12. Syyskuuta tuli haamulainen ja 16 syyskuuta jo selvät viivat. Kierto oli 42 päiväinen ja jos ovulaatio oli 2 syyskuuta, kuten luulen, voisi tuo 5+3 pitää paikkansa hyvinkin ja alkion kehitys olla vasta niin alussa. Ehkä vähän hölmöläistä oli mennä nyt jo ultraan, kun ovulaatio ei ollut kovin hyvin tiedossa. Toisaalta neuvola laski ihan päin honkia ja halusin tietää onhan raskaus kohdussa. Hyvinä asioina se, että jos viikot vastaa nyt vähän päälle 5 niin kohdussa kaikki oli kuten pitääkin ja hyvin kehittymässä, mutta jos ei vastaa niin sitten onkin eri juttu. Tosin gyne oli kyllä ihan ihmeen outo musta, oon nyt tavannut tuolla yksityisellä useamman surkeamman tapauksen
esim tää meinas vauhkota mun lääkityksistä jotain, kunnes sanoin mun lääkärin nimen, kun se sitä niin kovasti kyseli ja meinasin siinä sanoo jo et soita sille jos et usko sen määräyksiä, mut tajus lopettaa, ku ei selkeesti ymmärtänyt mun perussairaudesta hölkäsen pöläystä
Jotenkin jäi muutenkin sellanen olo, ettei sitä kauheesti duuni kiinnostanut.
Mut kuulkaa leidit. Tää on ihan mahdoton juttu, et ensin stressaat sitä kun et tuu raskaaksi ees pakottamalla vuosiin ja sit kun vihdoin tuut niin kaikki heittää härän pyllyä
miks tää naisen elämä on niin tätä.. Vai onks tää vaan se "me ongelmaiset" osion pulmat