Raskaaksi 2019

Oikein kunnon plussa-aalto täällä nyt! :Heartred:hello2

Ite testasin tänä aamuna negan. En ihan tarkkaan tiiä millon ovis oli, mut Flon mukaan tosi myöhään ja nyt oliskin vasta dpo 8. Lämpökäyrä näyttää lupaavalta, mut toisaalta eilen alkoi myös kurkkukipu, joka varmaan pitää lämmöt korkeella. Muuten jotenkin omituisen oireetonta. Alavatsajomotteluakaan ei oo ollut vielä ollenkaan. Sitä on ollut nyt kaikissa edeltävissä epäonnistuneissa kierroissa, mutta myös kakkosen alkuraskaudessa ennen plussaa. Eli siitäkään ei voi päätellä mitään. :grin

Tänään siis kp23/23-26
 

Liitteet

  • 20200227_085956.jpg
    20200227_085956.jpg
    20.9 KB · Katsottu: 100
Juu mulla oli varmaan kemiallinen vaan
entiedä kyl tosin että mitä hittoa nää haamuilut on
eka haamu 10.2 ja sit 25.2
joo ei huolta en mä täältä ryhmästä oo pääsemässä pois ainakaan :hilarious:
mikä ei haittaa koska te tunnutte tutuilta ja turvallisilta, jaksatte tsempata aina ja ootte tukena, ette myöskään tunnu "tuntemattomilta".
Gyne soitti eilen ja sanoi että kuukautisten pitäisi alkaa kohta kun edellisistä oli eilen tasan kuukausi, en tosin usko että vuoto osaa alkaa itsekseen vaikka menkkajomoa jo on välillä tuntunut mutta vuotoa ei näy, eikä ees mitään tuhnua, pitää odotella viikko tai pari ja käynnistää ite teroluteilla, jos ei joku ihme tapahdu.
Hyviä nää terolut kuurit kyllä siinä mieles et multa vei kokoaikasen tiputtelun veks.
 
Niin näyttää meilläkin vihaavan. Oikeesti pelkään et on joku dna-sopimattomuus. Ollaan jotain kaukasia sukulaisia tai jotain :hilarious: tai jotkut kromosomit joista ei yhdessä tuu mitään. Tai saisinko lapsen jonku toisen kanssa helpommin? No, luultavasti joku vika mussa. Miks en oo tuntenu samanlaista oviskipua kuin sillon kun tärppäs? Uskon et se vois liittyä tähän jotenkin, vaikka lääkäri väittää että ei aina tunne kipua vaikka ovulois. Varmasti niin onkin mut miksi tärppäs vaan siitä missä tietty kipu? Vaikka sekin tais olla roskamuna. Kiva ovuloida jollain paskoilla munilla. Ehkä oon liian vanha :wtf: :oops:

Ihan samoja ajatuksia täällä kans ollu et varmaan ei vaan sovita toisillemme tai jotain vastaavaa et jotkut kromosomit ei vaa kohtaa, tai sit en vaan ovuloi tai ääh :sorry: miks tän pitää olla niin vaikeeta :oops:

Pitäis kyl olla enemmän skarppina ton ovulaation tikuttamisen kanssa et näkis tuleeko sellasta kirkuvaa plussaa mulle ollenkaan.
 
Inseminaatio nro3 tehdäänkin jo huomenna, kp10 :eek: Tuli ihan yllättäin tieto tänään kontrolliultrassa, että folli ja limakalvo on jo sellaisissa mitoissa, että hyvä olisi tehdä jo piakkoin. Meinasivat ensin että jo tänään, mutta eivät saaneet tekijää. Apteekin kautta kotiin, illaksi varuiksi Pregnyl-piikki, jos ei ovulaatio+ olekaan vielä.
Tehty, rakkula oli ehtinyt puhjeta jo. Kunpa kolmas kerta toden sanoisi :angelic: Toivon parasta, pelkään pahinta :smiley-angelic002:smiley-angelic008
Eilen oli toisen lääkärin kanssa puhe vielä 4. inseminaatiosta, mutta tämän päivän lääkäri puhui jo IVF:stä, ellei nyt tärppää. Kauhea kun alkoi tämä jo hieman jännittää :schoked025
 
Me päätettiin jatkaa yrittämistä. Tosin en innostu liikoja :grin varovaisesti aletaan yrittämään. Toki tuo nyt vähä stressaa tuo asia ku koronavirus ja sit jos raskaana olisin ja matka varattu egyptiin ja sielä on jo ainaki yksi koronavirus tapaus. Toki osa sitä mieltä että se vastaa " perus influenssaa" ym. Mutta raskaana ollessahan olisi varmaan riskiryhmässä. Joten me katseltiin porukan kans matkakohdetta uusiksi ja kypros tai muu, olis paljon lähempänäkin, lentoaika lyhenis kivasti ja voisin kuvitella raskaanakin olla sen n. 4 tuntia lentokoneessa vaikka vähän ahdistusta oliskin.
Toki tää nyt elää koko ajan, saa nähdä päästäänkö matkalle ollenkaan, tai tärppääkö ees lähiaikoina. :grin
Hirveet oon vaan mun syyllisyyden tunteet keskenmenosta. Siis mun päässä vaan edelleen taistelee se ku olin vaan niin negatiivinen sitä raskautta kohtaan. Että ihan kuin olis kroppa ja mieli hylkinyt sitä alkiota. En tiedä miksi tää syyllinen olo on niin vahva :sorry: vaikka tiedän että se on turhaa.
 
Ei haittaa, ei täällä voi kaikkien tilanteita millään muistaa :p
Mutta ei oo mitään meneillään,mies on joskus sanonnu jotenki että -onhan meillä hyvä näinkin. Mut se oli joskus 6kk kriisin kohalla ymmärsin vähän silleen että ei olis innokas lähtee hoitoihin... pitäs jossain vaiheessa jutella onko vielä sitä mieltä
 
Me päätettiin jatkaa yrittämistä. Tosin en innostu liikoja :grin varovaisesti aletaan yrittämään. Toki tuo nyt vähä stressaa tuo asia ku koronavirus ja sit jos raskaana olisin ja matka varattu egyptiin ja sielä on jo ainaki yksi koronavirus tapaus. Toki osa sitä mieltä että se vastaa " perus influenssaa" ym. Mutta raskaana ollessahan olisi varmaan riskiryhmässä. Joten me katseltiin porukan kans matkakohdetta uusiksi ja kypros tai muu, olis paljon lähempänäkin, lentoaika lyhenis kivasti ja voisin kuvitella raskaanakin olla sen n. 4 tuntia lentokoneessa vaikka vähän ahdistusta oliskin.
Toki tää nyt elää koko ajan, saa nähdä päästäänkö matkalle ollenkaan, tai tärppääkö ees lähiaikoina. :grin
Hirveet oon vaan mun syyllisyyden tunteet keskenmenosta. Siis mun päässä vaan edelleen taistelee se ku olin vaan niin negatiivinen sitä raskautta kohtaan. Että ihan kuin olis kroppa ja mieli hylkinyt sitä alkiota. En tiedä miksi tää syyllinen olo on niin vahva :sorry: vaikka tiedän että se on turhaa.

Tsemppiä yritykseen, toivottavasti pian tärppää! :)
Tunnistan sun mietteet, mut olen sanonut tämän ennenkin, älä syyllistä itseäsi - tiedän, miten vaikeaa se on, mä itsekin etsin kerta toisen jälkeen syytä km. ja olen ollut vahvasti vakuuttunut, että mun kehossa on kaikki pielessä, vaikka lääkärikin todennut että tässä vaiheessa suurin todennäköisyys oli kromosomivirheellä ja, ettei pitäisi alkaa laukalle syiden vuoksi. Tottahan toki mietin syömisiäni ja jopa ajatuksiani, että jos aiheutin tämän itse, mutta tiedän nyt kuitenkin, että niillä ei ole mitään tekemistä tän km. kanssa. Oikeastaan näin jälkikäteen tuntuu minustakin kurjalta myöntää, mutta koin jopa pientä helpotusta siitä, että raskaus meni kesken, koska oma tunteeni, ettei kaikki ole kunnossa, oli niin vahva. Ja tästäkös välillä syyllistän itseäni, mut ajan kanssa olen nyt oppinut näkemään sen puolen, että nuo ajatukset nyt vain kuuluivat asian prosessointiin.
Voimiksia :Heartpink
 
Onhan sitä koronaa nyt Suomessakin :wtf: vähän kyl pelottaa mut ei voi mitään.. muuta kuin käsien pesua kunnolla!
 
Me ollaan kans lähdössä toukokuussa Rodokselle ja kyllä toi korona vähän mietityttää. Ei muuten, mut just mahdollisen raskauden takia. Sehän on tosiaan influenssaa vastaava tauti, mut kyllähän influenssakin on raskaana oleville paha. Influenssan ei onneks pitäis kuitenkaan mitään sikiövaurioita aiheuttaa, mut koronastahan ei vielä tiedetä oikein mitään.
 
Ihan samoja ajatuksia täällä kans ollu et varmaan ei vaan sovita toisillemme tai jotain vastaavaa et jotkut kromosomit ei vaa kohtaa, tai sit en vaan ovuloi tai ääh :sorry: miks tän pitää olla niin vaikeeta :oops:

Pitäis kyl olla enemmän skarppina ton ovulaation tikuttamisen kanssa et näkis tuleeko sellasta kirkuvaa plussaa mulle ollenkaan.

Mulla tulee tumma viiva kyllä mutta ei vaan tärppää. Eikö sulla ole siis viiva vahvistunut?:sad001 raskaustestin siis
 
Mä oon tapellut 7 vuotta jo ton asian kanssa
Ompa tosi lohdullista, itelläkin tosiaan ne siellä yläpäässä joskus jopa pikkusen yli. Saako niitä yhtään sen paremmin yksityiseltä kun julkiseltakaan? Haluis vaan possulkee senkin mahollisuuden että se just vaikuttais siihen raskautimiseen.
 
Zarar ja TiinuLiinu: Kovasti tutun oloisia ajatuksia km liittyen. Itselläni oli tiputtelua koko keskenmenneen raskauden ajan, niin sitten kun km tapahtui, oli olo myös helpottunut kun ei tarvinnut enää pelätä. Nyt itsesyytökset jo helpottavat, mutta olen käynyt psykologilla juttelemassa asiasta.

Monette: Mä aloitin just inositolin ja meinaan syödä ihan kokoajan.
 
Mulla tulee tumma viiva kyllä mutta ei vaan tärppää. Eikö sulla ole siis viiva vahvistunut?:sad001 raskaustestin siis

Oon varmaan väärään aikaan aina liikkeellä, ollut niin outoja kiertoja et en oo saanu ainakaan kiinni koskaan selkeetä ovisplussaa
vaikka ois ollut tosi tummana jo
En myöskään oo tikuttanut joka kk :confused:

Oon mennyt lähinnä olojen ja limojen tarkkailemisella et millon mahdollinen ovis
 
Täällä kp4 menkat lusittu selvästi mut tilalle tuli se et mun rinnat on kasvanut entisestään ja sit niitä kouriin ikään kuin sisältäpäin. Tämän huoleni ilmaisin et ei kai nyt sielläkin jotakin oo.. no, sit menin aurinkoon ja poltin tupakan ja oksennus lensi. Nostaa koko ajan pintaan. Inha olo ja muistan sen krapula olon ku oli raskaana niin juuri se on nyt vaikka tiedän että ei tässä raskaana olla.. huoh ku keho ei usko
 
Oon varmaan väärään aikaan aina liikkeellä, ollut niin outoja kiertoja et en oo saanu ainakaan kiinni koskaan selkeetä ovisplussaa
vaikka ois ollut tosi tummana jo
En myöskään oo tikuttanut joka kk :confused:

Oon mennyt lähinnä olojen ja limojen tarkkailemisella et millon mahdollinen ovis

Miltä rtesti nyt näyttää? Kuvaa?
 
Takaisin
Top