Raskaaksi 2019

Oletteko te kertoneet vanhemmillenne yrityksestä?

Itse kerroin isälleni mut me puhutaan tosi paljon ja osan vuotta viettää minun luona etelässä. Niin sille kerroin ja se näki mun alkuraskauden viimeksi ja nyt sitte en oo puhunut mitään ennen ku itse tiedän. Äitini ei tiedä eikä tarvitse ku se aina tuomitsee kaiken

Läheisin ystäväni tietää ja molempien vanhemmat on varmasti arvanneet. Entiselle ja nykyiselle työparille olen myös kertonut. Kaveriporukassa kerroin joku aika sitten, kun keskustelunaihe liippasi läheltä. Asiasta ei ole sen jälkeen puhuttu ja luulen, että tipun porukasta pois siinä vaiheessa, kun äidiksi tulen.
 
Läheisin ystäväni tietää ja molempien vanhemmat on varmasti arvanneet. Entiselle ja nykyiselle työparille olen myös kertonut. Kaveriporukassa kerroin joku aika sitten, kun keskustelunaihe liippasi läheltä. Asiasta ei ole sen jälkeen puhuttu ja luulen, että tipun porukasta pois siinä vaiheessa, kun äidiksi tulen.


Miks tippuisit kaveriporukasta :sad001?
 
Läheisin ystäväni tietää ja molempien vanhemmat on varmasti arvanneet. Entiselle ja nykyiselle työparille olen myös kertonut. Kaveriporukassa kerroin joku aika sitten, kun keskustelunaihe liippasi läheltä. Asiasta ei ole sen jälkeen puhuttu ja luulen, että tipun porukasta pois siinä vaiheessa, kun äidiksi tulen.

Miksi niin kävisi? Minulla oli ikävä ystäväpiiri aikoinaan kun oli vaikea elämäntilanne itselläni eli tuli hairahduttua aineisiin hetkellisesti niin kaverit tuli sillon kun olin hakeutunut hoitoon ja selvinnyt niistä niin sitten ne tuli ja sano ettei voi olla mun kavereita eikä kuuden vuoden jälkeenkään puhu minulle. Hankala tilanne. Ikävä jos äitiys pilaisi ystävyyden .. Vai ymmärsinkö väärin
 
Minä en ole kertonu yrityksestä tai keskenmenoistakaan vanhemmille. Ei olla niin läheisissä väleissä ja välimatkaa on paljo, niin en näe tarpeelliseksi. Lähimmät tietää tilanteen ja töissä tietävät tammikuun keskenmenosta, mutta muuten oon pitäny asiat itselläni eikä mieskään ole tainnu juuri asioista puhua, vaikka en ole kyllä kieltänytkään.
 
Itsellä vaikea puhua muiden kanssa paitsi täällä niin ei tuu kerrottua sitte.. Toisaalta on kauhean vaikee olla hiljaa varsinkin kun ympärillä porukka raskautuu oho yhtäkkiä
 
Meillä ei tiedä teidän lisäksi ku yks mun entinen työkaveri. Luotettava ja kuuntelee mua <3 Aina välillä tulee viesti, että joko on tärpännyt :grin Elää hengessä mukana, kun hänelläkin välillä vauvakuume, muttei uskalla oman terveytensä vuoksi raskautua enää. Vanhemmille vois aivan hyvin kertoa, mutten ole nähnyt tarpeelliseksi :)
 
Mä en oo kertonut kenellekkään meidän yrityksestä. Siskolle oon ajatellu et tekis mieli kertoa mut en oo vielä ainakaan kertonut :grin
Miehen äiti oli mieheltä kysellyt täs joku aika sitten kun oli meillä käymässä (itse olin sillon töissä), että onko meillä suunnitelmissa yhteinen lapsi ja mies oli sit vastannut että juu olis se haaveena:happy: mut en tiedä sit et tietääkö et nyt yritetään vai joskus myöhemmin. Luulen kyllä et kun oli kerran mieheltä vauvasta kysellyt et oli ehkä nähny vessan kaapissa olevat raskaustestit ja siksi kyseli:hilarious:
Meillä siis kummallakin 2 lasta ennestään ja nyt olis yhteinen toiveissa:happy:
 
Miks tippuisit kaveriporukasta :sad001?
Miksi niin kävisi? Minulla oli ikävä ystäväpiiri aikoinaan kun oli vaikea elämäntilanne itselläni eli tuli hairahduttua aineisiin hetkellisesti niin kaverit tuli sillon kun olin hakeutunut hoitoon ja selvinnyt niistä niin sitten ne tuli ja sano ettei voi olla mun kavereita eikä kuuden vuoden jälkeenkään puhu minulle. Hankala tilanne. Ikävä jos äitiys pilaisi ystävyyden .. Vai ymmärsinkö väärin

Porukasta muut on sinkkuja ja huomasin etääntyväni jo kun muutettiin miehen kanssa yhteen ja pois kaupungista. Kaverit asuvat isommilla paikkakunnilla ja viikonlopunvietot siellä ovat sellaisia, ettei niihin lasta oteta mukaan. Toki varmasti pysytään kavereina, kun ollaan pitkään tunnettu, mutta tapaamiset on varmasti harvassa. Onneksi lähin ystävä on perheellinen ja toivottavasti saisin uusia (äiti)kavereita. :)

Edit. Toki minussakin on syytä, kun olen hiljainen ja tarvitsen aika paljon omaa aikaa, enkä osaa tyrkyttää itseäni muiden seuraan.
 
Oletteko te kertoneet vanhemmillenne yrityksestä?

Itse kerroin isälleni mut me puhutaan tosi paljon ja osan vuotta viettää minun luona etelässä. Niin sille kerroin ja se näki mun alkuraskauden viimeksi ja nyt sitte en oo puhunut mitään ennen ku itse tiedän. Äitini ei tiedä eikä tarvitse ku se aina tuomitsee kaiken

Mä oon kertonu vanhemmille, mummille, sisaruksille, kavereille ja kelle lie :)
Ja myös vaikeuksista ja tutkimuksista tietää varmaan kaikki. Mun on pakko puhua läheisille nää jutut, onneks kaikki tosi tsemppaavia, ja toivoo meidän onnistumista varmaan vähintään yhtä paljon kuin me itse :)
 
Kyllä mä voisin täältä tavata porukkaa, jos asuu lähellä.

Äääh nämä tylsät lomapäivät menee liian hitaasti ku on piinapäivät :arghh:
 
Meillä yrityksestä tietää vain mun sisko ja muutama mun läheinen kaveri, mies ei oo kertonut (tai ainakaan paljastanut kertoneensa) kenellekkään. Vanhemmille ei aiota kertoa yrityksestä.
 
Mä oon kertonu vanhemmille, mummille, sisaruksille, kavereille ja kelle lie :)
Ja myös vaikeuksista ja tutkimuksista tietää varmaan kaikki. Mun on pakko puhua läheisille nää jutut, onneks kaikki tosi tsemppaavia, ja toivoo meidän onnistumista varmaan vähintään yhtä paljon kuin me itse :)

Mutta töissä en kyllä ole maininnut kenellekään. Enkä aiokaan kertoa kun mahdollisimman viime tingassa. Ei varmasti siellä katsota hyvällä, ja varmasti jäisin pois monista mielenkiintoisista projekteista, jos mun edes aavisteltais olevan kohta raskaana. :meh:
 
Mutta töissä en kyllä ole maininnut kenellekään. Enkä aiokaan kertoa kun mahdollisimman viime tingassa. Ei varmasti siellä katsota hyvällä, ja varmasti jäisin pois monista mielenkiintoisista projekteista, jos mun edes aavisteltais olevan kohta raskaana. :meh:

Ymmärrän. Asiahan ei saisi vaikuttaa, mutta kyllä se vaan valitettavan usein vähän näin on:(
 
Ovisviiva samanlaista, jospa huomenna on sit plussa.

Mä kyllä haluan avoimesti puhua tästä meidän yrityksestä kun on niin kauan mennyt. Jokunen vuosi sitten vielä vastasin kysyjille että ehei, ei vauvoja meille kun en halunnut asiasta sen enempää keskustella.

Joo sama juttu, avoimesti kyllä kerron kaikille ketkä vaan jaksaa kuunnella (ja vaik ei jaksaiskaan:))
 
Mä taas kerron avoimesti lasten haasteista ja meidän arjesta keskustellessa, mutta en somessa . Jotkut tutut kertovat somessakin omien lasten haasteista.
 
Muokattu viimeksi:
Mä oon kertonu siskolle ja sen miehelle koska heilläkin oli lapsettomuutta mutta ilmeisesti miehestä johtuvaa, neljä kaveria tietää myös ja mieskin on kertonut osalle perheestään ja kavereistaan. Mulla olis viel monta kaveria kelle kertoa mutta en jotenkin uskalla kun heillä tilanteet on et sinkkuja tai helposti raskautuneita niin pelkään että kukaan ei oikein ymmärrä mitä käydään läpi ja saan tökeröitä kommentteja (vaikka ois hyvällä tarkotettukin). Silti luulen et kun, tai jos, insseihin mennään niin kerron koska on myös hyvin raskasta salailla näitä asioita. Ja oon ajatellu et vanhemmille kerron varmaan jos joudutaan ivf:ään asti.
 
Takaisin
Top