. Miksi se onnistuisi, jos edellisetkään ei onnistuneet? Tämä toinen keskenmennyt raskaus lohdutti mua ja antoi uskoa, että nyt kaikki menee hyvin, mutta sekin onni vietiin. Mitä jos olenkin niin huono tai epäonnistunut, että universumi on päättänyt etten saa enää lisääntyä.

Allekirjoitan tämän! Nyt kun kolmas raskaus alkoi, olen toisaalta kovin yllättynyt ilosta ja onnesta, jota koen, toisaalta ahdistaa ja surettaa pelko siitä, että entä jos tämäkään ei selviä elossa syliin... Hetkittäin olen myös katkera siitä, että aiemmat kokemukset ovat vieneet paljon iloa ja luottoa tältä raskaudelta