Raskaaksi 2019

[dimou]

Juu on tullut pientä ajoittaista pahoinvointia ja kaikki muukin oireilu pysynyt vieläkin. Nii ja sit nyt on tullut aikamoista turvotusta vatsaan varsinkin iltasin.
Tänään olis menkoista laskien 5+0 ja varhaisultra on vasta 28.10, sitä kovasti nyt odotellaan
Mutta itsellä kyllä nyt tullut jotenkin aika luottavainen olo tän raskauden suhteen, varmaan johtuu siitä kun oireitakin niin paljon.
Kiitos kysymästä Täällä mä lueskelen teidän juttuja edelleen, mutta en oo viitti nyt liikaa hehkuttaa tätä raskautta täällä kuumeilu keskusteluissa

Keskiviikkona sain jo tälläsen testiin

Aa, siihen oli vielä noin kauan. Jotenki muistelin että olisit jo pidemmällä. Mutta eipä siinä, hyvältä kuulostaa oireilut, kovasti tsemppiä tuleviin koitoksiin

Meilläkään ei oo lapsivapaata kun joskus ja jouluna, koska kaikki sukulaiset asuu useamman sadan kilsan päässä. Vielä ei oo niin akuuttia tilannetta osunut, että oltais palkattukaan vahtia esim MLL:n kautta. Ollaan niin kotinysveröitä miehen kanssa muutenkin, että meille riittää parisuhdeajaksi netflix ja sipsipussi lapsen nukkumaanmenon jälkeen

 

[Mamimam]

Meilläkään ei ole mahdollisuutta lapsivapaaseen. Miehen vanhemmat eronnut. Äidin kädet on niin kipeät ettei pysty. Isä ei varmaan osaisi olla 11kk kanssa. Mun vanhemmat taas asuu huitsin kuusessa ja mutsi on töissä ja koulussa aina joten mun faijan pitäis kattoo. Enkä usko että hänellä hermo kestäisi. Meidän lapsivapaa on ollu max 2h kun mun sisko on katsonut.

Mikä tohon greippumehuun tulee oon lukenut että sitä kannattaa juoda jos yrittää tyttöä. Poika siittiöt on nopeampia ja tyttö siittiöt vahvempia. Jos pH taso on koholla poika siittiöt on "poissa" pelistä. Sorruin lukemaan kaikkea paskaa kun mies haluis niin kovasti tytön pojan lisäksi. Tiedä häntä onko faktaa vai fiktiota

 

[mangustimamma]

Meillä saadaan kyllä iltalapsivapaata hirveän hyvin, halutessamme saadaan jopa usemman kerran kuukaudessa lähteä ulos lasten nukutuksen jälkeen mutta harvoin tätä käytetään kun ei jakseta niin myöhään lähteä. Ehkä kerran yhdessä tai kahdessa kuukaudessa saadan lähdettyä jo aiemmin. Tukiverkko on lähinnä lasten mummi, joka on todella paljon läsnä arjessa, lähinnä koko illan vapaita rajoittaa se ettei esikoinen meinaa käydä nukkumaan kun mummi on talossa eikä mummi jaksa valvoa pikkutunneille sängystä karkailevan taaperon kanssa. Pari kertaa vuodessa on toinen yöpaikkamahdollisuus, jota ollaan käytetty kun on ollut tarve saada lapset pois kotoa. Lähinnä remppaan liittyviä juttuja oli kesällä pari kertaa, kun ei haluttu lapsia pahimpia myrkkyjä haistelemaan.

Kysyn tuosta keltarauhastuesta vielä, että oliko jollain jotain hormonivalmistetta lähinnä keltarauhasen vajaatoiminnan ajatuksella käytössä ja jos on, niin mitä ja millaisella annoksella? Onko tullut millaisia haittoja? Miten pitkän yrityksen jälkeen saitte? Mietin vielä sitä gynelle hakeutumista, kun joka penni tarvittaisiin nyt kipeästi remppalainoihin... Toki jos lääke auttaisi tulemaan raskaaksi niin olisi joka pennin arvoinen, mutten viitsisi maksaa turhasta gynekäynnistä sitten jos ei reseptiä herukaan.

Niin, ja anteeksi kauhea omanapailu :bag: ja tsemppiä jokaiselle hurjasti omiin tilanteisiin.

 

[tiinaO_o]

Me ollaan vasta viime aikoina alettu enemmän pyytää lastenhoitoapua. Miehen vanhemmat ottaa lapsia harvemmin hoitoon (yleensä keksivät aina jonkun syyn mikseivät voi vahtia) mutta mun isä vahtii tyttöjä mielellään puolisonsa kanssa. Viimeksi olivat meillä kesäkuussa pari yötä kun lähdettiin lapsivapaisiin häihin viikonlopuksi. Mun äiti asuu kauempana mutta yleensä saadaan ainakin muutama tunti kahdenkeskistä aikaa kun äitiä nähdään.

Mun tunteet kyllä niin aaltoilee tän keskenmenon kanssa. Muutama päivä kkm-tiedon jälkeen itkin vauvan menetystä. Itse tyhjennyksen aikana olin henkisesti aika tyyni, keskityin enemmän fyysiseen vointiin. Nyt oon perjantaista lähtien potenut hirveää syyllisyyttä keskenmenosta ja saatan alkaa yhtäkkiä vaan itkemään kun mietin asiaa. Mua pelottaa ihan kauheasti huominen töihin meno ja työkaverien kohtaaminen. En tiedä kerronko keskenmenosta vai en. Mua pelottaa että alan heti vaan itkeä jos joku kysyy syytä mun poissaololle. Onneksi huomenna ei ole asiakkaita kun olis pitänyt olla etäpäivä. Saa nähdä miten rouvan käy..

 

[Aida*]

Mikä tohon greippumehuun tulee oon lukenut että sitä kannattaa juoda jos yrittää tyttöä. Poika siittiöt on nopeampia ja tyttö siittiöt vahvempia. Jos pH taso on koholla poika siittiöt on "poissa" pelistä. Sorruin lukemaan kaikkea paskaa kun mies haluis niin kovasti tytön pojan lisäksi. Tiedä häntä onko faktaa vai fiktiota

Tuo tyttö- ja poikasiittiöiden nopeus/kestävyys ero on tutkitusti urbaanilegendaa. Niissä ei siis sellaisia eroja ole. Eli erilaiset ajoittamiset tms. ei auta. Se mikä musta oli tosi mielenkiintoista niin nyt on tehty jo tutkimusta, jonka mukaan munasolukin saattaa valikoida siittiöitä eli osaltaan olla mukana sukupuolen valinnassa vaikka periaatteessa siittiöt kromosomit sen "määrää".

Onko teillä muuten toiveita sukupuolen suhteen? Minä ajattelin ennen esikoista että tottakai meille tulee tyttö (koska perheessä on lähes pelkästään tyttöjä), mutta raskaana tuli tosi vahva poikaolo. Ja poikahan sieltä sitten tuli. Toiseksi olisi tavallaan ihana saada tyttö että olisi yksi molempia, mutta toisaalta taas olisi ihanaa että olisi veljekset. En osaa päättää. No, kunhan vain sen lapsen saisi, ihan sama kummanko.

 

[jamm]

Tuo tyttö- ja poikasiittiöiden nopeus/kestävyys ero on tutkitusti urbaanilegendaa. Niissä ei siis sellaisia eroja ole. Eli erilaiset ajoittamiset tms. ei auta. Se mikä musta oli tosi mielenkiintoista niin nyt on tehty jo tutkimusta, jonka mukaan munasolukin saattaa valikoida siittiöitä eli osaltaan olla mukana sukupuolen valinnassa vaikka periaatteessa siittiöt kromosomit sen "määrää".

Onko teillä muuten toiveita sukupuolen suhteen? Minä ajattelin ennen esikoista että tottakai meille tulee tyttö (koska perheessä on lähes pelkästään tyttöjä), mutta raskaana tuli tosi vahva poikaolo. Ja poikahan sieltä sitten tuli. Toiseksi olisi tavallaan ihana saada tyttö että olisi yksi molempia, mutta toisaalta taas olisi ihanaa että olisi veljekset. En osaa päättää. No, kunhan vain sen lapsen saisi, ihan sama kummanko.

Mä oon luullu että tytöt säilyy pidempään mutta pojat nopeempia.

Tyttö meillä enemmän mielessä, mutta kumpikin käy, kunhan saisi edes yhden lapsen joskus Nälkä varmaan kasvaa syödessä, mutta nyt pelottaa että saako sitä yhtäkään koskaan.

 

[jamm]

Täällä dpo15 ja kp32 eikä vieläkään menkkoja.. No jospa huomenna sitten.

 

[Jesbe]

Meillä saadaan kyllä iltalapsivapaata hirveän hyvin, halutessamme saadaan jopa usemman kerran kuukaudessa lähteä ulos lasten nukutuksen jälkeen mutta harvoin tätä käytetään kun ei jakseta niin myöhään lähteä. Ehkä kerran yhdessä tai kahdessa kuukaudessa saadan lähdettyä jo aiemmin. Tukiverkko on lähinnä lasten mummi, joka on todella paljon läsnä arjessa, lähinnä koko illan vapaita rajoittaa se ettei esikoinen meinaa käydä nukkumaan kun mummi on talossa eikä mummi jaksa valvoa pikkutunneille sängystä karkailevan taaperon kanssa. Pari kertaa vuodessa on toinen yöpaikkamahdollisuus, jota ollaan käytetty kun on ollut tarve saada lapset pois kotoa. Lähinnä remppaan liittyviä juttuja oli kesällä pari kertaa, kun ei haluttu lapsia pahimpia myrkkyjä haistelemaan.

Kysyn tuosta keltarauhastuesta vielä, että oliko jollain jotain hormonivalmistetta lähinnä keltarauhasen vajaatoiminnan ajatuksella käytössä ja jos on, niin mitä ja millaisella annoksella? Onko tullut millaisia haittoja? Miten pitkän yrityksen jälkeen saitte? Mietin vielä sitä gynelle hakeutumista, kun joka penni tarvittaisiin nyt kipeästi remppalainoihin... Toki jos lääke auttaisi tulemaan raskaaksi niin olisi joka pennin arvoinen, mutten viitsisi maksaa turhasta gynekäynnistä sitten jos ei reseptiä herukaan.

Niin, ja anteeksi kauhea omanapailu :bag: ja tsemppiä jokaiselle hurjasti omiin tilanteisiin.

Tosta progesta, Suomessa paljon terolutin käyttäjiä ja se mullakin oli. Progesterona mulla ollut muissa paitsi tässä kierrossa ja se oli 100mg per pv mutta vastaa tuota terolutin 10mg koska dydrogesteron ja progesteroni pelkästään. Mutta se aiheutti 6ssa päivässä läpi vuodot mulla joka en ikinä tiputtelee kuin mensujen aikaan jos silloinkaan mut yritettiin paksuntaa mun limistä. Onnistu liiankin hyvin. Nyt ilman meen mut yritän syödä progea luomusti tukevia ruokia.

Tuo tyttö- ja poikasiittiöiden nopeus/kestävyys ero on tutkitusti urbaanilegendaa. Niissä ei siis sellaisia eroja ole. Eli erilaiset ajoittamiset tms. ei auta. Se mikä musta oli tosi mielenkiintoista niin nyt on tehty jo tutkimusta, jonka mukaan munasolukin saattaa valikoida siittiöitä eli osaltaan olla mukana sukupuolen valinnassa vaikka periaatteessa siittiöt kromosomit sen "määrää".

Onko teillä muuten toiveita sukupuolen suhteen? Minä ajattelin ennen esikoista että tottakai meille tulee tyttö (koska perheessä on lähes pelkästään tyttöjä), mutta raskaana tuli tosi vahva poikaolo. Ja poikahan sieltä sitten tuli. Toiseksi olisi tavallaan ihana saada tyttö että olisi yksi molempia, mutta toisaalta taas olisi ihanaa että olisi veljekset. En osaa päättää. No, kunhan vain sen lapsen saisi, ihan sama kummanko.

Ei mitään toivetta. Mulle on paljon paljon hoettu (meediot ja kaverit ja psykokinesiologi) et tyttö tulis ja yhden kuulemma tekisin. No nyt oli yksi joka sanoi et edelleen hän näkee et tyttö tulee mutta ilmeisesti kohtalo muuttunut eli teen myöhemmin pojan. Itse uskon että ei ole merkitystä kumpi, kunhan tulis joskus. Jos tietäisin päivämäärän milloin hän maailmaan tulee niin voisin ottaa rennosti.

ON. Kauhea nippailu kyl nyt tuolla alhaalla varmaan liittyy eiliseen seisomiseen ja enemmänkin ku seiso mut silti. Ja tissit on.ku mustelmilla, tätä ei kyllä oo ollu ennen. Toisaalta koko rintakehä on ku oisin tehny salilla jumppaa huoh

 

[Jesbe]

Täällä dpo15 ja kp32 eikä vieläkään menkkoja.. No jospa huomenna sitten.

Ootko muuten testannut?, en muista yhtään

 

[Jesbe]

Lapsivapaata on täällä aina, kun esikoista kuumeillaan...

Ensi viikolla menen labraan, sitten lääkärille. Saas nähdä, mitä sanoo kilppariarvoista. Jotenkin olen itse vanhojen arvojen valossa melko varma, että tyroksiinista voisi apua raskautumiseenkin olla

Tsemppiä itse kullekin omaan tilanteeseen! Onko lähipäivinä testaajia? :)

Mullaki olo et tyroksini auttaisi kun mulla on omat lämmöt niin alhaiset ja on oireita samoja ku pentuna (sairastin kilpirauhasen vajaatoimintaa 12 vuotiaasta 17 vuotiaaseen asti) voi siis parantua jos tulee myöhemmin ku ihan pikkuisena.

Täällä dpo5 eli ei testailua ihan heti. Tosin kauan sitten tilatut r-testit ja ovistestit on haettavissa huomenna niin testaan ensin sen blancon ja sit lähden kokeileen myöhemmin jos menkut ei tuu.

 

[jamm]

Ootko muuten testannut?, en muista yhtään

Eilen viimeks negaa. Ja nyt testit loppu :D

 

[Jesbe]

Eilen viimeks negaa. Ja nyt testit loppu :D

Ah no jos tulis kumminki plus.. Olis kiva ku tulis vaavi uutiset sinulta taas

 

[Mamimam]

Tuo tyttö- ja poikasiittiöiden nopeus/kestävyys ero on tutkitusti urbaanilegendaa. Niissä ei siis sellaisia eroja ole. Eli erilaiset ajoittamiset tms. ei auta. Se mikä musta oli tosi mielenkiintoista niin nyt on tehty jo tutkimusta, jonka mukaan munasolukin saattaa valikoida siittiöitä eli osaltaan olla mukana sukupuolen valinnassa vaikka periaatteessa siittiöt kromosomit sen "määrää".

Onko teillä muuten toiveita sukupuolen suhteen? Minä ajattelin ennen esikoista että tottakai meille tulee tyttö (koska perheessä on lähes pelkästään tyttöjä), mutta raskaana tuli tosi vahva poikaolo. Ja poikahan sieltä sitten tuli. Toiseksi olisi tavallaan ihana saada tyttö että olisi yksi molempia, mutta toisaalta taas olisi ihanaa että olisi veljekset. En osaa päättää. No, kunhan vain sen lapsen saisi, ihan sama kummanko.

Kuten varmaan mun aikasemmasta postauksesta kävi ilmi mies tahtoisi tytön. Itse tahtoisin ehkä pojan koska sitten olisi juurikin veljekset. Mutta siis ollaan puhuttu että kumpi tahansa kuhan vaan raskaus menee hyvin ja lapsi on terve ni ei väliä mikä sukupuoli. Pojan kanssa päästäis ehkä "helpommalla" kun meillä on esikoinen poika ja kaikki tavarat poika väreissä ja pelkään suoraan sanottuna jos tulis tyttö et sekoaisin niiden kaikkien super söpöjen vaatteiden takia

 

[Nannu]

Mulle lapsen sukupuoli on aika yhdentekevä asia. Meillä on yksi poika, joka toivoisi itselleen pikkuveljeä. Hän puhuu aika usein "sitten kun olen koululainen ja mulle tulee pikkuveli", mutta olemme sanoneet, että sitä ei voi tietää, tuleeko pikkuveli vai pikkusisko ja koska tulee vai tuleeko koskaan. Hän ei tietenkään tiedä, että yritämme vauvaa, mutta hän pitää jostain syystä itsestäänselvyytenä, että meille tulee joskus vielä vauva. Näen ehkä itseni jotenkin enemmän poikien äitinä, mutta ottaisin tyttärenkin ilolla vastaan.

Niin ja lapsivapaata saamme kyllä halutessamme, kaikki isovanhemmat ovat aktiivisesti mukana lapsen elämässä. Ehkä noin kuukauden-kahden välein lapsi käy jonkun isovanhemman luona yökylässä. Ensimmäistä kertaa hän oli yökylässä kylläkin vasta n. 2,5-vuotiaana omasta pyynnöstään.

 

[tiinaO_o]

Mulla on jostain syystä jäänyt päähän ajatus siitä, että meille tulisi vain tyttöjä ja kaksi tyttöä on jo ennestään. Poika olisi iloinen yllätys. Pääasia olisi, että terve lapsi joskus saadaan.

 

[Jesbe]

Mulla on jostain syystä jäänyt päähän ajatus siitä, että meille tulisi vain tyttöjä ja kaksi tyttöä on jo ennestään. Poika olisi iloinen yllätys. Pääasia olisi, että terve lapsi joskus saadaan.

Itsekin tarkoitin että sukupuoli on Ei tärkeä vaan et olis terve. Kunhan sais sen vauvan olisi hyvä ja toivon et terve on. Meillä on suvussa esim cp vammaa ja downia ja sitte kromosomivikaa muutoinkin et on vaikea oppia ja adhd itsellä jotenkin toivon että ei tulisi mitään sukuvikoja pahempia. Tytön äitinä olisin varmasti jotenkin tosi herkkä, oon aina salaisesti toivonut poikaa mutta kumpi vain.

 

[dimou]

Kaikki otetaan vastaan jotka meille haluavat tulla, olivat sitten tyttöjä tai poikia tai jotain siltä väliltä Me kasvatetaan muutenkin sillä tavalla sukupuolisensitiivisesti, että ei ole mitään värikoodeja tai oletusleluja tai muutakaan sukupuolitettua. Yksilö edellä mennään. Meidän poikaoletettu tykkää keltaisista ja oransseista ja vihreistä vaatteista, leikkii paljon palloilla ja palikoilla ja vesiväreillä, rakastaa auttaa kokkaamisessa ja siivoamisessa ja remontoinnissa jne.

Tässä on tullut myös huomattua se, kuinka häilyvä ja venyvä käsite on "terveys". Totta kai se olisi ihannetilanne, ettei lapsella ole koskaan mitään ongelmaa, max joku flunssa tai korvatulehdus kerta vuoteen ja muuten saisi mennä viipottaa eteenpäin ilman huolia. Mutta toisenlaisillakin lähtökohdilla pärjää ja on mahdollisuus hyvään, onnelliseen elämään.

Esikoinen on meillä tosiaan diagnosointiprosessin keskellä, ja olen paljon miettinyt tätä asiaa. Olen salaa miettinyt, että olisi ihanaa saada myös "normaali" lapsi, niin pääsisi kokemaan senkin kun kaikki sujuu kuin tanssi, mutta samantien näiden ajatusten jälkeen iskee kyllä myös kauhea syyllisyys. Että arvotanko ihmisiä (varsinkaan omaa lastani) nyt jotenkin ominaisuuksiensa perusteella. Omat vahvuutensa ja positiiviset puolensa kun tottakai hänessäkin on. On valtavan ihana ja äärettömän rakas. Eikä niitä vaikeuksiakaan sillä tavalla jatkuvasti mieti, ovat meidän tavallista arkea.

Eli toisin sanoen, pitäisi tehdä koulujuttua ja pohdin tämmöisiä, koska olen jumissa tehtävän kanssa

 

[Jesbe]

Rupesin vielä miettimään että mitä oon tehny eri tavalla on se et vaihdoin myoinositolivalmisteen vain B Complexiin jossa inositolia ja sitä b6 ja b12 kun niitä myös suositellaan yleiseen hyvinvointiin ja sitte ku otin sen onagran taas käyttöön eli ilraprimoöljy (helokki) vaikka sen vaikutus näkyykin noin 3kk sisällä vasta mutta se ollut vastikään käytössä. Ja kyl ovuloin muutenkin todistetusti silloin tällöin mutta en joka kuukausi kyllä ja ne on monesti liian pieniä ne follit. Nyt oli paljon folleja/kystia mutta kuitenkin 3 hyvänkokoistakin joten ultrassa jo oli positiivinen fiilis ja rentous jatkuu. Oon parista asiasta miehelle valittanut mutta en osaa olla yhtään vihainen oikeasti. Kauhean laiska ja väsy olo vain ja tosi itsevarma. Otettava nyt kaikella ilolla sekin vaikkei plus tuliskaan heti.

 

[Jesbe]

Kaikki otetaan vastaan jotka meille haluavat tulla, olivat sitten tyttöjä tai poikia tai jotain siltä väliltä Me kasvatetaan muutenkin sillä tavalla sukupuolisensitiivisesti, että ei ole mitään värikoodeja tai oletusleluja tai muutakaan sukupuolitettua. Yksilö edellä mennään. Meidän poikaoletettu tykkää keltaisista ja oransseista ja vihreistä vaatteista, leikkii paljon palloilla ja palikoilla ja vesiväreillä, rakastaa auttaa kokkaamisessa ja siivoamisessa ja remontoinnissa jne.

Tässä on tullut myös huomattua se, kuinka häilyvä ja venyvä käsite on "terveys". Totta kai se olisi ihannetilanne, ettei lapsella ole koskaan mitään ongelmaa, max joku flunssa tai korvatulehdus kerta vuoteen ja muuten saisi mennä viipottaa eteenpäin ilman huolia. Mutta toisenlaisillakin lähtökohdilla pärjää ja on mahdollisuus hyvään, onnelliseen elämään.

Esikoinen on meillä tosiaan diagnosointiprosessin keskellä, ja olen paljon miettinyt tätä asiaa. Olen salaa miettinyt, että olisi ihanaa saada myös "normaali" lapsi, niin pääsisi kokemaan senkin kun kaikki sujuu kuin tanssi, mutta samantien näiden ajatusten jälkeen iskee kyllä myös kauhea syyllisyys. Että arvotanko ihmisiä (varsinkaan omaa lastani) nyt jotenkin ominaisuuksiensa perusteella. Omat vahvuutensa ja positiiviset puolensa kun tottakai hänessäkin on. On valtavan ihana ja äärettömän rakas. Eikä niitä vaikeuksiakaan sillä tavalla jatkuvasti mieti, ovat meidän tavallista arkea.

Eli toisin sanoen, pitäisi tehdä koulujuttua ja pohdin tämmöisiä, koska olen jumissa tehtävän kanssa

Mulla on samat ajatukset. Tosin jos ultrassa kävisi ilmi hankala poikkeavuus niin en tiedä mitä tekisin. Se olisi vaikea vaikea päätös. Lähinnä terve oli perusterve eli ei cp vamma tms. Adhdn kanssa itsekin elän ja esim tämä kromosomipoikkeus on vain että on ollut vaikea oppia ja käytös "oudohko" joskus. Tätä siis muutamalla suvussa. Mutta muuten oon ihan valmis flunssat ja muut ja jos nyt we adhd on niin sitten on. Ja jos poika tykkää nukeista olkoon, jos tyttö autoista niin mitä väliä. Me ollaan kaikki yksilöitä ja kummipoikani 3vuotiaana pukeutui mekkoihin ja kokeili vähän meikkiä. Vastaan tuli myös perhe jossa isompi tyttö ja pikkuinen tyttövauva jolla oli mekko ja kukkapanta ja hänen noin 1 ja puolivuotias isoveli oli halunnut samanlaisen mekon ja kunnon bling bling tiaaran (ilmeisesti jonkinlainen kuopuskateus) ja tämä äiti oli antanut pukea ne ja oli ihan normaalisti. Minusta ihailtavaa ja juuri miten itse toimisin. Kukin tyylillään. Minusta on ikävä kun vanhempia arvostellaan joka asiassa, ei ole sitä yhtä oikeaa tapaa. Oma opinnäytetyö oli lapsen kehitys "normaalisti" 0-6 vuotiaaksi ja isoja eroja oli, mikä toinen oppi nopeaa tuli perässä jossain muussa asiassa joten ei minusta ole sitä just oikeaa kaavaa. Ja aina se maalaisjärki

 

[Edz]

Sukupuolikeskusteluun osallistun; mulla ei oo väliä, että kumman sukupuolen edustaja lapsestani tulisi. Meiän ulkonäön puolesta piirteet sopivat enemmän pojalle kuin tytölle, mutta kumpi tahansa on tervetullut.