on täällä käyny taas vilkas keskustelu. pakko kommentoida tuota imetysasiaa.
minä lopetin puoltoista kuukautta sitten imetyksen neidin ollessa 1v8kk. itsellä myös isot rinnat, ja nyt muistui taas mieleen kuinka vaikeaa se aluksi oli, kun vauvan suu on niin pieni ja rinta täynnä maitoa (kiitos rintakumien). huh.
onneksi lapsen kummitäti tuli osastolle moikkaamaan niin sain häneltä neuvoja.
kätilöitä ei kiinnostanut mikään muu kuin että vauvan pitää olla vaippa ja pipo päässä sekä imuote. ei kätilöiltä muuta neuvoa saanut imetykseen kuin jokainen kävi vain imuotteen tarkastamassa, huoh.
neidillä tippuikin yllättäen paino 10,1% (10% on maximi. jouduttiin olee sairaalassa yhteensä sitten 4vrk) ni kylläpä ne sitten oli ihmeissään et mistähän johtui. maito minulla nousi hyvin pian. lisämaitoa neiti sai yhden kerran ruiskulla, kun kätilöt vahtivat lasta hetken toisena yönä et sain edes sen 5h nukuttua.
voi sitä pumppaamista ja syöttämistä.
oli se kovaa hommaa kun väkisin piti toista herätellä, mutta ei paljoa (suunniteltu) sektioarpi haitannu menoa. vauvalla jäi sitten päälle toi 3h välein syöttö jota on jatkunut varmaan viimevuoden loppuun saakka. edelleen heräilee öisin mut vihdoin imetyksen loputtua heräily satunnaista.
piti lopettaa imetys, koska tottakai(!) ajattelin senkin olevan osasyy keskenmenoon sekä meillä imetystä oli vain enää öisin.
imetys on niin mun juttu
ja jos luoja meille suo sen toisen lahjan niin imetän häntä varmaan vielä pidempään (toki luulenpa ettei toista tuommoista tissitakiaista voi syntyä juuri minulle).
yksi hyvä juttu tässä ettei raskaus ole vielä alkanut niin pääsen täällä jyväskylässä uuteen sairaalaan synnyttämään eikä tarvii homeisissa tiloissa olla.
sorry omanapailut. eilisen työillan jälkeen taas ihan ulapalla.