Raskaaksi 2017

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja heidukka
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mulle tuli isoäiti sanomaan veljentytön ristiäisissä "eikös sun ois pitäny tehdä ensin lapsi kun oot vanhin sisaruksista?" Ai tehdä lapsi, niinhän se vaan meneekin että niitä niin vaan tehdään... Olin silloin raskaana joten en jaksanut vetää kauheita pultteja, muuten olisin voinut sanoa pari valittua sanaa...

En tiedä onko "lasten teko" ollut isovanhemmillemme jotenkin helpompaa kun nykyään kun niitä automaattisesti vain oletetaan tulevan...

Mietin samaa. Mummolla on 5 lasta ja viimeiseen kuulemma ”lopetti tekemisen”.. uteli multa viisi vuotta milloin meille tulee perheenlisäystä... eikö olisi jo aika... sillon yritettiin 4. Vuotta esikoista... ollaan menossa kesällä naimisiin ja esikoinen on 2v, utelee taas jatkuvasti että eikö olisi aika ”tehdä” jo toinen toisen kaveriksi... :/ raastaa kyllä niin sydäntä. Tekisinhän minä vaikka 6 , jos se vaan olisi niin helppoa.

Muut on kyllä osanneet pitää mölyt mahassaan..
 
Ovistestissä oli aamulla vilkkuva hymynaama ja nyt iltapäivällä ja illalla oon havainnut runsasta kananmunalimaa. Ovis on varmaan perjantaina. Olis kyllä hyvä talletella tänäänkin, mutta miespä oli sopinut lähtevänsä työkavereiden kanssa ulos:shifty: Hermoilen varmaan turhasta, mutta keskenmennytkin tärppäsi, kun harrastettiin seksiä päivää ennen ovisplussaa, joten mun päässä tänään pitäis panna, että olis hyvät mahikset tärppiin. Miksi noi miehet ei osaa priorisoida?
 
Kp 3, kierron alku mennyt valtavan ketutuksen merkeissä. Tämä on viimeinen kierto, kun ehtisi lisääntyä ennen kuin täyttää 30, mikä on ollut aina ajatuksena. Suunnittelin jatkaa kaikilla mahdollisilla keinoilla, mutta motivaatiota ei juurikaan ole, kun ei sitä vauvaa kuitenkaan ikinä saada... Alavatsakivut tuntuvat lisääntyvän kierto kierrolta ja useampiin kierron vaiheisiin, kiva olisi sitäkin selvitellä, mutta ei sinne Naikkarillekaan ikinä pääse. Tässä vaiheessa miettii, että on sama, yrittääkö ollenkaan, kun ei kuitenkaan onnistu; kuitenkin reilun kahden viikon päästä on taas toivoa täynnä ihan vain siitä loppukierron pettymisen ilosta.

Sori vuodatus, mutta ketuttaa. Samaan aikaan narkkarit tehtailee kuudensia huostaanotettaviaan, täysin terveitä vahinkoraskauksia abortoidaan kahdeksatta kertaa ja joku neljän lapsen äiti valittelee pitkää yritystään ja sekundaarista lapsettomuuttaan, kun jo kolmas yrityskierto menossa, kun edelliset muksut saaneet alkunsa, kun mies vähän pieraissut häneen päin. Olisi kiva mennä johonkin metsän keskelle huutamaan keuhkojen täydeltä elämän epäreiluutta...
 
Kp 3, kierron alku mennyt valtavan ketutuksen merkeissä. Tämä on viimeinen kierto, kun ehtisi lisääntyä ennen kuin täyttää 30, mikä on ollut aina ajatuksena. Suunnittelin jatkaa kaikilla mahdollisilla keinoilla, mutta motivaatiota ei juurikaan ole, kun ei sitä vauvaa kuitenkaan ikinä saada... Alavatsakivut tuntuvat lisääntyvän kierto kierrolta ja useampiin kierron vaiheisiin, kiva olisi sitäkin selvitellä, mutta ei sinne Naikkarillekaan ikinä pääse. Tässä vaiheessa miettii, että on sama, yrittääkö ollenkaan, kun ei kuitenkaan onnistu; kuitenkin reilun kahden viikon päästä on taas toivoa täynnä ihan vain siitä loppukierron pettymisen ilosta.

Sori vuodatus, mutta ketuttaa. Samaan aikaan narkkarit tehtailee kuudensia huostaanotettaviaan, täysin terveitä vahinkoraskauksia abortoidaan kahdeksatta kertaa ja joku neljän lapsen äiti valittelee pitkää yritystään ja sekundaarista lapsettomuuttaan, kun jo kolmas yrityskierto menossa, kun edelliset muksut saaneet alkunsa, kun mies vähän pieraissut häneen päin. Olisi kiva mennä johonkin metsän keskelle huutamaan keuhkojen täydeltä elämän epäreiluutta...

Täysin samat fiilikset tällä hetkellä. Eilinen tieto ivf-hoidon mahdollisesta keskeyttämisestä ja endodiagnoosi sai taas vihan ja katkeruuden valloilleen. Vitutti kans kun lääkäri totesi ultratessaan ja isoa endometrioomaa harmitellessaan, että olenhan vielä nuori (29v) kuitenkin. 2,5v yrityksen ja epäonnistuneiden hoitojen jälkeen ei paljoo lohduta tieto siitä, että teoriassa hedelmällisiä vuosia on paljon jäljellä... Asiaa ei yhtään helpottanu, että tän jälkeen kauppakeskuksessakin ihan valehtelematta joka kolmas vastaantuleva nainen oli raskaana ja suurimmalla osalla oli jo muutama muksu mukana. Huomisesta äitienpäivästä puhumattakaan...
 
Täälläkin kp1 ja ketutuksen fiiliksiä ilmassa :( Huominen äitienpäiväkään ei oikein auta asiaa :/ Tuntuu, että vaikka kaikkensa antaa ja tekee, niin ei vaan onnistu.. Oon varannu ennen seuraavaa ovulaatiota ajan kalevalaiselle jäsenkorjaajalle ja mainitsin aikaa varatessani kärsiväni lapsettomuudesta, kokeilen näköjään ihan mitä tahansa :smiley-ashamed008 Onko kenelläkään muulla kokemusta ns "vaihtoehto" hoidoista?
 
Kp 3, kierron alku mennyt valtavan ketutuksen merkeissä. Tämä on viimeinen kierto, kun ehtisi lisääntyä ennen kuin täyttää 30, mikä on ollut aina ajatuksena. Suunnittelin jatkaa kaikilla mahdollisilla keinoilla, mutta motivaatiota ei juurikaan ole, kun ei sitä vauvaa kuitenkaan ikinä saada... Alavatsakivut tuntuvat lisääntyvän kierto kierrolta ja useampiin kierron vaiheisiin, kiva olisi sitäkin selvitellä, mutta ei sinne Naikkarillekaan ikinä pääse. Tässä vaiheessa miettii, että on sama, yrittääkö ollenkaan, kun ei kuitenkaan onnistu; kuitenkin reilun kahden viikon päästä on taas toivoa täynnä ihan vain siitä loppukierron pettymisen ilosta.

Sori vuodatus, mutta ketuttaa. Samaan aikaan narkkarit tehtailee kuudensia huostaanotettaviaan, täysin terveitä vahinkoraskauksia abortoidaan kahdeksatta kertaa ja joku neljän lapsen äiti valittelee pitkää yritystään ja sekundaarista lapsettomuuttaan, kun jo kolmas yrityskierto menossa, kun edelliset muksut saaneet alkunsa, kun mies vähän pieraissut häneen päin. Olisi kiva mennä johonkin metsän keskelle huutamaan keuhkojen täydeltä elämän epäreiluutta...

Mulla on kaks lasta ja harmittelen kun kolmatta ei tule. Samalla ymmärrän 100% että olen saanut jo enemmän kuin voi pyytää ja olen onnellinen näistä kahdesta. Jopa enemmän kuin olisin ollut jos kolmannen kanssa ei olisi tätä vaikeutta.

Ymmärrän siis myös sua ja kaikkia jotka kamppailee ensimmäisen kanssa <3

Tiiän et toistan itteeni mut ota skumppaa :) mä uskon et sä saat vielä lapsen. Et ehkä kymmentä, mut lapsen kuitenkin <3 se vaan kestää ja on vaikeeta.

On elämän ironiaa et kamalat ihmiset saa lapsia. Piste. Siinä ei oo kyse oikeudenmukaisuudesta vaan evoluution oikusta. Se on väärin. Monella eri tasolla. Ja eniten se on väärin sille lapselle...

Tsemppiä! Häntä pystyyn taas kerran. Aurinko paistaa. Myös risukasaan <3
 
Voi Mangusti, ymmärrän niin hyvin sun fiilikset, itselläkin on aivan samat tunteet.. :shy: Ei mene jakeluun, että kaikki narkit ja juopot ja muut vanhemmiksi sopimattomat lisääntyy mutta me, jotka tehtäisiin kaikkemme oikein jotta saataisiin pieni alulle ja syliin, niin meille ei sitä lahjaa suoda. Itse olen miettinyt tässä päälle vuoden yrityksen aikana useammin kuin arvaattekaan, että oliko meidän ainoa mahdollisuus saada lapsi noin 7 vuotta sitten kun suhteemme aivan alkumetreillä tulin raskaaksi ehkäisystä huolimatta. Keskeytykseen päädyttiin niissä olosuhteissa. Mutta elämän ironiaa tai karman laki tässäkin.. :sad001 Tälläkin viikolla olen pariin otteeseen tuota asiaa itkenyt..

Täällä kp 40/30-33 menossa teroluteista huolimatta ja raskaustesti nega. Aloitin uuden terokuurin. Että näin.
 
Voi Mangusti, ymmärrän niin hyvin sun fiilikset, itselläkin on aivan samat tunteet.. :shy: Ei mene jakeluun, että kaikki narkit ja juopot ja muut vanhemmiksi sopimattomat lisääntyy mutta me, jotka tehtäisiin kaikkemme oikein jotta saataisiin pieni alulle ja syliin, niin meille ei sitä lahjaa suoda. Itse olen miettinyt tässä päälle vuoden yrityksen aikana useammin kuin arvaattekaan, että oliko meidän ainoa mahdollisuus saada lapsi noin 7 vuotta sitten kun suhteemme aivan alkumetreillä tulin raskaaksi ehkäisystä huolimatta. Keskeytykseen päädyttiin niissä olosuhteissa. Mutta elämän ironiaa tai karman laki tässäkin.. :sad001 Tälläkin viikolla olen pariin otteeseen tuota asiaa itkenyt..

Täällä kp 40/30-33 menossa teroluteista huolimatta ja raskaustesti nega. Aloitin uuden terokuurin. Että näin.

En tiiä lohduttaako tää ketään mutta varmasti juoppojen ja narkkien kohdalla lapsettomuus on huomattavasti yleisempää kun meidän tavallisten ihmisten.
 
Pystyn samaistumaan tunteisiin ihan sadalla prosentilla! Tsemppiä kaikille yrityksen kanssa painiskeleville!<3

Täällä menkkahelvettiä lievitetty sushilla, viinillä ja ystävien seuralla! Jääkiekkoillan kunniaksi lupaan kohottaa olutmaljani teille armaat sisaret!<3 Pysytään vahvoina!
 
Kp 3, kierron alku mennyt valtavan ketutuksen merkeissä. Tämä on viimeinen kierto, kun ehtisi lisääntyä ennen kuin täyttää 30, mikä on ollut aina ajatuksena. Suunnittelin jatkaa kaikilla mahdollisilla keinoilla, mutta motivaatiota ei juurikaan ole, kun ei sitä vauvaa kuitenkaan ikinä saada... Alavatsakivut tuntuvat lisääntyvän kierto kierrolta ja useampiin kierron vaiheisiin, kiva olisi sitäkin selvitellä, mutta ei sinne Naikkarillekaan ikinä pääse. Tässä vaiheessa miettii, että on sama, yrittääkö ollenkaan, kun ei kuitenkaan onnistu; kuitenkin reilun kahden viikon päästä on taas toivoa täynnä ihan vain siitä loppukierron pettymisen ilosta.

Sori vuodatus, mutta ketuttaa. Samaan aikaan narkkarit tehtailee kuudensia huostaanotettaviaan, täysin terveitä vahinkoraskauksia abortoidaan kahdeksatta kertaa ja joku neljän lapsen äiti valittelee pitkää yritystään ja sekundaarista lapsettomuuttaan, kun jo kolmas yrityskierto menossa, kun edelliset muksut saaneet alkunsa, kun mies vähän pieraissut häneen päin. Olisi kiva mennä johonkin metsän keskelle huutamaan keuhkojen täydeltä elämän epäreiluutta...
Olisin voinut kirjoittaa tämän itse noin kaksi viikkoa sitten. Ollaan näköjään lähes täsmälleen saman ikäisiäkin. Nyt oon kuitenkin taas paljon positiivisimmissa fiiliksissä. Puhuinkin tossa aikaisemmin aika paljon siitä ferritiinistä ja nyt oon jotenkin ihan 100 % varma, että rauta-arvot korjaamalla tulen raskaaksi ja tällä kertaa se raskaus onnistuu. Jos ei nyt vielä tästä kierrosta, niin varmasti siitä seuraavasta. Nyt kun rautakuuria on reilu viikko takana, maailma tuntuu jo kirkastuneen. Mulla on siis periaatteessa todella raskas viikko, jota olen jo kuukausia etukäteen pelännyt, koska äitienpäivän lisäksi mun keskenmenneen raskauden laskettu aika oli myös tällä viikolla. Näistä huolimatta olo on huomattavasti kevyempi. Saapa nähdä, kuinka korkeelta ja pää edellä tipun asfalttiin reilun viikon päästä.

Tsemppiä teille kaikille raskaiden ajatusten kanssa kamppaileville. Muistakaa, ettette ole yksin:Heartred
 
Ai niin, piti mainita, että kävin tänään ostamassa kahdet kalliit farkut, jotka jää varmasti pieniksi, jos tuun raskaaksi. En oo ostanu kunnon farkkuja keskenmenon jälkeen, kun oon vaan ajatellut, ettei ne sit kuitenkaan mahdu päälle, jos tuun raskaaksi. Nyt päätin sitten panostaa kerralla. Mies ei oikein tajunnut tätä mun logiikkaa, mutta te varmaan ymmärrätte:grin
 
Pipsu, hyvä että kokeilet erilaisia metodeja! Toivon, että tuosta on apua. Itse kokeilin homeopatiaa, erilaisia ruokavalioita, akupunktiota jne. Mulla on vissiin todella kompleksinen lapsettomuus, mutta uskon, että noista voi olla apua ja tukea!
Nyt käyn akupunktiossa taas ja yritän olla rajoitetulla ruokavaliolla (huonolla menestyksellä).
Tsemppiä kaikille tähän ja tuleviin päiviin, ystävät!
 
Kiitti tsempeistä ja myötäelämisestä, ihana, että täällä ymmärretään. <3 Vaikka ei tietysti ole ihanaa, että kaikki samassa kurjassa jamassa. :( Mrs Smith, kiitos tsempistä ja toivottavasti et saanut käsitystä, että sinä sopisit yhteen noista minua kismittävistä raskautujatyypeistä. Ei suinkaan, mielessäni oli sellainen, joka on monen monta kertaa tullut raskaaksi, kun mies katsoo vähän eri tavalla ja sitten itkee ja draamailee ja vaatii kaikkien myötätunnon, kun kuudes ei tärppäkään kerrasta. Ei siis kukaan täällä olijoista. :) Ja samaten Salainensydän, olen pahoillani, jos vaahtoamiseni toi mieleen oman aborttisi, se ei ollut tarkoitukseni enkä missään nimessä syyllistä tms aborttiin päätyneitä yleensä, ainoastaan niitä, jotka päätyvät siihen yhä uudestaan ja uudestaan siksi, kun eivät viitsi huolehtia ehkäisystä edes ensimmäisen wake up callin jälkeen. Mutta niin. Kurjaa kuulla, miten asia sinua vaivaa, koita miettiä nykyistä ja tulevaa, mennyttä ei voi muuttaa ja varmasti teit siihen hetkeen oikean ratkaisun, karmalla ei siihen voi olla sanomista.

Ja Mrs. R, minäkin ostin vähän aikaa sit kolmet rintsikat ajatellen tuota samaa, eli ymmärrän hyvin! :) Ja hyvä, kun sinulla on nyt hyvät fiilikset, toivottavasti rauta-arvojen kohentaminen tuottaa tulosta!

Triana, toivottavasti saat endoon nyt hyvät hoidot! Minä olen harventanut ostoskeskuskäyntejä juuri siksi, kun kaikilla maha pystyssä tai pieni vauva kärryissä. Mihinkään Ikeaan tms ei uskalla ajatellakaan menevänsä...
 
Mrs R, hyvä juttu tuo farkkuhomma. Kokeilin tavallaan päinvastaista metodia eli ostelin vain mahtuvia vaatteita aikanaan. Sillä ei ollut myönteistä vaikutusta omalla kohdalla raskaaksituloon :)
Tarpeeksi kauan kun odottelee, ei millään voi elää vain sitä maha-pystyssä-kautta odottaen konkreettisesti.
 
Muokattu viimeksi:
Mangusti, jatkan pistoksia vielä viikonlopun, maanantaina taas ultraan ja jos munasarjat ei oo yhtään heränny niin keskeytetään hoito ja pääsen leikkaukseen ennen seuraavaa ivf-hoitoa. Eli tosiaan sitten hoidetaan endoa, kun se nyt niin selvästi estää munasarjojen normaalin toiminnan.
 
Kiitti tsempeistä ja myötäelämisestä, ihana, että täällä ymmärretään. <3 Vaikka ei tietysti ole ihanaa, että kaikki samassa kurjassa jamassa. :( Mrs Smith, kiitos tsempistä ja toivottavasti et saanut käsitystä, että sinä sopisit yhteen noista minua kismittävistä raskautujatyypeistä. Ei suinkaan, mielessäni oli sellainen, joka on monen monta kertaa tullut raskaaksi, kun mies katsoo vähän eri tavalla ja sitten itkee ja draamailee ja vaatii kaikkien myötätunnon, kun kuudes ei tärppäkään kerrasta. Ei siis kukaan täällä olijoista. :) Ja samaten Salainensydän, olen pahoillani, jos vaahtoamiseni toi mieleen oman aborttisi, se ei ollut tarkoitukseni enkä missään nimessä syyllistä tms aborttiin päätyneitä yleensä, ainoastaan niitä, jotka päätyvät siihen yhä uudestaan ja uudestaan siksi, kun eivät viitsi huolehtia ehkäisystä edes ensimmäisen wake up callin jälkeen. Mutta niin. Kurjaa kuulla, miten asia sinua vaivaa, koita miettiä nykyistä ja tulevaa, mennyttä ei voi muuttaa ja varmasti teit siihen hetkeen oikean ratkaisun, karmalla ei siihen voi olla sanomista.

Ja Mrs. R, minäkin ostin vähän aikaa sit kolmet rintsikat ajatellen tuota samaa, eli ymmärrän hyvin! :) Ja hyvä, kun sinulla on nyt hyvät fiilikset, toivottavasti rauta-arvojen kohentaminen tuottaa tulosta!

Triana, toivottavasti saat endoon nyt hyvät hoidot! Minä olen harventanut ostoskeskuskäyntejä juuri siksi, kun kaikilla maha pystyssä tai pieni vauva kärryissä. Mihinkään Ikeaan tms ei uskalla ajatellakaan menevänsä...

Eikun mä oon just se tyyppi :) raskauduin kaksi kertaa erittäin helposti! Ja ymmärrän täysin miten ”epäreilua” se on! Sehän ON aivan kamalan epäreilua. Sulla on 100% oikeus noihin tunteisiin!
Enkä ota sitä millään pahalla :) itseänikin ärsyttää aivan suunnattomasti esim ystäväni joka raskautui parilla yrityksellä :D hän aloitti yrittämisen minun jälkeeni.

Yritän vaan sanoa että kaikki tunteet myös ne mustat ja katkerat on ok <3

Tsemppiä kaikille!! Minun äp-suunnitelmani on pullo skumppaa aurinkoisella terassillani :) ja kyllä, luitte oikein: koko pullo, vain minulle ;) skool ladies, jaksaa jaksaa!
 
Eikun mä oon just se tyyppi :) raskauduin kaksi kertaa erittäin helposti! Ja ymmärrän täysin miten ”epäreilua” se on! Sehän ON aivan kamalan epäreilua. Sulla on 100% oikeus noihin tunteisiin!
Enkä ota sitä millään pahalla :) itseänikin ärsyttää aivan suunnattomasti esim ystäväni joka raskautui parilla yrityksellä :D hän aloitti yrittämisen minun jälkeeni.

Yritän vaan sanoa että kaikki tunteet myös ne mustat ja katkerat on ok <3

Tsemppiä kaikille!! Minun äp-suunnitelmani on pullo skumppaa aurinkoisella terassillani :) ja kyllä, luitte oikein: koko pullo, vain minulle ;) skool ladies, jaksaa jaksaa!
On turha tuntea huonoa omaa tuntoa siitä, että itsellä on lasten kanssa käynyt hyvä tuuri, mutta toisaalta on hyvä muistaa, että helposti raskautuminen ei ole oma ansio, eikä toisaalta raskautumisen vaikeus oma vika. Elämä on lopulta aikamoista lottoarvontaa ja usein ei voi itse tehdä paljoa muuta kuin mennä virran mulana ja yrittää pitää pää pinnalla. Tän kun muistaa, niin vähän helpottaa. Mua ainakin:)
 
Takaisin
Top