Raskaaksi 2017

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja heidukka
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Se on alussa ollu messissä lapsen "hankinnassa". Tosin ei yhtä innoissaan ku minä mutta kuitenkin. Ja sitte sillä on tullu sitä epävarmuutta. Mut mitä jos ei vaan haluaisi erota? Tää on ihan kauheeta. Mä rakastan sitä.
 
Ja ku jos kaikki oisi mennyt niin ku Strömsössä niin meillähän olis jo lapsi. Et musta tuntuu että tää lapsettomuus on yksi syy miksi tästä on tullu niin perhanan vaikeeta. Oon niin vihainen siitä. Niin niin niin epäreilua.
 
No niinpä :smiley-angry017 meilläkin se aiheuttaa riitaa/pahaa mieltä. Vaikeita juttuja.
 
Turkooosi sanoi:
Kp 1. Tuntuu että oon väärässä elämässä. Mies on ilmaissut, että ei näe että meistä tulis vanhempia. Kokee niin epävarmana sen että haluaako olla mun kanssa. Mä en tiedä mitä ihmettä mun pitäs tehdä. Mä en haluis erota, en millään. Täytän keväällä 32. Jos erottaisiin niin mulla menis varmaan useampi vuosi päästä yli. Eikä tietenkään mitään takeita siitä, että löytäisin uuden kumppanin joka haluaisi lapsia mun kanssa. Samaan aikaan miehen sisko on onnellisesti raskaana ja on just lähettänyt vk 12 ultrakuvia. Jotenki alleviivaa tätä tilannetta niin kipeällä tavalla. Surullinen ja epäonnistunut ja aivan hukassa oleva olo.
Click to expand...
Anteeks sivusta huutelu, mutta ootko jutellut miehen kanssa ylipäänsä parisuhteesta ja jatkosta? Sanoit et mies kokee epävarmana haluaako jatkaa sun kanssa.

Suosittelen käymään nyt tilanteen läpi perinpohjaisesti.

Oot samanikäinen kun minä. Ei ole mikään myytti että hedelmällisyys alkaa laskea 35 vuoden jälkeen. Naisilla on parasta ennen päivä.

Mä halusin exän kans lapsia, 5 vuotta meni ilman, sit lähdin menee. Mies halusi palata yhteen ja lupasi lapsen. Tuli kaksi mutta suhde päätyi kuitenkin eroon. Nyt oon uuden miehen kans ollut kohta 6v ja meille tulee toinen yhteinen, mun neljäs. Mies ilmaisi heti että haluaa lapsia, tai ainakin lapsen.

Vanhemmuus itselleni oli sellainen asia että se oli ehdoton. Kun erottiin miehen kans ekan kerran ja olin vielä lapseton, tapasin yhden miehen. Hän ilmoitti heti että ei halua lapsia koska hänellä oli yksi. Sanoin kiitos ja hei.

Kun äidiksi tuleminen oli itselleni itsestään selvyys, päätin että joko se iskä löytyy tai teen lapseni yksin. Minulla kävi tuuri että sain esikoiseni 23v ja lapsia on kohta 4.

Suosittelen miettimään asiaa kunnolla. Puhumaan miehen kanssa. Kerro sun tunteista. Kerro sun rakkaudesta miestä kohtaan mutta kerro sun halusta olla äiti. Jos mies epäröi vanhemmuutta, se on normaalia, mutta jos mies epäröi myös teän tulevaisuutta, ei kannata haaskata aikaa. Se on minun ohjeeni. Maailmassa on joku mies, jonka kanssa sulla synkkaa. Joka haluaa isiksi. Joka oppii rakastaa sua. Jonka kanssa yhdessä voi olla raskaana epävarma. Jonka kanssa yhdessä itkeä kun vauva syntyy ja on pelottavaa olla vanhempi.

Kannattaa miettiä tarkkaan, että voittaako sun rakkaus yksin sen että se voi maksaa lapsettomuuden.

Ihan kamalasti voimia vaikeaan tilanteeseen. Mä toivon sulle kaikkea hyvää, toivon et löydät onnen ja oot elämässä kaikkeen tyytyväinen ja onnellinen <3
 
Ollaan juteltu kyllä monet monet kerrat. Ja tähän asti siis mies on ollu mukana lapsi - asiassa, tosin välistä epäröinyt. Epäröinti miehen mukaan johtuu siitä, että meidän suhteen tila ei hänen puoleltaan ei ole riittävän vakaa. Ja siinä taas on asioita, joita en nyt tähän enempää avaa, mut joiden eteen mä olen yrittänyt tehdä töitä parhaani mukaan.

Mut toki pitää miettiä tarkkaan ja mietinkin. Ei oo vaan ihan helppo paikka tosiaan. :( mun mies on mun perhe.
 
twisted sanoi:
Anteeks sivusta huutelu, mutta ootko jutellut miehen kanssa ylipäänsä parisuhteesta ja jatkosta? Sanoit et mies kokee epävarmana haluaako jatkaa sun kanssa.

Suosittelen käymään nyt tilanteen läpi perinpohjaisesti.

Oot samanikäinen kun minä. Ei ole mikään myytti että hedelmällisyys alkaa laskea 35 vuoden jälkeen. Naisilla on parasta ennen päivä.

Mä halusin exän kans lapsia, 5 vuotta meni ilman, sit lähdin menee. Mies halusi palata yhteen ja lupasi lapsen. Tuli kaksi mutta suhde päätyi kuitenkin eroon. Nyt oon uuden miehen kans ollut kohta 6v ja meille tulee toinen yhteinen, mun neljäs. Mies ilmaisi heti että haluaa lapsia, tai ainakin lapsen.

Vanhemmuus itselleni oli sellainen asia että se oli ehdoton. Kun erottiin miehen kans ekan kerran ja olin vielä lapseton, tapasin yhden miehen. Hän ilmoitti heti että ei halua lapsia koska hänellä oli yksi. Sanoin kiitos ja hei.

Kun äidiksi tuleminen oli itselleni itsestään selvyys, päätin että joko se iskä löytyy tai teen lapseni yksin. Minulla kävi tuuri että sain esikoiseni 23v ja lapsia on kohta 4.

Suosittelen miettimään asiaa kunnolla. Puhumaan miehen kanssa. Kerro sun tunteista. Kerro sun rakkaudesta miestä kohtaan mutta kerro sun halusta olla äiti. Jos mies epäröi vanhemmuutta, se on normaalia, mutta jos mies epäröi myös teän tulevaisuutta, ei kannata haaskata aikaa. Se on minun ohjeeni. Maailmassa on joku mies, jonka kanssa sulla synkkaa. Joka haluaa isiksi. Joka oppii rakastaa sua. Jonka kanssa yhdessä voi olla raskaana epävarma. Jonka kanssa yhdessä itkeä kun vauva syntyy ja on pelottavaa olla vanhempi.

Kannattaa miettiä tarkkaan, että voittaako sun rakkaus yksin sen että se voi maksaa lapsettomuuden.

Ihan kamalasti voimia vaikeaan tilanteeseen. Mä toivon sulle kaikkea hyvää, toivon et löydät onnen ja oot elämässä kaikkeen tyytyväinen ja onnellinen :Heartred
Click to expand...
Anteeksi mäkin huutelen. Mut komppaan tätä 100%. Mulla oli kans parisuhde ja yritimme lasta. Onneksi( jälkeenpäin ajatellen )ei lasta koskaan tullut koska tiedän että olisin 110% varmuudella jääny YHksi joka tapauksessa. Ero oli vaikea ja tuntui että
Mies on mun maaima ja päätös oli vaikea. Olin Ihan varma etten koskaan löydä miestä ainakaan sellaiSta ketä rakastaisin. Mutta erinäisistä syistä tein kuitenkin ison ponnistuksen ja lähdin. Tapasin sittemmin nykyiseni ja ollaan oltu pitkälti yli 10v yhdessä. Kolme lasta. Ja olen todella onnellinen että tein sen ratkaisun. On ihan normaalia tuntea pelkoa ja kaipuuta ja epävarmuutta. Ja että sen herkinen parisuhde on koko elämä. Mut lasta ei kannata tehdä epävarmaan tilanteeseen, lapsi sotkee jopa erittäin vakaata ja hyvää parisuhdetta jonkun verran. Joskus hyvinkin paljon. Sua varten on varmasti olemassa jotain hyvää jonka tajuaa ehkä vasta jälkeenpäin :Heartred
anteeks vielä että kommentoin ”ulkopuolisena”
 
Turkooosi sanoi:
Kp 1. Tuntuu että oon väärässä elämässä. Mies on ilmaissut, että ei näe että meistä tulis vanhempia. Kokee niin epävarmana sen että haluaako olla mun kanssa. Mä en tiedä mitä ihmettä mun pitäs tehdä. Mä en haluis erota, en millään. Täytän keväällä 32. Jos erottaisiin niin mulla menis varmaan useampi vuosi päästä yli. Eikä tietenkään mitään takeita siitä, että löytäisin uuden kumppanin joka haluaisi lapsia mun kanssa. Samaan aikaan miehen sisko on onnellisesti raskaana ja on just lähettänyt vk 12 ultrakuvia. Jotenki alleviivaa tätä tilannetta niin kipeällä tavalla. Surullinen ja epäonnistunut ja aivan hukassa oleva olo.
Click to expand...

kurja tilanne turkoosi :( en tiedä mitä itse tekisin tuossa tilanteessa mutta.. haluatko itse todella olla tämän miehen kanssa vai painaako vaakakupissa enemmän lapsihaave? Anteeksi, asia ei minulle kuulu. Paljon voimia ❤️
 
Turkooosi sanoi:
Kp 1. Tuntuu että oon väärässä elämässä. Mies on ilmaissut, että ei näe että meistä tulis vanhempia. Kokee niin epävarmana sen että haluaako olla mun kanssa. Mä en tiedä mitä ihmettä mun pitäs tehdä. Mä en haluis erota, en millään. Täytän keväällä 32. Jos erottaisiin niin mulla menis varmaan useampi vuosi päästä yli. Eikä tietenkään mitään takeita siitä, että löytäisin uuden kumppanin joka haluaisi lapsia mun kanssa. Samaan aikaan miehen sisko on onnellisesti raskaana ja on just lähettänyt vk 12 ultrakuvia. Jotenki alleviivaa tätä tilannetta niin kipeällä tavalla. Surullinen ja epäonnistunut ja aivan hukassa oleva olo.
Click to expand...

kurja tilanne turkoosi :( en tiedä mitä itse tekisin tuossa tilanteessa mutta.. haluatko itse todella olla tämän miehen kanssa vai painaako vaakakupissa enemmän lapsihaave? Anteeksi, asia ei minulle kuulu. Paljon voimia ❤️
 
Turkooosi sanoi:
Kp 1. Tuntuu että oon väärässä elämässä. Mies on ilmaissut, että ei näe että meistä tulis vanhempia. Kokee niin epävarmana sen että haluaako olla mun kanssa. Mä en tiedä mitä ihmettä mun pitäs tehdä. Mä en haluis erota, en millään. Täytän keväällä 32. Jos erottaisiin niin mulla menis varmaan useampi vuosi päästä yli. Eikä tietenkään mitään takeita siitä, että löytäisin uuden kumppanin joka haluaisi lapsia mun kanssa. Samaan aikaan miehen sisko on onnellisesti raskaana ja on just lähettänyt vk 12 ultrakuvia. Jotenki alleviivaa tätä tilannetta niin kipeällä tavalla. Surullinen ja epäonnistunut ja aivan hukassa oleva olo.
Click to expand...

kurja tilanne turkoosi :( en tiedä mitä itse tekisin tuossa tilanteessa mutta.. haluatko itse todella olla tämän miehen kanssa vai painaako vaakakupissa enemmän lapsihaave? Anteeksi, asia ei minulle kuulu. Paljon voimia ❤️
 
Apua montako näitä viestejä tuli!?! Mun kännykkä sekoilee :(

Kysymys raskautta yrittäville: vaikuttaako koronatilanne yritykseen? Itse päätin että kunnes tilanne rauhoittuu on yritys jäissä. Ei sen puoleen... että tässä olisi missään vaarassa oikeasti raskautukaan :D

Tiedän kyllä että koronavirus ei ilmeisesti ole sikiölle vaarallinen :)
 
Mrs.Smith sanoi:
Apua montako näitä viestejä tuli!?! Mun kännykkä sekoilee :sad001

Kysymys raskautta yrittäville: vaikuttaako koronatilanne yritykseen? Itse päätin että kunnes tilanne rauhoittuu on yritys jäissä. Ei sen puoleen... että tässä olisi missään vaarassa oikeasti raskautukaan :D

Tiedän kyllä että koronavirus ei ilmeisesti ole sikiölle vaarallinen :)
Click to expand...

Ei vaikuta yritykseen. Inssiin ollaan menossa heti kun ovulaatio suvaitsee saapua (sikäli mikäli itse ei sairastuta/hoitohenkilökunta ole karenssista). Vauvaa yritetään niin kuin ennenkin. Kaikkeen muuhun elämisen osa-alueeseen tämä maailmanlaajuinen härdelli sen sijaan kyllä vaikuttaa.

Tsempit turkoosille:Heartred vaikea paikka! Nyt on vaakakupissa isoja asioita. Mitäänhän en suhteestanne tiedä, mutta kannattaa miettiä onko mies kaiken sun rakkauden arvoinen, jos kohtelee sun rakkautta tuolla tavalla, ettei välillä tiedä oltaisko vai eikö oltais ja miten oltais. Ja kuten aikaisemminkin on sanottu, niin kannattaa miettiä tarkoin, miten päätös vaikuttaa tulevaisuudessa. On kuitenkin niin iso asia, että voi hiertää kivenä kengässä lopun elämää:Heartred
 
Terveisiä kaikille! <3 Mulla oli aika sitkeä flunssa tossa reilun viikon ja sit tiistaina alkoi pieni vuoto ja tänäänkin vielä tiputtelee, mut aamulla ultrassa onneksi kaikki hyvin <3 Tänään 11+2.

Mua pelottaa korona kyllä. Itsellä astma, joten olen riskiryhmää ja lisäks pelkään mitä ne vakavat keuhkokuumeet sitten sikiölle tekisi. Kaltta selviäiskö ite edes hengissä. Todella ahdistavaa aikaa!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top