/30/ kolmas toiveissa /ya 5/2019 /kkm 10/19
Mä olen viime viikkoina katsellut noita eri maiden Say yes to the dress -ohjelmia. Itken liikuttuneena samalla, kun ne morsiamet itkee onnellisena pukuvalinnastaan. :bag: Eilen mies kysyi, että mikä mulla on hätänä ja yritin selittää sille myötäiloa, mutta ei tainnut ihan tajuta.
saako udella onko hääpäivä kenties 2.2.20
mikä ihana lapsi minulla! Meinasi ihan onnen kyynel vierähtää jutellessa.
Minkälainen puku sulle tulee? Jos saa olla utelias
Sormuksiin kaiverrettiin 02.02.2020, olisi palindromi ilman pisteitä.
Joo, mies halusi tuon päivän. Kuulemma muistaa sen helposti.
Mua kosittiin vasta jouluna, joten jouduin ottamaan jo kertaalleen käytetyn kompromissipuvun ajanpuutteesta johtuen. Pidän siitä onneksi päivä päivältä enemmän, eikä se maksanut paljon, mikä on plussaa. Mekko on norsunluunvalkoista satiinia, siinä on sydänpääntie (olkaimeton) ja nyöritys selässä. Se on vartalonmyötäinen lantiolle, josta hame lähtee levenemään. Mekossa on kangasvetoja, jotka kerääntyy vyötärön toiselle puolelle. Oma mekko on nyt ompelijalla. Se on aika samanlainen, kuin tuossa kuvassa, mutta mun puvussa noita vetoja on vähän vähemmän ja ne kiinnittyy ylemmäs. Mulla on myös blingblingvyö, en vaan voi elää ilman pientä blingiä.
View attachment 85803
Mikä tuossa mekossa sitten mättää? En tiedä. Ehkä se, ettei vaihtoehtoja oikeastaan ollut, tai ei ainakaan aikaa paremman puvun etsimiseen. Mekko kävi jo kertaalleen ompelijalla pienennettävänä, mutta se oli pakko viedä sinne vielä uudestaan, koska se oli edelleen löysä. Käytetty pukuhan kannattaa ottaa hieman liian isona, koska niille on aina tehtävä jotain muokkauksia ja isommassa on, mitä muokata. Olen kuitenkin laihtunut viime kesästä paljon (kilpirauhanen toimii, en ole laihiksella), joten en ihan hahmottanut omaa nykyistä kokoani ja niinpä mekkoa joudutaan kaventamaan lopulta 3 kokoa pienemmäksi, mikä on jo haaste ompelijalle.
kiinnostaa, kun suunnitellaan kesälle häitä. Hyvin samalla konseptilla kun te
meillä kun on muutenkin siviilivihki maistraatissa, niin ei liity varsinaisesti mitenkään itse juhliin. Varsinkin jos teen kuolemaa kohtusyöpään:banghead: päätettiin sitten jättää kumminkin kesälle. Jos siitä tulisi enemmän fiilistä kun on vihkiminen ja juhlat edes samassa kuussa
Tuli häistä mieleen (taas ihan ohi tän raskaus aiheen) otin yhden suoratoistokanavan kokeiluun, että voi katsoa unelmahäät
Onpa ihana
Tänään kyllä ehdotin ukolle, että pitäiskö mennä jo helmikuussa naimisiin jossain häätempauksessa
Mies raukka. Se on saanut osansa mun syöpähöyryistä. Se jo kielsi etten saa mainita koko kamalaa sanaa enää, ennen kun siihen on oikeesti aihetta
Ihanaa, häät tulossa teilläkin!
Eiköhän vuodoille lopulta löydy joku muu selitys, toivon tosiaan ettei ole vakavaa.
Meillä on siviilivihkiminen juhlapaikalla. Mies olisi halunnut mennä naimisiin ihan vaan kahdestaan, minä taas kirkkohäät. Kumpikin meistä on joustanut paljon, ollaan ihan eri linjoilla häiden suhteen. Ihme, että ylipäätään saadaan mentyä naimisiin. Ollaan silti nyt molemmat tyytyväisiä järjestelyihin.
tuuhan kertoo sitten miten juhlat onnistui. Me ollaan niin samoilla linjoilla, kun olla ja vaan voi apua, tää alkaa kuulostaa siltä, että huidellaan tuolla kohta samanlaiset toppatakit päällä, eikä tiedetä mistä toinen alkaa ja mihin toinen loppuu
tai että haluaa erota. Joo, ehkä mä vähän ylireagoin, mutta kun 11 vuoden jälkeen käyttäytyy kuin vieras kylmä ihminen, nii ei kai se oo ihmekään 
mä tosin kävin lähellä eroa ja sitten tajusin et se ois ollu virhe. Onneks saatiin korjata tilanne ja itse tajusin olleeni kylmä. Koita puhua. Jos hän ei oo puhu eikä lohduta niin valitettavasti se ei kovin hyvä asia ole kysy häneltä että entä jos ette odottaisi taukoa vaan antaisitte vauvan tulla jo nyt. Sillä ainakin selviää mitä mieltä hän on vauvasta :) Tsemppiä raastavaan tilanteeseen 
Sori myöhäinen vastaus, joo edellinen alkoi juuri vhh aloituksen jälkeen! Joku sanoi silloinkin että se olisi voinut olla syy, en tiedä ehkä näin on!Menee ohi raskausjuttujen, mut noudatatko millaista vhh? Lasketko hiilareita? Jos, niin millä määrillä menet?
Jostakin joskus (luotettava lähde
Voi harmi että teilläon tuollainen tilanne meneillään! Oletko yrittänyt kertoa hänelle miltä hänen teonsa tuntuvat sinulle ja vaikka hän tekisikin niitä tiedostamatta niin ne satuttavat? Vaikeita keskusteluita, mutta voi olla joku asia mikä häntä vaivaa tai stressaa, hän voi ajatella ettei osaisi hoitaa vauvaa enää, epäilee että kaikki ei ole hänessä ok tms. Suosittelisin, että laitatte lapset hoitoon ja sitten vain keskustelette ilman mitään ruutu-aikaa. Ostin kerran meidän alkusuhteen aikana tuollainen kuppi mihin pystyi laittamaan päivän tunne. Punainen oli positiivinen, valkoinen oli neutraali, ja musta oli sitten negatiivinen. Me ei päästy käyttämään sitä koska hyvin kerrottiin olotilastamme aina, toki te olette olleet pidempään yhdessä myös!Pakko tulla tänne purkamaan pahaa mieltä. Jotenki tuntuu, että mies on muuttunut. Tai sit mä oon muuttunut herkemmäksi tai kun edelleen mieli on herkillä. Viime päivinä ei mies oo enää ottanut illasta kainaloon katsomaan elokuvaa, kun esikoinen on nukahtanut tai jos menny lähelle, nii näyttänyt lähinnä siltä että ärsyttää kun oon siinä, ilmeet ja eleet.
Tänää viimeks kun menin viereen ja yritin kainaloon, ei ees käsi noussu, vaan tuijotti puhelinta, ja kulmat vähän kurtussa, ei edes päälle katsonut, eli en siis päässyt kainaloon, en saanut mitään kontaktia joten nousin ylös toiselle sohvalle, joten esikoinen istui siihen miehen viereen istumaan, nii jo vetäs lapsen kainaloon ja unohtui puhelimen jutut, vaikka ei esikoinen ees halunnut just sillon kainaloon mennä,vaan katseli pikkukakkosta. Tuli sellanen olo etten vaan kelvannut siihen jostain syystä :/ he siis useinkin katselevat niin lastenohjelmia, että esikoinen kainalossa, mut tuossa oli selvästi joku näyttäminen, että minä en nyt jostain syystä kiinnostanut. :/
Oon puhunut asioita, jotka tämä sitten kertoo hetken päästä uutena juttuna, esim. Joku uutinen, eli ei kuuntele mua kunnolla.
Ja nytki meni nukkumaan ilman, että sano hyvää yötä, vasta ku huusin perään että hyvää yötä, nii tuli jotain epämääräisesti että öitä. Me siis yleensä mennää yhtäaikaa nukkumaan, kun samanlaine rytmi, nyt ei edes kysyny tuunko jo sänkyyn, ei antanut hyvän yön suukkoa eikä edes halia tai mitään, mitä aina tekee jos mennään eri aikaan nukkumaan. Ja ei oo ollu mitään riitaa aikoihin mistä olis vihainen.
Eihän tää mikään iso juttu sinänsä, mutta iski kyllä aika yksinäinen ja huono fiilis, ollaan kuitenki toimittu suht samalla tavoin kohta 11 vuotta joten on outoa yhtäkkiä ihan eri käytös. Sanoin kyllä miehelle että ihan kuin välttelisit mua, tai olisit vihainen jostain. Ei sanonu mitään, esitti nukkuvaa. Näin siis keittiöstä, että kurkkas puhelintansa, nii tiesin että oli hereillä vielä.
Tietty se nyt sit kohta ilmoittaa että ei haluakaan toista lasta ollenkaan ja siksi käytös on tuollasta
Menee kyllä usko kaikkeen, kun ei lääkkeilläkään saada kuriin. Ehkäpä luget testiin seuraavaksi, niistä tais muillakin olla parempia kokemuksia kuin terolutista.