Raskaaksi 2019

kuumeilija27 sanoi:
Tindell: muakin pelottaa raskauden vaikutus kehoon. Itsellä aikoinaan ollu tosi hankalaa hyväksyä itsensä sellaisena kun on. Raskaushan muokkaa kehoa väistämättä. Myös mies ilmaisi joskus ”huolensa” vartaloni muuttumisesta. Olen nyt jo hyvässä kunnossa, mutta ajattelin ruveta vahvistamaan erityisesti selkä- ja vatsalihaksia ennen raskautta.
Click to expand...

Mä en ole koskaan ollut niin tyytyväinen kroppaani kuin raskaana ollessa. Lapsen saannin jälkeen erityisesti keskivartalo muuttui erilaiseksi, pehmeämmäksi kuin ennen. Jostain syystä en ole kuitenkaan ollenkaan niin kriittinen itseäni kohtaan enää. Mua ei haittaa ollenkaan epätäydellisyys, enkä edes halua pyrkiä mihinkään ihmeelliseen. Suhtautuminen on nyt lempeämpää ja arvotkin on vähän toisenlaiset. Vahvuutta ja toimivuutta haluan, ulkonäöllä ei ole väliä. Miehen mielipide mun kropasta ei oikeastaan edes kiinnosta. On tuo ainakin tähän saakka sanonut rakastavansa ja haluavansa. Se riittää.

Haluan kai sanoa että pelko pois! Joka tapauksessa ihan kaikki, koko elämä ja oleminen tulee muuttumaan.
 
Joo, siis meillä mennään ihan luomuna ilman lääkkeitä, kun siis "vasta" 5. yrityskierto menossa :). Mut muistan kaverini puhuneen jo tyyliin 7 vuotta sitten että "tulee jos on tullakseen" ja olisin heille niin lapsen toivonut ennen meitä :oops:, mutta eihän tässä tiedä tuleeko meillekkään. Enkä huoli muuta kun miehen siittiöt, jos ei niillä onnistu niin saa olla.

Ja meillä on kolme kissaa :grin, joista yksi rotukissa. Pitääkin opettaa mies pesemään se, jos saan joskus ison mahan enkä pysty.

Meillä minä olen se huolestuneempi kropastani :shifty:. Mies kyllä vannoo ettei haittaa jos lihon ja repeilen, mutta kun ei se voi tietää haittaako sitten oikeasti..

Äääh, kaippa se on sen kaiken arvoista sitten kuitenkin :smiley-angelic001
 
Rauha80 sanoi:
Mä en ole koskaan ollut niin tyytyväinen kroppaani kuin raskaana ollessa. Lapsen saannin jälkeen erityisesti keskivartalo muuttui erilaiseksi, pehmeämmäksi kuin ennen. Jostain syystä en ole kuitenkaan ollenkaan niin kriittinen itseäni kohtaan enää. Mua ei haittaa ollenkaan epätäydellisyys, enkä edes halua pyrkiä mihinkään ihmeelliseen. Suhtautuminen on nyt lempeämpää ja arvotkin on vähän toisenlaiset. Vahvuutta ja toimivuutta haluan, ulkonäöllä ei ole väliä. Miehen mielipide mun kropasta ei oikeastaan edes kiinnosta. On tuo ainakin tähän saakka sanonut rakastavansa ja haluavansa. Se riittää.

Haluan kai sanoa että pelko pois! Joka tapauksessa ihan kaikki, koko elämä ja oleminen tulee muuttumaan.
Click to expand...

Uskon ja toivon että suhtaudun suopeammin itseeni röllöineni ja arpeineni jos se antaa minulle lapsen :shy:
 
Ai luoja jos vois veetutukseen vaan kuolla. Ukko ilmoitti, että niiden lento siirtyy vielä yhdellä päivällä. Voi tuska sentään! Kyllä nyt koetellaan.

Jos olis ollut alkuperäiset suunnitelmat, ni oltais saatu hyödynnettyä ovis hyvin, nyt tää on sit kaikkea muuta. Ukko tulee perjantaina ja ite lähen lauantaina toiseen kaupunkiin. Eli siinä välissä sit nopeesti ja sunnuntaina. Tosin o-testi oli kyllä onneksi tänä aamunakin vielä negaa. Vaikuttaakohan inofolic ovisajankohtaan? Kokemuksia?

Vatuiks taitaa mennä siis tässäkin kierroksessa! Mut koitetaan nyt olla masentumatta etukäteen:) nyt kun tuo paluupäivä vaan kokoajan siirtyy, ni just sellainen fiilis, et saleen tulee kotiin tyyliin vasta ens viikolla:(
 
Nipanderi, voi höh :sad001. Mä oon nukkunu nyt tosi huonosti ja parina yönä joutunu miehen kuorsausta evakkoon sohvalle.. Tänään aion kuitenkin kellistää sen ja pakenen vasta sen jälkeen jos tarttee :p. Vähän vaan semmoiset fiilikset että tuskin vielä tärppää, kun viime kuu oli niin stressiä töissä :sour:
 
Ei kannata etukäteen liikaa murehtia synnytystä ja kehon muutoksia. Mä muistan että esikoisen synnytys sattu ihan älyttömästi epiduraalista huolimatta mutta jotenki se oli sellasta hyvää kipua.
 
daamos sanoi:
Miten tänne pysty laittamaan kuvia? En tosiaankaa oo mikää tekniikan ihmelapsi ni en vaa osaa laughing6
Click to expand...
Alareunassa lataa tiedosto sieltä lähtisin kokeilee :)

Mä oon nyt ottanut kaikki keinot käyttöön ja kokeilen jopa kuukuppia tässä kierrossa. Pitäis soitella neuvolaankin ja lähteä pikkuhiljaa selvittämään että onko jokin mikä estää. Toki ultrasivat keskenmenon aikana kaiken ja ei pitäisi olla mitään ns. Vikaa, mutta eipä kaikki siinä selviäkkään ja pää ei kestä odotella niin jospa lähtisin sinne selvittelemään
 
Aloin yöllä miettimää että mikähän kp nyt onkaa menossa. Tää kierto siis täysin ilman oireita oviksesta. Nyt kp32
 

Liitteet

  • IMG_20190320_110059.jpg
    IMG_20190320_110059.jpg
    23.3 KB · Katsottu: 273
Kiva, nyt miehellä liput perjantaille, mitä ei kuulemma voi enää vaihtaa. On Helsinki-Vantaalla ysilt illalla, eli kotona joskus puolen yön aikaan. Tässä nyt sitten kova pohdinta, valvoa ja odottaa, et saa kaataa sen=lauantaina (kun viimein olis oma odotettu vapaapäivä) väsyttää sitten niin hemmetisti, kun tuo rakas lapsi herää ennen sianpieremää, vai antaa suosiolla tämänkin kierron vaan mennä ohi. Voihan perse, mut kai se on vaan tingattava omista kauneusunista sitten vaan:)
 
Onpa inhottavaa tommonen reissutyö. Jos vaan laitat kellon soimaan sillon kun mies tulee kotiin ja heräät siks aikaa :grin
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top